Keusote, Palveluverkkotyö, Päätöksenteko, Talous, Valtuusto
Valtuusto päätti palveluverkosta ja talouden sopeutustoimista
Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti tänään kunnan palveluverkkosuunnitelmasta vuosille 2020-2040. Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Rajamäen keskustassa ja käsitteli talouden sopeutustoimia ja Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteen. Valtuusto myös päätti Kirkonkylän puhdistamon korvaamisesta ja kunnan toimielinorganisaation päivittämisestä kesäkuusta alkaen. Valtuusto myönsi lisämäärärahaa oppivelvollisuuden laajentamiseksi syksystä 2021 alkaen. Ajankohtaiskatsauksessaan kunnanjohtaja Outi Mäkelä tiedotti ajankohtaisista korona-asioista.
Mäkelä: Keusoten alueen koronarajoituksista linjataan perjantaina
Kunnanjohtaja Outi Mäkelä piti valtuustonkokouksen yhteydessä tilannekatsauksen koronan osalta. Mäkelä muistuttaa, että tartuntatilanne on erittäin huolestuttava ja kunnanjohtajan mukaan on äärimmäisen tärkeää, että huolehditaan etäisyyksistä ja maskeista entistäkin huolellisemmin.
Pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen) linjasivat 27.1. muutoksia lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskeviin rajoituksiin helmikuun alusta alkaen.
”Keusoten johto ja alueen kuntien johto on tänään kokoontunut ja keskustelun perusteella on tultu tulokseen, että rajoitusten muutoksissa on tarkoituksenmukaista myötäillä pääkaupunkiseudun linjauksia. Olemmehan yhtenäistä harrastusaluetta ja lapset sekä nuoret kulkevat harrastusten perässä kuntarajojen yli. Keusote tekee linjauksen alueen rajoituksista perjantaina”, Mäkelä kertoo.
Mäkelä kertoi myös, että alueen koronarokotusten aikataulu on julkaistu Keusoten sivuilla. Rokotusten aikataulu riippuu siitä, miten nopeasti ja kuinka paljon rokotuksia saadaan. Nurmijärven rokotuspiste on Kirkonkylän terveysasemalla.
”Jos ja kun jossain vaiheessa rokotuksia päästään toteuttamaan suuremmissa määrin, paikkoja avataan tilanteen mukaan lisää”, Mäkelä sanoo.
Valtuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman, Lepsämän koulun osalta päätökset hankesuunnitelman yhteydessä
Lue lisää: Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelma 2020-2040
Kunnanvaltuusto teki tänään päätökset Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmasta vuosille 2020-2040. Suunnitelman yhteydessä päätetään, missä ja miten kunnan palvelut tulisi toteuttaa. Nurmijärven kunnan palveluverkkotyötä tehtiin vuodesta 2019 alkaen ja kuntalaiset saivat osallistua työhön muun muassa Me tehdään Nurmijärvi -osallisuustyön kautta. Valtuusto päätti joulukuussa 2020, että lukiokoulutus keskitetään tulevaisuudessa Kirkonkylään uudisrakennukseen, mutta palautti palveluverkkosuunnitelman muilta osin valmisteluun. Valtuusto päätti muilta osin palveluverkkosuunnitelmasta tänään 27.1.2021 pohjaesityksen mukaisesti.
Riikka Raekangas (kesk.) esitti yhteensä viittä muutosta pohjaesityksen yleisiin linjauksiin. Muutosesitykset herättivät paljon keskustelua, eikä valtuusto ollut yksimielinen ja äänesti kaikista muutosesityksistä omana kohtanaan. Valtuusto päätti äänestysten jälkeen hyväksyä kunnanhallituksen pohjaesityksen.
Kalle Mustonen (kesk.) esitti puolestaan muutosta pohjaesitykseen, jonka mukaan Lepsämän koulun vanha puukoulu peruskorjattaisiin ja palanut koulu olisi maisemoitu. Mustosen muutosesityksessä Lepsämän koulun palaneen koulurakennuksen vakuutusrahat käytettäisiin rakennuksen uudelleen rakentamiseen ja vanha suojeltu puukoulu pidettäisiin yllä siten, ettei sen tilanne pääse huononemaan, ja sen korjausta tarkasteltaisiin myöhemmin tulevaisuudessa.
