Ajankohtaista

Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2025. Valtuusto hyväksyi myös osavuosikatsauksen 1.1.-30.9.2022 ja talousarviomuutokset kuluvan vuoden talousarvioon. Lisäksi valtuusto teki periaatepäätöksen Nurmijärven kestävän kasvun -ohjelman (NUUKA) päivittämisestä ja nimesi työlle poliittisen ohjausryhmän.

”Valtuusto osoitti vahvaa tahtotilaa matkailun kehittämisen puolesta matkailukoordinaattorin työn jatkamisesta päättäessään. Olemme olleet pitkään takamatkalla matkailun kehittämisen suhteen verrattuna esimerkiksi Tuusulaan. Toivotaan, että aloitettu hyvä työ jatkuu. Vaikka valtuuston kokous kesti pitkään ja äänestyksiä oli lukuisia, niin maltti säilyi valtuustolla hyvin ja määrärahamuutoksia tehtiin loppujen lopuksi vain 79 900 euron verran. Voidaan todeta, että valtuuston kriisitietoisuus on korkealla.” kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen kuvaa kokousta.

”Vuoden 2023 talousarviovalmistelua voi hyvällä omallatunnolla kuvailla historiallisen haastavaksi. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset haastavat talouden ja toiminnan suunnittelua tuleville vuosille. Vuodet 2020 ja 2021 olivat poikkeukselliset koronapandemiasta johtuen. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin, inflaation ja korkomarkkinoiden heilahtelun vaikutukset ovat hankaloittaneet tilannekuvan luomista entisestään. Vuoden alusta hyvinvointialueille siirtyvien sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä pelastustoiminnan palvelujen myötä päätettävänä olevana talousarvio on toimintakuluiltaan ja tulorahoitukseltaan huomattavasti pienempi. Viranhaltijaorganisaatiolla ja luottamushenkilöillä on ollut iso työ hahmottaa uudistuksen vaikutukset kunnan talouteen pitkällä aikavälillä ja mielestäni vuoden aikana tehty työ näkyi tänään vastuullisina päätöksinä. Merkittävistä menolisäyksistä pidättäydyttiin ja kunnan tulevaisuuden kannalta keskeinen kestävän kasvun ohjelman päivitystyö päätettiin käynnistää. Kunnan talouden tasapainon eteen joudutaan tekemään hartiavoimin töitä tulevina vuosina, ja jo ensi vuonna joudumme tekemään vaikeita päätöksiä. Tänään päätettyjen menolisäysten vaikutus oli yhteensä 79 900 vuosille 2023, 2024 ja 2025. Päätösten myötä kunnan lainakannan kasvu pysyy esityksen mukaisena, asettuen vuonna 2023 224,7 milj. euroon.” talousjohtaja Erno Kontio toteaa.

”Myös uuden kuntastrategian ohjausvaikutus oli selkeästi nähtävissä pidetyissä puheenvuoroissa, ja tähän kehitykseen täytyy olla tyytyväinen. Haluan omasta puolestani kiittää luottamushenkilöitä aktiivisuudesta ja hyvästä yhteistyöstä, sekä kuntaorganisaatiota hyvästä valmistelutyöstä. Talousarviovaltuustoon kiteytyy läpi vuoden tehty pitkäjänteinen suunnittelutyö.” Kontio päättää.

NUUKA-ohjelma päivitetään, valtuusto asetti poliittisen ohjausryhmän

Nurmijärven kunnan uusimman pitkän aikavälin talousennusteen mukaan kunnan talous kääntyy alijäämäiseksi vuodesta 2024 alkaen, eikä kehitykselle näy loppua ilman taloutta tasapainottavia lisätoimenpiteitä. Samaan aikaan kunnan tulorahoitus heikkenee, kunnan investointimenot kasvavat aiemmasta noin 30 milj. euron vuosittaisesta nettoinvestointitasosta yli 40 milj. euron vuositasoon. Nykyinen kehitys uhkaa kasvattaa kunnan lainakannan lähes 400 milj. euroon kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Korkoriskien mahdollinen realisoituminen tulevina vuosina asettaa omat haasteensa talouden tasapainotustyölle. Nykyiseen taloustilanteeseen peilaten voidaan todeta, että vuonna 2021 päätetyn NUUKA-toimenpidesuunnitelman toimet eivät ole olleet riittäviä. Tämän takia kunnassa on valmisteltu kestävän kasvun -ohjelman päivittämistä vuoden 2022 aikana.

Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön loppuvuonna 2022. Työn tavoitteellinen valmistumisaika on keväällä 2023. Valtuusto nimesi hankkeelle poliittisen ohjausryhmän. Valituiksi tulivat ryhmien edustajat Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) + valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Petri Vaulamo.

Valtuusto päätti myös, että ohjelman valmistelun tukena käytetään ulkopuolista riippumatonta asiantuntijaa, jonka hankinnasta tehdään erillinen hankintapäätös.

Lue lisää kunnan kotisivuilta.

Talousarvio hyväksyttiin maltillisin muutoksin

Talousarviossa on määritetty strategiset mittarit ja sitovia strategisia tavoitteita tulevalle vuodelle. Valtuuston kokouksen yhteydessä tehtiin muutoksia kunnan sitoviin tavoitteisiin.

Jaana Diakite (KOK) esitti muutettavaksi taulukkoa ”Edistämme taajamien ja muiden keskeisten alueiden viihtyisyyttä panostamalla siisteyteen sekä turvallisuuteen” ympäristötoimialan kohdalta alimmaista kohtaa. Taulukko tulee jakaa kahtia.

Siivoustalkoiden osalta tulee mittariksi muuttaa kerätyt roskasäkilliset ja lähtötasoksi vuonna 2019 (ennen koronaa) kerätyt roskasäkilliset (luvut kysytty kunnasta). Vain näin voidaan mitata roskatalkoiden todellista onnistumista. Valtuusto hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti viestintä- ja markkinointipalveluista matkailukoordinaattorin
viran poistamista. Äänestystuloksen mukaan (pohjaesitys 33 – muutosesitys 18) valtuusto päätti pohjaesityksen mukaisesti palkata kahden vuoden ajaksi matkailukoordinaattorin.

Jenni Sandberg (SDP) esitti elinvoimapalveluihin muutoksia siten, että työllistämispalkoista ei vähennetä esitettyä 140 000 euroa vuodelta 2023. Työllistämispalkkoihin varattu ja käytetty summa pienentää kunnan Kelalle maksamaa työmarkkinatuen kuntaosuutta, jolloin muutosesitys ei lisää kokonaiskustannuksia.

Äänestystuloksen (24 –27) jälkeen valtuusto hyväksyi muutosesityksen eli työllistämispalkoista ei vähennetä esitettyä 140 000 euroa vuodelta 2023. Muutos katetaan työmarkkinatuen kuntaosuudesta.

Vihreä valtuustoryhmä esitti sivistys- ja hyvinvointitoimialalle yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Äänestystuloksen (32-19) jälkeen valtuusto hyväksyi pohjaesityksen mukaisesti.

Mira Lappalainen (PS) esitti lisättäväksi talousarviosta pois leikattu opettajien työpuhelimien leasing kulut sekä puhelin liittymien maksut (54 900€). Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä opettajien työpuhelimien leasing kulut sekä liittymien maksut.

Jaana Diakite (KOK) esitti poistettavaksi yksityistieavustuksiin tehdyn 60 000 euron määrärahalisäyksen. Äänestystuloksen (34 –17) jälkeen valtuusto hyväksyi pohjaesityksen.

Visa Tarikka (KOK) esitti määrärahalisäystä (100 000) joukkoliikenteen määrärahoiksi. Äänestystuloksen jälkeen (32-19) valtuusto päätti pohjaesityksen mukaisesti.

Jaana Diakite (KOK) esittää ympäristötoimialalle lisättäväksi määrärahaa (50 000) Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon.  Äänestyksen jälkeen ( 42-9) valtuusto hyväksyi pohjaesityksen.

Jaana Diakite (KOK) esittää lisättäväksi määrärahaa (10 000) Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon. Äänestystuloksen (41-10) jälkeen valtuusto hyväksyi pohjaesityksen.

Jaana Diakite (KOK) esitti Klaukkalantien kohennussuunnitelma tiivistetään 23-25 määrärahoja lisätään 100 000 vuodelle 23, 50 000 vuodelle 24 ja 50 000 25. Äänestystuloksen (40–11) jälkeen esitys hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti.

