Ajankohtaista

Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2026. Valtuusto hyväksyi myös osavuosikatsauksen 1.1.-30.9.2023 ja talousarviomuutokset kuluvan vuoden talousarvioon. Lisäksi valtuusto päätti veronkorotuksesta, päivitti Nurmijärven kestävän kasvun -ohjelman (NUUKA) ja päätti alkuluokkatoiminnasta luopumisesta.  

Nurmijärven kunta satsaa tulevina vuosina huomattavasti tulevaisuusinvestointeihin, jotka parantavat lasten ja nuorten peruspalveluiden laatua. Investoinnit kuormittavat kunnan taloutta, mikä edellyttää pitkäjänteistä ja tarkkaa taloudenpitoa sekä kunnallisveroprosentin nostoa.  

 ”Valtuusto osoitti vahvaa tahtotilaa kunnan talouden tasapainottamiseksi. Jouduimme tekemään monia vaikeitakin päätöksiä, joista kiperä alkuluokkatoimintaa koskeva päätös tehtiin yhden äänen erolla kolmen äänestäessä tyhjää. Valtuuston kokous kesti pitkään ja äänestyksiä oli lukuisia. Kokouksen aikana käytiin myös vilkasta keskustelua ja kokous eteni jouhevasti. Valtuusto teki merkittäviä päätöksiä kunnan talouden kannalta vaikeassa tilanteessa”, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen toteaa tummenneessa illassa. 

Nurmijärven kunnan talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2025–2026

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 15.11. talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2026.Talousarviossa on määritetty strategiset mittarit ja sitovat strategiset tavoitteet tulevalle vuodelle. Valtuuston kokouksen yhteydessä tehtiin muutoksia kunnan talousarvioon 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2025–2026.  

Kunnan talousarvio vuodelle 2024 kertoo, että kunnan toimintatuotot vuodelle 2024 ovat 70,3 miljoonaa euroa, toimintamenojen ollessa 185,5 miljoonaa euroa. Näin ollen toimintakate on –114,0 miljoonaa euroa. Nurmijärven verorahoitus vuonna 2024, joka kattaa sekä verotulot että valtionosuudet, on 143,4 miljoonaa euroa. 

Rahoitustulot, jotka sisältävät muun muassa Nurmijärven Sähkö Oy:n osingot, ovat 2,5 miljoonaa euroa. Rahoituskulut, jotka sisältävät korkokustannukset, ovat -3,6 miljoonaa euroa eli yhteenlaskettu summa on noin –1,1 miljoona euroa. Nurmijärven vuosikate asettuu ensi vuonna 28,4 miljoonaan euroon. Kunnan nettoinvestoinnit ovat kuitenkin 35,0 miljoonaa euroa, jolloin rahoitustarve on kaikkinensa 9,4 miljoonaa euroa. Tämä on tarkoitus kattaa lainarahalla. 

”Tänään tehtiin kunnan kestävän talouden kannalta isoja ja vastuullisia päätöksiä. Tänään hyväksytty talousarvio ei ole leikkausbudjetti vaan sisältää Nurmijärven kunnan kannalta tärkeitä investointeja peruspalveluihin. Nyt tehtyjen päätöksien jälkeen kunnan talous tulee nykyarvion mukaan olemaan suunnitelmakaudella ylijäämäinen. Tästä huolimatta kunta velkaantuu suunnitelmakaudella nykyarvioiden valossa 59,6 miljoonaa. Nyt tehdyt päätökset suuntaavaa kunnan toimintaa tuleviksi vuosiksi ja estävät kunnan velkaantumisen holtittomasti. Ensiarvoisen tärkeää on nyt panna täytäntöön tänään ja kesäkuussa tehnyt NUUKA-päätökset ”, sanoo talousjohtaja Erno Kontio painokkaasti. 

Valtuuston kokouksessa 15.11. tehtyjen muutosten vaikutus kunnan talousarvion käyttötalouteen on talousarviovuodelle 2024 yhteensä 66 000 euroa ja 101 000 euroa kulloisellekin taloussuunnitelmavuodelle 2025 sekä 2026. Investointiosion osalta valtuusto siirsi talousarviovuodelta 2024 850 000 euroa, summa siirrettiin taloussuunnitelmavuodelle 2025. 