Muutosesitys herätti paljon keskustelua, jonka yhteydessä Maiju Tapiolinna (ps.) esitti, että asiakohta Lepsämän koulun osalta palautettaisiin valmisteluun. Tämän jälkeen Mustonen veti muutosesityksensä takaisin. Käsittelyn lopputuloksena valtuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman kunnanhallituksen esityksen mukaisesti sillä lisäyksellä, että Lepsämän koulun tilanne ratkaistaan hankesuunnitelman käsittelyn ja päättämisen yhteydessä.
Muilta osin valtuustossa ei tehty muutosesityksiä ja valtuusto hyväksyi Nurmijärven palveluverkkosuunnitelman vuosille 2020-2040 pohjaesityksen mukaisesti. Palveluverkkosuunnitelmaan voi tutustua kunnan kotisivuilla.
Asemakaavan muutos mahdollistaa Rajamäen keskustan uudistamisen
Lue lisää: 1-156 Asemakaavan muutos Rajamäen keskustassa, Rajakaaren ja yläaste-lukion alueella
Valtuusto hyväksyi Rajamäen Rajakaaren ja Seitsemän veljeksen koulun aluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Noin 3,8 hehtaarin 3,8 alue on pääasiassa Rajamäen yläasteen ja lukion käytössä ja siellä sijaitsee myös urheilurakennus Rajakaari. Tarve asemakaavaan tarkistukselle syntyi alueen rakennusten huonosta kunnosta ja tarpeesta arvioida koulujen tilatarvetta.
Kunnassa selvitettiin kaksi vaihtoehtoa; I) Alkuperäisten rakennusten säilyttäminen, kunnostaminen ja suojeleminen asemakaavalla, sekä II) Rakennusten korvaaminen uusilla tiloilla hankesuunnitelman mukaisesti. Rakennusten arvioidut korjauskustannukset, niiden laajuus ja vaikutus rakennusten alkuperäisyyteen ja vaalittaviin arvoihin johtivat siihen, että kaavaratkaisussa mahdollistetaan alueen kehittäminen uudisrakentamiseen perustuvilla vaihtoehdoilla.
Asemakaavan muutos vaikuttanee Rajamäen keskustakuvaan, mutta uudella asemakaavalla voidaan myös osoittaa toimivat ja terveelliset tilat korjaustoimia kustannustehokkaammin ja osoittaa taajamaa elävöittäviä toimintoja Rajamäen keskustassa alueen asukkaiden käyttöön.
Valtuusto äänesti talouden sopeutustoimista ja siirsi NUUKA-ohjelman päätökset syksylle
Nurmijärven kunnan talouden tilanne on haasteellinen. Edelliset vuodet ovat toteutuneet merkittävän alijäämäisinä ja kunnan lainakanta on kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Vuoteen 2029 ulottuva kunnan talousennuste osoittaa alijäämäisten vuosien jatkuvan ja velkaantumistahdin kiihtyvän. Talouden haasteet ovat selätettävissä ja kunta on käynnistänyt sopeuttamistyön NUUKA-ohjelmalla. Kunnan taloustilanteeseen ja NUUKA-ohjelmaan voi tutustua kunnan kotisivujen teemasivulla.
Tänään valtuusto siirsi ohjelman päivittämisen ja siihen liittyvän skenaarion valinnan syksylle valtuuston talousarviokokouksen yhteyteen. Samassa yhteydessä päätetään myös vuoden 2022 verotuksesta, joka osaltaan liittyy kiinteästi sopeuttamisen kokonaisuuteen. Sen sijaan valtuusto päätti tänään palvelutuotannon sopeutuksista NUUKAn toimenpideohjelman yhteydessä.
Valtuuston kokouksessa kuultiin useita puheenvuoroja, muun muassa ryhmäpuheenvuorot, talouteen ja sopeuttamiseen liittyen. Valtuusto äänesti useista muutosesityksistä kunnanhallituksen pohjaesitykseen, mutta hyväksyi NUUKAn toimenpideohjelman seuraavin teknisin muutoksin:
- Vihreiden valtuustoryhmä esitti, että säästölistalta poistetaan työnohjauspalveluiden käytön vähentäminen. Valtuusto äänesti asiasta ja hyväksyi pohjaesityksen äänin 30 jaa, 20 ei.
- Vihreä valtuustoryhmä esitti muutosesitystä, että kunta luopuisi säästöistä opetus- ja kulttuuripalveluiden käyttöön liittyen. Valtuusto hyväksyi muutosesityksen äänin 22 jaa, 29 ei. Näin ollen toimenpide 42 poistettiin sopeutustoimenpiteistä.
