Ajankohtaista

Nykyinen Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti tänään 16.6.2021 valtuustokauden viimeisen kokouksen, sillä elokuussa korkeinta päätösvaltaa kunnassa edustaa kuntavaaleissa valitut uudet valtuutetut. Valtuusto päätti muun muassa, että Nurmijärven lukio rakennetaan NYK:n yhteyteen. Lisäksi valtuusto hyväksyi kunnan uuden hallintosäännön ja kävi keskustelua yksityistieasioista. Kokouksen esityslistaan voi tutustua kunnan kotisivuilla.

Voit katsoa valtuuston kokouksen videotallenteena 14 vuorokauden ajan:

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä kiitti valtuustoa neljän vuoden aikana Nurmijärven eteen tehdystä työstä. Kunnanjohtaja summasi puheessaan kulunutta valtuustokautta: Valtuuston kokouksia pidettiin valtuustokauden aikana kaiken kaikkiaan 42 kokousta ja yli 90 tuntia. Käsiteltyjä asioita oli yli 500, joiden lisäksi valtuustokauden aikana jätettiin yli 120 aloitetta.

”Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia kuluneesta valtuustokaudesta. Neljä vuotta on kulunut hujauksessa. Mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö olisi ehtineet saada paljon aikaiseksi. Tämä kausi on ollut työntäyteinen ja raskas – etenkin nämä viimeiset kuukaudet raskaine päätöksineen, sekä vaaleineen. Hienosti olette kuitenkin kaikki jaksaneet!”, Outi Mäkelä sanoi puheessaan.

Myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen kiitti valtuustoa tehdystä työstä ja nosti esille korona-ajan poikkeuksellisuuden.
”Näyttää kuitenkin siltä, että aurinko on nousemassa ja vastavalittu valtuusto pääsisi aloittamaan kautensa elokuussa lähikokouksena. Toivotan kaikille leppoisaa kesää!”, Toivonen totesi puheessaan.

Mäkelä listasi valtuustokauden aikana tehtyjä kehityshankkeita ja merkittäviä päätöksiä. ”Laadimme Nurmijärvi – positiivinen ilmiö -strategian, jonka tavoitteiden mukaisesti Nurmijärven kuntaa on kehitetty ja kunta on kasvanut viihtyisänä ja turvallisena paikkana”, Mäkelä totesi.

Kuntastrategian lisäksi Mäkelä nosti esille muun muassa Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimuksen solmimisen, Nurmijärven kunnan toimintaorganisaation päivittämisen, hallintosäännön päivitykset, Nurmijärven kestävän kasvun NUUKA-ohjelman, palveluverkkosuunnitelmatyön ja uuden palveluverkkosuunnitelman, alkuluokkatoiminnan, viestinnän ja vuoropuhelun monipuolisen kehittämisen, useat merkittävät kaavoitukseen, maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät hankkeet ja kaupat, Kiertokapulaan liittymisen ja MAL-sopimuksen.

Nurmijärven lukio rakennetaan NYK:n yhteyteen

Kunnanvaltuusto hyväksyi 16.12.2020 osana Me tehdään Nurmijärvi -työtä ja palveluverkkosuunnitelmaa 2020-2040 lukiokoulutuksen osalta, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä. Suunnittelun pohjaksi otettiin ratkaisuvaihtoehto (V2B), jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Valtuusto päätti 16.6.2021 äänestyksen jälkeen, että lukio rakennetaan kampukselle Nurmijärven yhteiskoulun (NYK) yhteyteen.

Lukion sijoittuminen ja hankesuunnitelmat herättivät laajaa keskustelua. SDP:n valtuustoryhmä teki muutosesityksen, jonka mukaan lukio sijoitettaisiin Krannilan liikuntapuistoon. Muutosesitystä perusteltiin muun muassa NYK:n tontin ahtaudella, nuorisovaltuuston kannanotoilla sekä hyödyillä, joita läheinen liikuntapuisto toisi lukiolle ja päinvastoin. Keskustelun aikana kuultiin myös useampi pohjaesitystä kannattava puheenvuoro.

Valtuusto äänesti asiasta ja päätti äänestyksen jälkeen (36 jaa – 15 ei), että Nurmijärven lukio rakennetaan NYK:n yhteyteen.