Kokouksen kulku ja muutosesitykset

Käyttötalousosa

Jenni Sandberg (sd.) esitti NUUKA-ohjelman käsittelyn yhteydessä SDP:n ryhmän muutosesityksen, että kotihoidon kuntalisää pienennetään 200 eurosta 150 euroon, minkä talousvaikutukset kolmelle vuodelle ovat kunnalle yhteensä 442 000 euroa. Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (37 jaa – 14 ei) pohjaesityksen mukaan, ettei kotihoidon kuntalisää pienennetä. 

Sanna Pasanen (vihr.) teki kokouksen yhteydessä muutosesityksen, että taiteen perusopetusta, kansalaisopistotoimintaa ja muuta opetus- ja kurssitoimintaa järjestävien oppilaitosten toiminta-avustusten 24 000 euron leikkaus poistetaan ja avustus palautetaan kunnan talousarvioon. Muutosesityksessä esitettiin, että palautus katetaan osallistuvan budjetoinnin 25 000 euron määrärahoista. Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen ( 33 jaa – 17ei – 1 tyhjä ) pohjaesityksen mukaan, ettei taiteen perusopetusta, kansalaisopistotoimintaa ja muuta opetus- ja kurssitoimintaa järjestävien oppilaitosten toiminta-avustuksia koroteta talousarviossa.  

Sivistys- ja hyvinvointialan budjetissa esitettiin liikunnanohjaajan vakanssin lakkauttamista ja palkkamäärärahan siirtoa kohtaamispaikkakoordinaattorin vakanssiin. Sirkka Rousu (sd.) esitti SDP:n valtuustoryhmän muutosesityksen Riikka Raekankaan (kesk.) kannattamana, ettei kunnasta lakkauteta liikunnanohjaajan vakanssia. Tämän vaikutukset ovat 41 000 euroa / vuosi. Lisäksi SDP:n ryhmä esitti, että kohtaamispaikkakoordinaattorille varatut palkkarahat säilytetään kunnan talousarviossa, tämän vaikutukset ovat 46 200 e/vuosi. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (23 jaa – 28 ei), että liikunnanohjaajan vakanssia ei lakkauteta. Lisäksi kohtaamispaikkakoordinaattorin vakanssi perustetaan pohjaesityksen mukaisesti.  

Vihreä valtuustoryhmä esitti talousarvioon 1000 euron lisäystä edullisemmin Rajamäen uimahallille joukkoliikenteen lipputuotteeseen. Määrä poistetaan valtuuston seminaarikuluista. Asiakohdasta päätettiin jo aiemmin valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä.  

Investointiosa

Nurmijärven kunta investoi tulevina vuosina merkittävästi tulevaisuuden oppimisympäristöihin. Merkittävimmät investoinnit ovat Rajamäen kampus, Nurmijärven yhteiskoulun ja lukion kampus sekä Klaukkalan palveluverkkoon liittyvät koulu- ja päiväkoti-investoinnit. Rajamäen kampuksen rakentaminen on alkanut keväällä 2023. Nurmijärven yhteiskoulun ja lukion kampus on tarkoitus aloittaa 2024 ja Klaukkalan minipalveluverkon hankesuunnitelmasta tehdään päätöksiä 2024. 

Vuosina 2014–2022 Nurmijärven kunnan keskiarvo vuosittaisille nettoinvestoinnille on ollut 27 miljoonaa euroa. Kunnan nettoinvestoinnit ovat ensi vuodelle 35,9 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 50,8 miljoonaa ja vuodelle 2026 60,2 miljoonaa euroa, eli yhteensä 146,9 miljoonaa euroa. Vuosien 2027–2028 yhteenlaskettu investointimäärä on arviolta 102,7 miljoonaa euroa. 

Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki muutosesityksen Arto Häggin (kok.) ja Taneli Kalliokosken (kesk.) kannattamana, että kunnallistekniikan rakentamisen määrärahoja siirretään talousarviovuodelta 2024 taloussuunnitelmavuodelle 2025 yhteensä 850 000 euroa. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen ( 9 jaa – 42 ei), hyväksyä muutosesityksen.  

Joona Suomi (kok.) teki muutosesityksen Matti Putkosen (peruss.) kannattamana, että kunnallistekniikan rakentamisen määrärahoja siirretään talousarviovuodelta 2024  vuodelle 2025 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (28 jaa – 23 ei) pohjaesityksen mukaan.  

Kunnallisveroksi äänestysten jälkeen 7,50 %

Kunnanvaltuusto vahvisti kunnan vuoden 2024 tuloveroprosentiksi 7,50 % sekä kiinteistöveroprosenteiksi seuraavaa: 

yleinen kiinteistöveroprosentti 1,18 % 

vakituisen asuinrakennusten veroprosentti 0,48 % 

yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti 0,00 % 

muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,18 % ja  

rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 4,30 %. 

Käsittely ja muutosesitykset valtuuston kokouksessa 

Kimmo Pirkkala (peruss.) esitti perussuomalaisten valtuustoryhmän muutosesityksen, että kunnallisveroa ei koroteta, jolloin kunnallisveroprosentiksi tulisi 7,10 %.  

Riina Mattila (kok.) esitti Tarleena Takalo-Eskolan (kok.) kannattamana, että kunnallisveroa nostettaisiin 0,19 %-yksikköä, eli kunnallisveroprosentiksi tulisi 7,30 %.  

Sirkka Rousu esitti SDP:n valtuustoryhmän muutosesityksen, että kunnallisveroa nostetaan 0,49 %-yksikköä vuodelle 2024. Tällöin kunnallisveroprosentiksi tulisi 7,60 %.  

Ensimmäisenä valtuusto äänesti Perussuomalaisten (7,10 %) ja Mattilan (7,30 %) muutosesitysten väliltä. Äänin 11 jaa – 38 ei – 2 tyhjää valtuusto hylkäsi Perussuomalaisten muutosesityksen.  

Toisena valtuusto äänesti Mattilan (7,30 %) ja SDP:n (7,60 %) muutosesitysten väliltä. Äänin 34 jaa – 14 ei – 3 tyhjää valtuusto hylkäsi SDP:n muutosesityksen. 

Viimeisenä valtuusto äänesti pohjaesityksen (7,50 %) ja Mattilan (7,30 %) väliltä. Äänin 30 jaa – 21 ei valtuusto hyväksyi pohjaesityksen. Valtuusto päätti näin kunnan tuloveroprosentiksi 7,5 %.  

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti, että rakentamattomien rakennuspaikkojen veroa korotetaan 0,7 %-yksikköä, jolloin veroprosentti olisi 5 %. Valtuusto äänesti pohjaesityksen (4,30 %) ja Perusuomalaisten esityksen (5 %) väliltä äänin 39 jaa – 10 ei – 2 tyhjää. Valtuusto päätti rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 4,30 %.  

Veronkorotuksen vaikutukset kuntalaiseen

Kunnallisveron nosto 0,4 %-yksiköllä tarkoittaa 30 000 euroa vuodessa tienaavalle kuntalaiselle arviolta 90 euron, 45 000 euroa vuodessa tienaavalle arviolta 146 euron, 60 000 euroa vuodessa tienaavalle arviolta 202 euron ja 100 000 euroa vuodessa tienaavalle arviolta 348 euron talousvaikutuksia vuositasolla. Summat ovat arvioita, koska kuntalaisilla on toisistaan poikkeavia verovähennyksiä. Lopulliseen kokonaisverotuksen tasoon vaikuttavat valtion tuloverotukseen eduskunnan tekemät muutokset.   

Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen

Valtuusto päätti NUUKA:n poliittisen ohjausryhmän esityksestä ja Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelma päivittämisestä. Pohjaesityksessä Nuuka-ohjelman kokonaisvaikutus oli 917 000 euroa. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti ohjelma päivitetään päätöksen mukaiseksi ja kokonaisvaikutus kunnan talouteen on 857 000 euroa.  