- Riikka Raekangas (kesk.) esitti, että NUUKAn toimenpidesuunnitelmasta poistetaan painotetun opetuksen lakkauttaminen, jolloin liikuntaluokat ja matemaattis-luonnontieteellisesti painotettu opetus jatkuisi. Valtuusto hyväksyi muutosesityksen äänin 3 jaa, 48 ei. Näin ollen toimenpide 45 poistettiin sopeutustoimenpiteistä.
- Keskustan valtuustoryhmä esitti, että kotihoidon tuen kuntalisää ei alenneta pohjaesityksen mukaisesti 150 euroon kuukaudessa, vaan sitä maksetaan edelleen 200 euroa/kuukausi/lapsi. Valtuusto hyväksyi muutosesityksen äänin 18 jaa, 33 ei, joten kotihoidon kuntalisä on edelleen 200 euroa per lapsi.
- Vihreä valtuustoryhmä esitti, että Aleksis Kiven kodin museon aukioloaika säilyy ennallaan ti-su, mutta lipunhintaa nostetaan vuonna 2024 yhdellä eurolla. Vaikutus noin 0 euroa. Valtuusto hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti (toimenpide 60).
- Arto Hägg (kok.) toi valtuustoryhmien puheenjohtajien muutosesityksen kohtaan 86. Muutoksessa kohtaan tehtiin lisäyksenä: lisätään asuntotonttitarjontaa nopeuttamalla ja joustavoittamalla maanhankintaa maankäyttösopimuksin, konsultteja käyttäen ja yhteistoimintasopimuksin.
Helpotetaan ja yksinkertaistetaan kaavaprosessia niin lupamenettelyn kuin päätöksenteon
Kaavoitetaan omaleimaisia ja houkuttelevia asuinalueita esim. puurakentamista hyödyntäen.” Valtuusto hyväksyi yksimielisesti muutosesityksen. - Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti toimenpiteeseen 100 muutoksen, että kunta myisi kohteensa (Porkkala, Slumppi, Veteraanimaja) alueen ajankohtaiseen markkinahintaan ja markkinahinnan arvioinnissa pitäisi käyttää alan asiantuntijaa arvioimassa hintaa. Valtuustossa monet pitivät tätä itsestään selvänä. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi pohjaesityksen äänin 48 jaa, 3 ei.
- Sirkka Rousu (sd.) ja Virpi Räty (kok.) ja muut nurmijärveläiset sote-luottamushenkilöt Keusoten ja HUS:n päätöksentekoelimissä esittivät, että selvitetään keinoja vähentää sote-kustannuksia lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osalta. Valtuusto hyväksyi lisäystoimenpide-ehdotuksen yksimielisesti.
Valtuusto näkee Nurmijärven osana Keusotea myös jatkossa
Valtuusto käsitteli kokouksessaan kuntalaisaloitteen, jossa esitettiin, että Nurmijärven kunta irtisanoisi sopimuksen Keski-Uudenmaan kuntayhtymän (Keusote) kanssa ja ottaisi kunnan alueella toteutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan järjestämis- ja toteutusvastuulle. Samalla valtuusto käsitteli vastauksen Maiju Tapiolinnan (ps.) valtuustoaloitteeseen, jossa edellytettiin kuntaa selvittämään, onko Nurmijärven kuuluminen Keusoteen kustannustehokkain vaihtoehto järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.
Asia herätti valtuustossa useita puheenvuoroja. Valtuusto päätti hyväksyä valtuusto- ja kuntalaisaloitteisiin annetun vastauksen, jonka mukaan Nurmijärven kunnan ei ole perusteltua irtaantua Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toiminnasta. Yhtenä perusteena vastauksessa nostetaan se, että käytännössä Nurmijärven kunnan ei siole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti.
Valtuuston mukaan jatkossa kunnan ja Keusoten välistä ennakoivaa vuoropuhelua tulee parantaa yhteistyön tiivistämiseksi. Kunta edellyttää myös, että sosiaali- ja terveyspalveluita koskevissa muutostilanteessa kuntalaisille ja asiakkaille varataan riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ennen päätöksentekoa. Tarkemmat perusteet voi lukea kunnan kotisivuilta.