Valtuuston mukaan lukion ja peruskoulun rakentaminen NYK:n yhteyteen on taloudellisempi vaihtoehto. Se vahvistaa nykyistä Kirkonkylän keskustaa ja mahdollistaa yhteiset tilat tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi päätöksessä nähtiin, että lukio rauhoittaa yläkoulua ja opiskeluhuollon työntekijöiden saavutettavuus on parempi.

Valtuuston mukaan ratkaisu tukee vahvasti tilojen monikäyttöisyyttä ja joustavuutta, mikä mahdollistaa sen, että palveluverkosta tulee muuntojoustavampi lukion ja yläkoulun oppilasmäärien osalta. Ratkaisuun sisältyvät yhteistilat tuovat myös tehokkuutta tilojen käyttöön.

NYK:n yhteyteen rakennettavan uudisrakennuksen investointikustannukset ovat 5,6 miljoonaa euroa, eli noin 20 prosenttia pienemmät kuin jos lukio olisi sijoitettu uudisrakennukseen Krannilan liikuntapuistoon. Lisäksi ruoka- ja siivouspalveluiden kustannukset ovat 100 000 euroa vuodessa eli noin 11 prosenttia edullisemmat NYK:n kampuksella. Säästöjä syntyy myös sisäisissä vuokrissa (mm. kiinteistön hoito- ja kunnossapito sekä käyttökulut) noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Kunnan hallintosääntö hyväksyttiin

Valtuusto päätti hyväksyä Nurmijärven kunnan hallintosäännön. Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeisin ohjausväline. Hallintosäännön kautta valtuusto määrittelee oman asemansa kunnan päätösvallan käyttäjänä, päättää toimielinten ja viranhaltijoiden välisestä työnjaosta ja ratkaisee, annetaanko kunnan viranomaiselle valta omalla päätöksellään siirtää toimivaltaansa edelleen.

Nurmijärven kunnassa on ollut hallintosäännön lisäksi käytössä lautakuntien ja johtokuntien toimintasäännöt, joilla päätösvaltaa on siirretty sekä erillinen kokouspalkkiosääntö. Toimintasäännöt sekä palkkiosääntö on päivityksen yhteydessä tarkoitus yhdistää hallintosääntöön kuntalain tarkoittamalla tavalla.

Vihreä valtuustoryhmä esitti muutosesityksen, että elinvoimalautakunnan vastuualueisiin lisättäisiin matkailu ja kunnan vetovoiman kehittäminen.

Arto Hägg (kok.) esitti valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteisen esityksen, jonka mukaan palkkiot tarkistetaan kerran valtuustokaudessa, kunkin valtuustokauden viimeisenä keväänä helmikuussa kuntatason ansiotasoindeksi huomioiden. Lisäksi yli kolmen tunnin kokousten kokouspalkkiot maksettaisiin 50 prosentilla korotettuna.

Harri Lepolahti (sd.) esitti useamman havainnon hallintosäännön sisällöistä. Lepolahti osoitti myös useamman pykäläviittausvirheen, jotka valtuusto katsoi teknisiksi virheiksi ja ne korjataan elokuun valtuuston kokoukseen.

Valtuusto hyväksyi esitetyt muutosesitykset yksimielisesti. Tämän jälkeen valtuusto hyväksyi Nurmijärven kunnan uuden hallintosäännön.

Altia Oyj:n jätevesisopimuksien irtisanominen

Nurmijärven kunta ja Primalco Oy (nykyinen Altia Oyj) ovat solmineet kesäkuussa 2001 sopimuksen Klaukkalan jätevedenpuhdistamon laa­jen­nuk­ses­ta ja siirtoviemäröintijärjestelmän rakentamisen ra­hoit­ta­mi­ses­ta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä, jota on täy­den­net­ty erillisellä sopimuksella vuodesta 2002. Valtuusto on hy­väk­sy­nyt molemmat sopimukset 25.4.2001 ja 22.5.2002. Nykyinen jätevesisopimus on ollut voimassa 31.12.2020 asti ja sen jälkeen sopimus on ollut irtisanottavissa kolmen vuoden irtisanomisajalla. Nykyisen jätevesisopimuksen irtisanominen on tullut tarpeelliseksi, sillä sopimuksen mukainen jäteveden hinta on liian edullinen verrattuna jäteveden käsittelystä ja investoinneista Nurmijärven Vedelle muodostuviin kustannuksiin.