Valtuusto päätti velvoittaa toimielimet ja viranhaltijat toimeenpanemaan, valvomaan ja raportoimaan ohjelman toteutumisesta hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin.  

Valtuuston päättämä ohjelma Nurmijärven kunnan talouden tasapainottamiseksi: 

Koko kunnan yhteiset

Euromääräiset vaikutukset: 150.000 euroa. 

Luottamustoimipalkkioiden leikkaus: Poistetaan kokouspalkkiokorotukset yli 3 h kokouksista. Kokouspalkkioiden leikkaus 10 % valtuustokauden loppuajaksi 

Mira Lappalainen esitti, että NUUKA-ohjelmasta poistetaan luottamuspalkkioiden leikkaus, yhteensä 90 000 euroa. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana. 

Määrärahaleikkaukset asiantuntijapalveluista 

Henkilöstökustannusten hallinta: Kunnan HTV-määrän pitäminen nykytasolla ja henkilöstökustannusten kasvun hallinta luonnollista poistumaa, eli eläköitymistä ja vaihtuvuutta hyödyntäen. 

 

Ympäristötoimiala

Euromääräiset vaikutukset: 550.000 euroa. 

Sähkön hinta ja kulutus: Sähkön kilpailutuksen ja sähkönkulutuksen kautta tuleva säästö 

Ympäristötoimialan toimintojen tarkastelu 

 

Sivistys- ja hyvinvointitoimiala

Euromääräiset vaikutukset: 47.000 euroa (pohjaesitys 107 000 euroa) 

Varhaiskasvatuksen vaaterahaa ei oteta käyttöön 

Pohjaesityksessä esitettiin, että koulukuljetus rajattaisiin vain yhteen osoitteeseen. Koskee tällä hetkellä noin 100 lasta. Jouni Maijala (ps.) esitteli perussuomalaisten valtuustoryhmän muutosesityksen, että Nuuka-ohjelmassa ei toteuteta säästöjä vuoroasuvien lasten koulukuljetuksista molempiin koteihin. Muutosesityksen talousvaikutukset olisivat 25 000 euroa vuodelle 2024, 60 000 euroa vuodelle 2025 sekä vuodelle 2026. Valtuusto ei ollut yksimielinen. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (16 jaa – 27 ei – 6 tyhjää) hyväksyä muutosesityksen, eli koulukuljetusta ei rajata vain yhteen osoitteeseen.   

Konsernipalvelut  

Euromääräiset vaikutukset: 110.000 euroa. 

Selvitys keskusvaraston toimintojen organisoitumisesta: Selvityksen valmistuttua päätös keskusvaraston toiminnan lopettamisesta.  

Äänestysalueet: Kolmen pienimmän äänestysalueen lakkauttaminen ja liittäminen muihin alueisiin vuoden 2025 vaaleista alkaen (Herunen, Metsäkylä, Palojoki). Varmistetaan kyseessä olevien alueiden lähiäänestyspaikka äänestysbussilla.  

Henkilöstövaikutukset

Esitykseen ei sisälly suoria henkilöstön vähentämisen tavoitteita. 

Ohjausryhmän laatima Nuuka-ohjelman jatkoesitys ja sen arvioidut henkilöstövaikutukset on käsitelty yhteistoimintalain mukaisessa yhteistoimintaneuvottelussa 12.10.2023.  

Ohjausryhmä tunnisti työssään henkilöstömäärän kehittymisen keskeiseksi tekijäksi siinä, miten kunnan talous tulevina vuosina kehittyy, ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle linjausta kunnan htv-määrän pitämiseksi nykytasolla ja henkilöstökustannusten kasvun hallintaa.  

Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023 ja talousarviomuutokset

Valtuusto hyväksyi osavuosikatsauksen ajalta 1.1.-30.9.2023.  

Kunnan talous on nettomenojen osalta toteutunut talousarviota parempana, mutta tilinpäätösennuste on heikentynyt talousarvioon nähden.  

