Ajankohtaista

Nurmijärven Valkjärvellä tehtiin elokuussa 2024 verkkokoekalastus, jonka tarkoituksena oli selvittää järven kalakannan tilaa mahdollisten kunnostustoimien suunnittelua varten. Tulosten mukaan Valkjärven kalasto osoittaa tyydyttävää tilaa. Saaliin paino- ja lukumääräjakaumat osoittavat rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen valta-asemaa järven kalastossa. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi kaikkiaan 9 eri kalalajia. Valkjärven tilan parantaminen on alkanut Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa.

Valkjärven kokonaisyksikkösaalis oli 3,43 kg ja 104 kpl verkkoa kohden. Saaliin koko ylittää selvästi hoitokalastuksen tarvetta osoittavan 2 kg:n raja-arvon. Painosaaliin osalta särkikalat olivat runsain lajiryhmä 59 %:n osuudella saaliista. Myös lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia osuuden ollessa 57,1 %. Yksilömäärältään runsain laji oli ahven (40 kpl/verkko) ja toiseksi runsain särki (33 kpl/verkko).

Vaikka Valkjärvi on särkikalavaltainen, oli petokalojen osuus saaliissa kohtalainen. Petokalojen osuus Valkjärven lukumääräsaaliista oli 5,4 % ja painosaaliista 22,2 %. Lähes puolet petokalojen painosaaliista oli petoahvenia. Järveen istutetaan säännöllisesti kuhaa ja koekalastuksen perusteella myös kuhan luontainen lisääntyminen on jossain määrin mahdollista.

– Vuoden 2024 koekalastusaineistosta lasketun järven ekologisen laatusuhteen perusteella Valkjärven ekologinen tila asettuu tyydyttävään luokkaan. Tilan arviointi perustuu vastaavan tyypin järvien saaliista laskettuihin vertailulukuihin, kertoo verkkokoekalastuksen tehnyt Joonas Rajala Suomen Vesistöpalvelu -osuuskunnasta.

Valkjärvellä on tehty vuoden 2024 verkkokoekalastusta vastaava kalastus viimeksi vuonna 1999. Vuoden 1999 kokonaissaaliissa särkikalojen osuus painosaaliista oli 60 % ja lukumääräsaaliista 49,6 %. Näihin lukuihin verrattuna vuoden 2024 kalastuksessa havaittu särkikalojen osuus on lähes identtinen 25 vuoden takaiseen tilanteeseen etenkin painosaaliin osalta.

Valkjärven yksi suurimpia ongelmia on varsinkin loppukesästä vallitseva alusveden huono happitilanne. Elokuun alun koekalastuksessa kyseinen ilmiö havaittiin siten, että verkot, jotka asetettiin pyyntiin 5–6 metrin syvyyteen tai sitä syvemmällä olivat poikkeuksetta tyhjiä pyyntipaikasta huolimatta. Näitä tyhjiä verkkoja oli yhteensä 10 kpl. Tyhjiä verkkoja ei huomioitu aineiston käsittelyssä, joten ne eivät vaikuta saatuihin lopputuloksiin.

– Koekalastuksen johtopäätöksenä todettiin, että Valkjärvellä voisi tehdä hoitokalastusta, jossa järvestä poistetaan särkikaloja, ja petokalat vapautetaan. Hoitokalastus tukisi ulkoisen kuormituksen vähentämisen vaikutusta, parantaisi kalaston rakennetta ja vähentäisi sinileväkukintoja. Myös petokalaistutuksilla ja kalastuksen ohjauksella petokaloja säästävään suuntaan, voidaan edesauttaa järven tilan kohentumista, kertoo ympäristösuunnittelija Liisa Garcia Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Nurmijärven kunta on saanut Valkjärven kunnostushankkeelle 2024–2025 ympäristöministeriöltä avustusta noin 45 000 euroa, kattaen noin 50 % kustannuksista. Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Lisätietoa Valkjärven koekalastuksesta antaa ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, puh. 040 314 4740, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.

Koekalastusraportti löytyy hankkeen verkkosivuilta: www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/valkjarvi