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti irtisanoa jätevesisopimukset pohjaesityksen mukaisesti.

Nurmijärven Vesi -liikelaitos ja Altia Oyj ovat neuvotelleet uuden teollisuusjätevesisopimuksen periaatteista. Neuvottelut ovat edenneet pitkälle ja molempien neuvotteluosapuolien mielestä uusi teollisuusjätevesisopimus on mahdollista saada valmiiksi syksyn 2021 aikana.

Nurmijärveläiset voivat pääsääntöisesti hyvin

Valtuusto käsitteli Nurmijärven kunnan laajan hyvinvointikertomuksen raportti vuosilta 2017-2020. Raportissa on kuvattuna väestön hyvinvoinnin ja terveyden kehitys noin neljän vuoden ajalta.  Raportin tarkoituksena on tuoda esille kunnan hyvinvoinnin tilan muutokset sekä kunnan keskeiset hyvinvointiin liittyvät vahvuudet ja haasteet.

Nurmijärveläiset voivat pääsääntöisesti hyvin, mutta laajan hyvinvointikertomuksen raportista on nostettu esille muun muassa seuraavia asioista:

• Kouluterveyskyselyn mukaan koulu-uupumuksen kokemus on kasvanut etenkin lukiolaisilla. Peruskoululaisista koulu-uupumusta kokee 16.8 %. Koronan aiheuttamasta uupumuksen ja väsymyksen sekä mielialaan vaikuttavista tekijöistä saadaan uutta, tarkentavaa ja vertailtavaa tietoa kouluterveyskyselyn, toteutetaan keväällä 2021, josta saadaan tulokset vuoden 2021 lopussa.
• Noin 30 % yläkoululaisista ja lukiolaisista on kokemus henkisestä väkivallasta vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta vuoden aikana. Kouluterveyskysely toteutetaan keväällä 2021 ja kunta saa kyselyn tulokset loppuvuonna 2021, jolloin tähän tulokseen saadaan vertailuarvo.
• Kouluterveyskyselyn vastanneista yksinäiseksi itsensä tuntevat noin 10 % nuorista.
• Alkoholin, tupakan, nuuskan käyttö sekä huumeiden kokeileminen, ainakin kerran, on lisääntynyt 8.-9.-luokkalaisten nuorten keskuudessa. Humalahakuinen juominen on toisen asteen opiskelijoilla, kuten yleisesti ottaen maassamme, on vähentynyt.
• Itsensä yksinäisiksi tuntevien aikuisten määrä oli Nurmijärvellä Keski-Uudenmaan suurin.
• Työikäisten kohdalla esille nousivat naisten diabeteskuolemat.
• Nurmijärvellä yksinäiseksi tuntevien ikääntyneiden osuus on vertailukuntien korkein 65 vuotta täyttäneiden kohdalla (7.0 %), mutta pienin 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä.
• Ylipainoisia on Nurmijärvellä Keski-Uudenmaan kunnista eniten ja liikuntaa harrastetaan Keusote-kuntavertailun tuloksena vähiten.
• Valtaosa yli 65-vuotiaista nurmijärveläisistä voi hyvin, kokevat elämänlaatunsa hyväksi ja kokevat Nurmijärven turvallisena elinympäristönä. Tyytymättömiä ollaan julkiseen liikenteeseen.
• Hieman huolestuttavaa on myös ikäihmisten alkoholinkäytön lisääntyminen

Seuraavaa laajaan hyvinvointikertomuksen (2021-2024) valmistelu aloitetaan uudella valtuustokaudella syksyllä 2021. Se sisältää hyvinvointikertomusosan, jossa kuvataan hyvinvoinnin nykytilanne sekä suunnitelmaosa, jossa kuvataan tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi. Kunnan seuraavassa laajassa hyvinvointikertomuksessa tuodaan esille Keusoten ja kunnan välinen yhdyspintatyöskentely. Lisäksi tulee ottaa huomioon Keusoten alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet siten, että toiminta tukee kunnan omaa hyvinvointityötä ja huomioi kunnan hyvinvoinnintilan olemassa olevat haasteet.

Valtuusto merkitsi raportin tiedoksi.