Kirkonkylän jätevedet jatkossa Klaukkalaan
Lue lisää: Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaaminen
Nurmijärven Kirkonkylän nykyinen jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1977. Ja siellä käsitellään Kirkonkylän viemäröintialueen sekä Hakapellon ja Nukarin vesiosuuskuntien jätevedet. Lisäksi puhdistamolle johdetaan jonkin verran alueen teollisuudessa muodostuvia jätevesiä sekä kaukolämpölaitoksen lauhdevesiä. Puhdistamo on nyt tullut teknisen käyttöikänsä päähän.
Valtuusto päätti kokouksessaan, että Kirkonkylän puhdistamo korvataan ja jätevedet siirretään jatkossa Klaukkalan puhdistamolle. Samalla Klaukkalan puhdistamoa laajennetaan.
Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla joudutaan lähivuosina toteuttamaan isoja saneerausinvestointeja Klaukkalan viemäröintialueen jätevesimäärän ja kuormituksen huomattavasta kasvusta sekä nykyisen kalliopuhdistamon ikääntymisen takia. Nämä investoinnit joudutaan toteuttamaan joka tapauksessa riippumatta siitä, miten Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet jatkossa käsitellään. Valtuusto näki, että saavutetaan synergiaetua, kun Klaukkalan puhdistamon investointitarpeet toteutetaan samassa yhteydessä Kirkonkylän jätevesien aiheuttaman puhdistamon laajennusinvestoinnin kanssa.
Valtuuston päätöksessä kirjattiin kuitenkin, että toteuttaminen edellyttää Klaukkalan puhdistamon ympäristöluvan muutoksen. Jos Klaukkalan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa ei saada muutettua, tai ympäristöluvan kiristyvät puhdistusvaatimukset nostavat vaihtoehdon investointikustannuksia merkittävästi, Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta tekee päätöksen korvaavasta vaihtoehdosta.
Kunnan toimielinorganisaatio päivittyy kesäkuussa
Lue lisää: Nurmijärven kunnan toimielinorganisaatio 1.6.2021 alkaen
Valtuusto päätti kokouksessaan kunnan toimielinorganisaatiosta tulevalle valtuustokaudelle. Kunnan toimielinorganisaatio rakentuu 1.6.2021 alkaen muutoin nykyisen lautakuntarakenteen mukaisesti, mutta kunnanhallituksen konsernijaosto lakkautetaan 31.5.2021, vanhus- ja vammaisneuvoston toiminta siirretään sivistys- ja hyvinvointitoimialalle sekä veteraaniasiain neuvottelukunnan toiminta yhdistetään vanhusneuvoston toimintaan.
Lisäksi valtuusto päätti, että hallintosäännön päivityksen yhteydessä tarkastellaan toimielinten välinen tehtäväjako ja mahdollisuus päätöksentekoprosessien tehostamiseen. Hallintosäännön muutokset valmistellaan valtuuston päätettäväksi kevään 2021 aikana.
Harri Lepolahti (sd.) teki ponsiesityksen, joka täydensi pohjaesitystä. Sen mukaan konsernijohdolle ja -hallinnolle varataan jatkossa riittävät voimavarat aktiivisen ja tuloksellisen omistajaohjauksen järjestämiseksi. Konsernijohdolta edellytetään monipuolista asiantuntemusta ja kokemusta muun muassa kuntakonsernin johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto hyväksyi Lepolahden ponsiesityksen yksimielisesti.
Valtuusto myönsi oppivelvollisuuden laajentamiseksi lisämäärärahan
Lue lisää: Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvä lisämäärärahaesitys vuodelle 2021
Eduskunta hyväksyi 15.12.2020 oppivelvollisuuslain, jossa oppivelvollisuutta jatketaan 18 ikävuoteen asti. Samalla eduskunta päätti toisen asteen maksuttomuudesta. Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuuden laajennus tulee voimaan ikäluokka kerrallaan. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, joiden oppivelvollisuus nykyisen lain mukaan päättyy vuonna 2021. Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen tulee voimaan syksyllä 2021 aloitetussa koulutuksessa samalle kohdejoukolle kuin oppivelvollisuus. Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.
Sivistys- ja hyvinvointitoimialalla on arvioitu, että toisen asteen maksuttomuuden aiheuttamat lisäkustannukset kunnan järjestämässä lukiokoulutuksessa ovat tämän vuoden syyslukukaudella 180 000 euroa. Kustannuksista 100 000 euroa kohdentuu aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin (oppikirjat ja -materiaalit) ja 80 000 euroa muihin toimintakuluihin (henkilökohtaisten tietokoneiden vuokrat).