Tulorahoituksen osalta verotulot ovat toteutuneet talousarviota parempana ja verotulokertymä on 88,5 milj. euroa. Positiiviseen verotulokertymään vaikuttaa mm. kunnallisverojen osalta ansiotulojen hyvä kehitys. 

Käyttötalouden menoissa on merkittäviä kasvupaineita, vaikka tulorahoituksen suotuisasta kehityksestä ja kertaluonteisista tuloeristä johtuen kunnan tilinpäätösennuste näyttäytyy talousarviota parempana. Tilikauden tuloksen ennakoidaan asettuvan 27,0 milj. euroon ja tilikauden ylijäämän arvioidaan asettuvan 19,0 milj. euroon, joka on 2,6 milj. euroa talousarviota positiivisempi.  

Kunnan nettomenojen ennustetaan toteutuvan 1,9 milj. euroa talousarviota heikompana johtuen mm. kunta-alan palkkaratkaisun myötä nousevista henkilöstömenoista, varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen indeksikorotuksesta sekä maanmyynnin heikentyneistä näkymistä. 

Nurmijärven verotulojen arvioidaan tilinpäätösennusteessa asettuvan 114,1 milj. euroon alittaen muutetun talousarvion 0,1 milj. eurolla. Valtionosuuksien ennakoidaan asettuvan muutetun talousarvion mukaisesti 31,5 milj. euroon. 

Investointien ennakoidaan toteutuvan 3,0 milj. euroa talousarviota pienempinä, koska talonrakennushankkeissa Rajamäen kampuksen arvioidaan toteutuvan kuluvan vuonna arvioitua pienempänä, koska hanke käynnistyi alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. 

Kunnan parantunut tulosennuste ei vaikuta lainanottotarpeisiin. Ennusteen mukaan kunnan lainakanta asettuisi vuoden lopussa 196,8 milj. euroon. Tulevina vuosina kunnan rahoitusjäämä tulee kasvamaan, joka johtaa lainakannan nopeaan kasvuun. 

Valtuusto hyväksyi seuraavat talousarviomuutokset käyttötalousosaan: 

• Konsernipalvelujen toimialalle esitetään yhteensä 900 000 euron määrärahalisäystä. 
  Elinvoimapalvelujen työmarkkinatuen kuntaosuuteen esitetään määrärahalisäystä 450 000 euroa. Yhteisiin toimintoihin esitetään Klaukkalan Säästökeskus Oy:n myyntitappioon 350 000 määrärahalisäystä ja henkilöstöpalveluihin esitetään 100 000 euron määrärahalisäystä uuden työajanseurantajärjestelmän käyttöönottoon ja Sarastian ostopalveluihin 
• Sivistys- ja hyvinvointitoimialalle esitetään 450 000 euron määrärahalisäystä varhaiskasvatuksen henkilöstökuluihin. 
• Ympäristötoimialalle esitetään nettovaikutuksiltaan 660 000 euron määrärahamuutoksia.  
• Tilakeskukselle esitetään 100 000 euron määrärahalisäystä Klaukkalan palveluverkon kehittämiseen liittyvään selvitystyöhön. Kyseinen määräraha on tarkoitus siirtää investointiosasta käyttötalouteen, koska kyseessä ei ole aktivoitava kulu.  
• Omaisuuden tuottojen ja hallinnan tulosalueelle esitetään 560 000 euron tuloarvion pienentämistä tonttien vuokratuottojen kirjaustavan muutoksen ja heikentyneiden tonttien myyntiennusteiden myötä. 

Valtuusto hyväksyi seuraavat talousarviomuutokset investointiosaan: 

• Talonrakennushankkeiden määrärahoihin 1,05 miljoonan vähennys
• kiinteään omaisuuden määrärahoihin 50 000e vähennys 
• Irtaimen omaisuuden määrärahoihin 60 000 lisäys ja  
• Muihin pitkävaikutteisiin menoihin 20 000 euron lisäys 

 Alkuluokkatoiminnasta luopuminen lukuvuoden 2025–2026 loppuun mennessä

Nurmijärven kunnassa on kokeiltu syksystä 2018 alkaen joustavaa alkuluokkarakennetta, jossa esiopetuksen sekä perusopetuksen 1. vuosiluokan oppilaat tai esiopetuksen sekä perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaat opiskelevat yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan ja luokanopettajan ohjauksessa.   