Valtuustoaloite ja vastaus yksityistieasioiden käsittelyn tutkimisesta

Kalle Mustonen (kesk.) ja 25 allekirjoittajaa jättivät 16.12.2020 valtuustoaloitteen, jossa pyydettiin kunnanhallitusta selvittämään yksityistieasian valmistelua ja päätöksentekoa ja sen perusteella päättämään jatkotoimenpiteistä. Valtuusto käsitteli 16.6. kunnan vastausta valtuustoaloitteeseen.

Vastauksesta ilmenee, että konsernipalvelut tilasi sisäinen tarkastuksen kunnan sisäisenä tarkastajana toimivalta KPMG Oy:ltä helmikuussa 2021. Toimeksianto sisälsi seuraavien osa-alueiden tarkastuksen; avustusmalliuudistuksen johtaminen, avustusmallin laatiminen sekä avustusmallin hyväksyminen ja päätöksenteko. Selvityksen aikana alkuperäistä toimeksiantoa laajennettiin juridisella arviolla kohdistuen kunnan menettelyihin vanhan yksityistielain aikana. Sisäinen tarkastus on toteutettu maalis-toukokuussa 2021 ja tarkastus koostui ensisijaisesti dokumentaation läpikäynnistä sekä lisäksi tilannekuvaa täydentävistä tunnistettujen avainhenkilöiden haastatteluista.

Mustosen valtuustoaloitteessa on tuotu esille, että päätöksenteossa valtuutetuille ei ole tuotu ilmi mahdollisuutta, että kunta voisi jatkaa vuosikymmeniä vanhoja hoitosopimuksia esimerkiksi läpiajoteiden kanssa. Kunnan vastauksessa todetaan, että KPMG:n selvityksen perusteella päätöksentekoaineistoissa on tuotu esille erilaiset tavat, joilla kunta voi myöntää avustuksia tiekunnille.

Kunnan vastauksen mukaan valmistelun ja päätöksenteon osalta voidaan todeta, että havaitut kehittämistarpeet liittyvät asian valmisteluprosessin kehittämiseen; hoitosopimuksiin kohdistuva laillisuusongelma olisi voitu perustella selkeämmin samoin kuin uudistukselle asetetut tavoitteet olisi voinut kirkastaa ja viestiä selkeämmin, hankesuunnitelmaan olisi voinut sisällyttää laajemman toimintaympäristön arvioinnin ja vaihtoehtoisista avustusjärjestelmistä olisi voinut esittää enemmän vaihtoehtoja.  Selvityksen perusteella ei ole kuitenkaan syytä epäillä, että yksityistieasian valmistelussa tai päätöksenteossa olisi tapahtunut laillisuusvirheitä, tai että päätöksentekijöille olisi annettu virheellistä tietoa aloitteessa esitetyllä tavalla.

Valtuusto kävi asiasta pitkän keskustelun, jonka yhteydessä Maiju Tapiolinna (ps.) esitti, ettei valtuusto hyväksyisi vastausta, vaan vastaus palautettaisiin valmisteluun. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen jatkaa asian käsittelyäja hylätä Tapiolinnan palautusesityksen (35 jaa – 1 tyhjä – 15 ei).

Valtuusto merkitsi tiedoksi sisäisen tarkastuksen laatiman selvityksen ja totesi, että selvityksen perusteella kunnan ei ole tarvetta ryhtyä jatkotoimenpiteisiin aloitteessa esitettyjen asioiden johdosta. Lisäksi valtuusto päätti, että yksityisteiden avustusjärjestelmää on edelleen tarpeen kehittää muun muassa läpiajettavien yksityisteiden osalta ja avustusjärjestelmän kehittäminen on tulossa päätöksentekoon syksyllä 2021. Valtuusto totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi. Maiju Tapiolinna jätti eriävän mielipiteen valtuuston päätöksestä.

Tarja Salonen (kesk.) teki ponsiesityksen, että jatkossa valtuustoaloitteen tekijöiden kanssa keskusteltaisiin aina aloitteentekijän kanssa ennen kuin vastaaminen aloitteeseen aloitetaan. Valtuusto hyväksyi ponsiesityksen yksimielisesti.