Valtio korvaa myöhemmin oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvia kustannuksia, mutta esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tarkoittaisi sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee koulutuksen järjestäjien maksettavaksi. Kunnanvaltuusto myönsi sivistys- ja hyvinvointitoimialalle 180 000 euron suuruisen lisämäärärahan kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvat kustannukset syyslukukaudella 2021.
Luvassa kokeilu, jossa koulukuljetuksen voi ostaa omakustanteisesti
Lue lisää: Vastaus valtuustoaloitteeseen omakustanteisen kyydin ostamisen mahdollistamisesta koulukuljetukseen
Valtuusto käsitteli vastauksen valtuustoaloitteeseen omakustanteisen kyydin ostamisen mahdollistamisesta koulukuljetukseen. Vastauksessa kerrotaan muun muassa, että kouluautojen täyttöaste vaihtelee päivittäin, joten joihinkin reitteihin voisi mahtua kyydin maksavia oppilaita varsinkin iltapäivisin. Aamuisin puolestaan suurin osa kouluautoista (erikseen tilattavat koulukyydit) ovat täysiä.
Vastauksessa kerrotaan, että kunnassa kartoitetaan, millaisia resursseja omakustanteisten kyytien järjestelyn suunnittelu ja ylläpito vaativat. Samassa yhteydessä tehdään valtuustoaloitteessa mainittu kysely oppilaiden huoltajille kyytitarpeista. Selvityksen jälkeen tehdään pienimuotoinen kokeilu, jotta saadaan kokemusta siitä, miten kyytijärjestelyt toimivat, kun reiteille lisätään kyytinsä maksavia oppilaita. Valtuusto hyväksyi annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä toteaa, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.
Valtuusto myönsi eron kolmelle keskusvaalilautakunnasta
Lue lisää: Eron myöntäminen Pauliina Pukariselle keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajan tehtävästä ja täydennysvaali, Eron myöntäminen Kalevi Laineelle keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä ja täydennysvaali, Eron myöntäminen Susanne Heinoselle keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä ja täydennysvaali
Valtuusto myönsi eron kolmelle keskusvaalilautakunnan jäsenelle: Pauliina Pukariselle (vihr.), Kalevi Laineelle (kesk.) ja Susanne Heinoselle (vihr.). Kaikki kolme asettuvat ehdolle kevään kuntavaaleissa.
Pukarisen tilalle valittiin Jonna Heinonen (vihr.), Laineen tilalle valittiin Ritva Oksanen (kesk.) ja Heinosen tilalle varajäseneksi valittiin Aila Metsämähkä (vihr.).
Valtuustossa jätettiin viisi valtuustoaloitetta
Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen henkilöliikenteen edistämiseksi Hanko–Hyvinkää-radalla. Aloitteen mukaan tämä edistäisi poikittaisliikennettä Uudellamaalla.
Harri Lepolahti (sd.) esitti valtuustoaloitteessaan, että Nurmijärven kunta selvittää päätaajamien torien tämän hetken käyttöasteen ja mahdollisuuden sekä keinot torien elävöittämiseen ja torikaupan vilkastuttamiseen.
Petri Vaulamo (kok.) esitti valtuustoaloitteessaan, että Nurmijärven kunta käynnistää NUUKA-ohjelman rinnalla hankkeen ”100 omakotitalotonttia Nurmijärvelle” 2022. Valtuustoaloitteessa nähdään, että pääpaino tonteilla tulisi olla keskisellä ja eteläisellä Nurmijärvellä.
Arto Hägg (kok.) esittää valtuustoaloitteessaan, että Nurmijärven kunta selvittää, onko kunnassa mahdollista ja perusteltua käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 92§:n mukaista menettelyä eli kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen. Mikäli tämä on mahdollista, selvittää yhteistyössä esim. Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa.
Petri Vaulamo (kok.) ja Taneli Kalliokoski (kesk.) esittivät valtuustoaloitteessaan, että Nurmijärven kunta yhdessä ELY-keskuksen kanssa tutkii ja suunnittelee mahdollisuudesta asentaa katuvalot Perttulaan Nummenpääntielle välille Mikkolanmäki–Satulinmäki.