Valtuusto päätti kesäkuussa alkuluokkatoiminnan kokeilun päättämisestä ja toiminnasta luopumisesta porrastetusti syksystä 2024 alkaen. Sivistyslautakunta esitti 26.10. muutosesitystä valtuuston kesäkuiseen päätökseen. Lautakunnan esitys oli, että esi- ja alkuopetusta jatketaan Nurmijärven kunnassa yhdistelmämallilla. Lautakunta esitti myös, että vuoden 2024 talousarvioon lisätään siihen tarvittavat määrärahat. 

Valtuusto ei ollut kokouksessaan alkuluokan lopettamisesta yksimielinen ja asiasta käytettiin useita puheenvuoroja. Virpi Korhonen (kesk.) teki kokouksen aikana Kalle Mustosen (kesk.), Joona Suomen (kok.), Mira Lappalaisen (ps.) kannattamana muutosesityksen, joka mukaili aiempaa sivistyslautakunnan muutosesitystä. Muutosesityksen mukaan esiopetusta olisi jatkettu Nurmijärvellä yhdistelmämallilla seuraavat kaksi vuotta. Muutosesityksessä esitettiin määrärahalisäystä 280 800 euroa vuodelle 2024 ja 393 260 euroa vuodelle 2025 eli yhteensä 674 160 euroa kahdelle tulevalle vuodelle. Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. 

Kunnanvaltuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen (24 jaa – 23 ei – 3 tyhjää – 1 poissa), että määrärahalisäystä ei toteuteta muutosesityksen mukaisesti, vaan alkuluokkatoiminnasta luovutaan valtuuston Nuuka-linjauksen ja sivistyslautakunnan kokouksen 10.10.2023 52 §:n esittelytekstissä esitetyn aikataulun ja suunnitelman mukaisesti lukuvuoden 2025–2026 loppuun mennessä.   

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen purkaminen

Pelastuslaitosten toiminta on 1.1.2023 siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta. Nurmijärven kunnan alueella pelastustoiminnasta on vastannut Vantaan kaupungin organisaatioon kuulunut Keski-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos.  Koska aiempi yhteistoimintasopimus on käsitelty kuntien valtuustoissa, käsiteltiin myös purkusopimus kuntien valtuustoissa. 

Kunnanvaltuusto hyväksyi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen purkusopimuksen. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen: Edullisemmin Rajamäen uimahalliin -joukkoliikenteen lipputuote

Valtuusto käsitteli Sami Virtasen (vihr.) tekemää valtuustoaloitetta kunnan sisäisen joukkoliikenteen kehittämisestä siten, että Rajamäen uimahalli olisi edullisemmin saavutettavissa eri puolilta kuntaa. Tekninen lautakunta on selvittänyt käyttöönottoa yhdistelmälipulle, jolla uimahalliin pääsisi matkustamaan edullisemmin.  

Sami Virtanen (vihr.) teki vihreiden ja sosialidemokraattien valtuustoryhmien kannattamana muutosesityksen Rajamäen uimahalliin -joukkoliikenne lipputuotteen käyttöönotosta. Esityksenä oli, että kunnassa otetaan käyttöön ajalle 1.10.2023-31.5.2024 viisi tuntia voimassa oleva joukkoliikenteen ja uimahallin yhdistelmälippu, jolla aikuinen ja/tai lapsi voivat matkustaa Rajamäelle ja takaisin uimaan mistä tahansa kunnan osasta. Kunta osallistuu liikennöitsijän lipputulomenetyksiin 5,00 €/ostettu lippu, jolloin kunnan kustannuksiksi kokeilujakson aikana muodostuu noin 1000 €. Kokeilujakson jälkeen tarkastellaan, onko lipputuotteelle kysyntää ja onko lipputuotteen kokeilun jatkamisesta tarpeen tehdä uusi päätös. 

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi muutosesityksen ääni 22 jaa – 26 ei – 3 poissa.  

Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että kunnassa otetaan käyttöön joukkoliikenteen ja uimahallin yhdistelmälippu kokeilujakson ajaksi. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen varhaiskasvatuksen työntekijöiden työvaatetuksesta

Valtuusto käsitteli SDP:n valtuustoryhmän tekemään aloitetta varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että Nurmijärven kunta selvittää tapoja varhaiskasvatuksen henkilöstön työvaatetuksen, erityisesti ulkovaatetuksen, tukemiseksi. Valtuustoaloitteen mukaan kunnolliset ulkoiluvarusteet eri sääolosuhteisiin ovat henkilökunnalle iso ja pakollinen investointi työnteon kannalta. Ulkoilua voi hyvinkin olla yli puolet työpäivästä. Ulkovaatetuksen tulee olla sopiva ympäri vuoden ja se altistuu kovalle kulutukselle. Vaatehankinnat vievät palkasta ison osan. Lisäksi työvaatteiden hankkiminen tai vaateraha lisäisi valtuustoaloitteen mukaan Nurmijärven kunnan vetovoimaisuutta työnantajana ja olisi konkreettinen kädenojennus työolojen parantamiseen suuntaan, sekä osoitus varhaiskasvatuksen ammattilaisten työn arvostamisesta. 

Sirkka Rousu (sd.) esitti sosialidemokraattien ryhmän muutosesityksenä, että kunnassa otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen vaateraha. Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä.  

Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (29 Jaa – 19 ei – 1 tyhjä – 2 poissa), että Nurmijärven kunnassa ei oteta käyttöön varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa.  

Kunnanhallituksen ja valtuuston kokoukset vuonna 2024

 Kunnanvaltuusto päätti kunnanvaltuuston kokousajat vuodelle 2024. Kokoukset vuonna 2024 keskiviikkoina 7.2., 13.3., 17.4., 29.5., 21.8., 2.10., 30.10., 13.11. ja 11.12. Valtuuston kyselytunnit järjestetään valtuustoviikon maanantaina. 

Kunnanhallituksen kokoukset järjestetään seuraavina maanantaina: 15.1., 29.1., 12.2., 4.3., 18.3., 25.3., 8.4., 22.4., 6.5., 20.5., 3.6., 17.6., 12.8., 26.8., 9.9., 23.9., 7.10., 21.–22.10., 4.11., 18.11., 2.12. ja 16.12.  

Valtuustoaloite Sääksin rantakahvilan kehittämiseksi

Sampo Karpo (kok.) ja Visa Tarikka (kok.) ja 40 allekirjoittajaa tekivät valtuustoaloitteen, että kunta järjestää kilpailutuksen Sääksin kahvilarakennuksen toiminnan ja mahdollisen saneerauksen (edes osittaisesta) ulkoistamisesta mahdollisimman pian.   

Valtuuston kokous 15.11.2023

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen purkaminen, pohjaesityksen mukaan  

Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023 ja talousarviomuutokset, pohjaesityksen mukaan  

Kunnanhallituksen ja valtuuston kokoukset vuonna 2024, pohjaesityksen mukaan  

Vastaus valtuustoaloitteeseen: Edullisemmin Rajamäen uimahalliin -joukkoliikenteen lipputuote, valtuusto hyväksyi muutosesityksen 

Vastaus valtuustoaloitteeseen varhaiskasvatuksen työntekijöiden työvaatetuksesta, äänestyksen jälkeen pohjaesityksen mukaan  

Alkuluokkatoiminnasta luopuminen lukuvuoden 2025–2026 loppuun mennessä, äänestyksen jälkeen pohjaesityksen mukaan 

Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen, vähäisin muutoksin 

Nurmijärven kunnan talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2025–2026, vähäisin muutoksin 

Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2024, äänestyksen jälkeen pohjaesityksen mukaan 

 

Tiedotetta muokattu 17.11.2023 klo 9.20, osavuosikatsauksen 1.1.-30.9.2023 osalta: –> Talonrakennushankkeiden määrärahoihin 1,05 miljoonan vähennys. Muutos kursiivilla.