Valtuuston puheenvuorojen keston suositukset

Maiju Tapiolinna (ps.) ja 10 allekirjoittajaa esittivät valtuustoaloitteessaan 16.12.2020 valtuustossa käytettävien puheenvuorojen maksimipituudeksi 6 minuuttia ryhmäpuheenvuoroille ja 3 minuuttia yksilöpuheenvuoroille. Kunnan vastauksessa todetaan, että kunnan hallintosäännössä otetaan jo kantaa puheenvuorojen pituuteen: suositus ryhmäpuheenvuoron pituudeksi on enintään 10 minuuttia ja muun puheenvuoron pituudeksi enintään 5 minuuttia. Kunnanhallitus käsitteli hallintosääntöluonnoksen kokouksessaan 7.6.2021 ja kunnanhallituksen esityksessä puheenvuorojen pituus säilyi hallintosäännössä 10 minuutin ja 5 minuutin suosituksena eikä sitovana kirjauksena. Valtuuston puheenjohtajalla on oikeus tehdä tarvittaessa yksittäisen asian kohdalla muutoksia puheenvuorojen pituuteen.

Valtuusto hyväksyi hallintosäännön samassa kokouksessa 16.6.2021. Näin ollen valtuusto hyväksyi annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Kunta kartoittaa yhteistyökumppania koirankakkapussiasemien perustamiseksi

Sami Virtanen (vihr.) ym. (yht. 31 valtuutettua) esittivät valtuustoaloitteessaan 24.4.2019, että Nurmijärven kunta asentaa ilmaiset koirankakkapussiasemat Nurmijärvelle. Valtuusto käsitteli 16.6.2021 vastauksen aloitteeseen, jonka mukaa kunta suhtautuu myönteisesti aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen. Vastauksessa kerrotaan, että kunta on kartoittanut yhteistyökumppania pussitelineiden saamiseksi Nurmijärvellä, mutta toistaiseksi yrityksillä ei ole ollut mahdollisuutta laajentaa koirankakkapussiasemia Nurmijärven alueelle. Kunnan vastauksessa todetaan, että mikäli kunta löytää yhteistyökumppanin toteuttamaan palvelua lähtökohtaisesti niin, ettei kunnan verovaroja kulu ko. palveluun ja palvelu toimii hyvin kuntalaisen kannalta, asiassa voitaisiin edetä. Tekninen keskus selvittää markkinatilannetta ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita uudelleen loppusyksystä. Valtuusto hyväksyi vastauksen ja totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Uusia valtuustoaloitteita

Sami Virtanen (vihr.) esitti valtuustoaloitteessaan, että Nurmijärven kunta ottaa käyttöön nuorille kesäyrittäjäsetelin kesätyösetelin rinnalle. Kesäyrittäjäsetelillä tuettaisiin nuoria työllistämään itsensä kesällä yrittäjinä tai yrittäjämäisesti.

Mira Lappalainen (ps.) esitti valtuustoaloitteessaan, että kunta alkaa pikaisiin ja kovempiin toimiin erityisesti kunnan taajamissa, missä sijaitsee purettavia rakennuksia. Aloitteen mukaan tuhottuja autioituja rakennuksia ei saa olla keskellä taajamaa.

Taneli Kalliokoski (kesk.) esitti valtuustoaloitteen Kuhakosken alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi pysäköintipaikkoja lisäämällä, nopeusrajoituksia laskemalla ja nopeusnäyttöjen tuomisella alueelle.

Leni Pispala (vihr.) ja Riikka Raekannas (kesk.) esittivät valtuustoaloitteessaan, että Nurmijärven kunnassa ryhdytään toimiin kunnan vaikuttajatoimielinten osallistamiseksi päätöksentekoon.

Esityslista:

Altia Oyj:n jätevesisopimuksien irtisanominen, pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven lukion sijoittumispaikka Kirkonkylässä sekä Nurmijärven Yhteiskoulun ja Nurmijärven lukion hankesuunnitelmat, äänestyksen jälkeen pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven kunnan hallintosääntö 1.8.2021 alkaen, muutosesitysten ja lisäysten jälkeen pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven kunnan laajan hyvinvointikertomuksen raportti vuosilta 2017-2020 (kh), merkittiin tiedoksi
Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta, äänestyksen jälkeen pohjaesityksen mukaan
Valtuustoaloite puheenvuorojen maksimipituudesta valtuuston kokousten aikana, pohjaesityksen mukaan
Valtuustoaloite ilmaisten koirankakkapussiasemien asentamisesta Nurmijärvelle, pohjaesityksen mukaan