Riina Mattila (KOK) esitti muutettavaksi määrärahaa investointiosaan 2.2. Urheilupuiston koulun kohdalla. Aikaistetaan hanketta yhdellä vuodella siten, että määrärahaa varataan vuodelle 2023 100 000 euroa, vuodelle 2024 1 000 000euroa ja vuodelle 2025 9 000 000 euroa. Äänestystuloksen (26-25) jälkeen valtuusto hyväksyi pohjaesityksen mukaisesti.

Joona Suomi (KOK) esitti, että strategisissa vuositavoitteissa muutetaan kohta ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” , joka korvataan ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Äänestystuloksen (16-35) jälkeen valtuusto hyväksyi muutosesityksen.

Hannu Toikkanen (VAS) ja Jukka Anttila (KESK) Strategiset mittarit ja strategiset vuositavoitteet, Tekstimuutos: Lisätään otsikoihin nykyisen tekstin ”Talousarvio 2023 tavoitteet” sana: sitovat, siten että ko. sivujen otsikko tulee muotoon ”Talousarvio 2023 sitovat tavoitteet”. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti tekstimuutoksen.

Jukka Anttila (KESK) ja Kirsti Handolin (KESK) esittävät lisättäväksi määrärahaa osallistuvalle budjetoinnille (25 000 euroa per vuosi -23, -24 ja -25). Äänestystuloksen jälkeen (20-31) esitys määrärahan lisäyksestä hyväksyttiin.

Valtuusto vahvisti kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit

Kunnanvaltuusto päätti vahvistaa kunnan vuoden 2023 tuloveroprosentiksi 7,11 sekä kiinteistöveroprosenteiksi seuraavaa:
yleinen kiinteistöveroprosentti 1,18 %
vakituisen asuinrakennusten veroprosentti 0,48 %
yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti 0,00 %
muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,18 %
rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 4,30 %

Valtuusto hyväksyi osavuosikatsauksen 1–9/22

Kunnanvaltuusto hyväksyi 16.11. osavuosikatsauksen ajalta 1.1.-30.9.2022.

Kunnan verorahoituksen ennustetaan toteutuvan 5,8 milj. euroa suurempana muutettuun talousarvioon nähden. Positiiviseen verotuloennusteeseen vaikuttavat mm. ansiotulojen kasvu ja yhteisöveron kuluvan vuoden arvioitua parempi kehitys.

Tulorahoituksen suotuisasta kehityksestä huolimatta kunnan tilinpäätösennuste näyttäytyy muutettua talousarviota heikompana käyttötalouden kasvupaineista johtuen. Kunnan nettomenot jatkavat kasvuaan ja niiden ennustetaan toteutuvan 15,7 milj. euroa talousarviota heikompana. Merkittävimmät paineet kustannusten kasvuun ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoissa ja sivistys- ja hyvinvointipalveluissa.

Kunnan omassa tuotannossa heikentynyttä ennustetta selittää vuoden 2022 puolella toteutumatta jäävät tontinmyynnit, henkilöstömenojen kasvu, varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen ennakoitu kasvu ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen erillishankkeiden kasvaneet omakustannusosuudet.

Investointien ennakoidaan toteutuvan vuonna 2022 yht. 7,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä, koska osa hankkeista siirtyy seuraavalle vuodelle.

Kunnan heikentynyt tulosennuste sekä nykyennusteen mukainen investointitaso asettavat paineita lisälainanotolle tai kassavarojen pienentämiselle.

Valtuusto hyväksyi seuraavat talousarviomuutokset käyttötalousosaan:

• Sosiaali- ja perusterveydenhuollon (Keusoten) määrärahaa esitetään lisättävän 5 198 802 euroa ja erikoissairaanhoidon 2 803 910 euroa. Valtaosa Keusoten ylityksestä johtuu koronasta, hintatason noususta ja henkilöstön saatavuuteen liittyvistä kustannuksista. Erikoissairaanhoidon osalta ylitys koostuu erikoissairaanhoidon vuoden 2022 alijäämäennusteesta, joka on tarkoitus kattaa jäsenkunnilta.
• Yhteisiin toimintoihin esitetään 50 000 euron lisämäärärahaa Aleksia-liikelaitoksen toiminta-avustukseen.
• Henkilöstöpalveluihin esitetään 140 000 euron lisämäärärahaa johtuen Työllisyysrahaston koulutuskorvauksen korjauksesta sekä palkanlaskennan ulkoistamisen toteuttamisesta.
• Koulutuspalveluihin esitetään 558 000 euron lisämäärärahaa henkilöstökuluihin sekä siivous- ja ateriapalvelukuluihin.
• Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen erillishankkeisiin esitetään 180 000 euroa lisämäärärahaa henkilöstökuluihin.
• Varhaiskasvatuspalveluihin esitetään 837 000 euroa lisämäärärahaa palvelujen ostoihin palvelusetelikuluihin ja ateriapalvelukuluihin sekä henkilöstökuluihin.
• Omaisuuden tuottoihin ja hallintaan esitetään tuloarviota vähennettäväksi 7 500 000 euroa, koska Keskon tonttikauppa Ilvesvuori pohjoisen alueella ei toteudu vuoden 2022 puolella asemakaavavalituksen takia.
• Tilakeskukselle esitetään määrärahan lisäystä 216 000 euroa sisäilmakorjauksiin ja -tutkimuksiin sekä rakennusten purkukustannuksiin ja tuloarvion lisäystä 723 000 euroa Lepsämän koulun vakuutuskorvauksen ja loppuvuodeksi solmittujen parin uuden ulkoisten vuokrasopimusten vuoksi.
• Hallinto- ja talouspalveluiden henkilöstömenojen määrärahaa esitetään vähennettävän 28 000 euroa täyttämättä jääneiden vakanssien takia ja tuloarviota lisättävän 263 000 euroa rakennusvalvonnan lupamaksujen kasvun vuoksi.
• Maankäytön ja kaavoituksen henkilöstömenojen määrärahaa esitetään vähennettävän 80 000 euroa ja palvelujen oston määrärahaa vähennettävän 80 000 euroa.

Valtuusto hyväksyi seuraavat talousarviomuutokset investointiosaan:

• Kunnallistekniikan määrärahat vähenevät 4,64 miljoonaa euroa.
• Talonrakennushankkeiden määrärahoihin 0,525 miljoonan euron lisäys.
• Kiinteän omaisuuden määrärahoihin 3,6 miljoonan euron vähennys.
• Irtaimeen omaisuuden (kunnanviraston kalusteet) myyntiin 0,08 miljoonan euron vähennys.

Tulorahoitukseen 5,81 miljoonan euron verorahoituskertymä.

Nurmijärven kunnan muiden rahoituskulujen määrärahaa esitetään vähennettävän 93 000 euroa. Nurmijärven emokunnan vapaaehtoisia varauksia esitetään vähennettävän 4 400 000 euroa.

Liikelaitokset:
– Aleksia -liikelaitoksen tuloarvioon lisättiin 340 134 euroa
– Nurmijärven Veden tilikauden ylijäämän ennustetaan olevan noin 620 000 euroa talousarviossa esitettyä parempi, minkä seurauksena talousarvioon kirjattiin seuraavat muutokset: liikevaihto kasvaa 550 000 euroa, muut tuotot kasvavat 120 000 euroa, muut kulut kasvavat 50 000 euroa. Lisäksi veden liittymismaksutuottoarvioita nostettiin 750 000 eurolla. Veden investointien kokonaismääräraha laskettiin 150 000 eurolla 9 565 000 euroon.

Tutustu osavuosikatsaukseen 1.1.-30.9.2022 kunnan kotisivuilla.

Kunnanvaltuusto käsitteli 9 valtuustoaloitteita

Tieturvallisuuden parantaminen Seppäläntiellä ja Punamullantiellä

Valtuusto käsitteli vastausta Mira Lappalaisen (Peruss.) tekemään valtuustoaloitteeseen tieturvallisuuden parantamisesta Kirkonkylän Seppäläntiellä ja Punamullantiellä. Teknisen lautakunnan vastauksessa tuodaan esille, että Seppäläntieltä poistetaan kaksi suojatietä ja jäljelle jäävät suojatiet parannetaan. Lisäksi toteutetaan kunnallistekniikan päällikön päättämät ajoratamerkinnät ja läpiajokielto. Kun toimenpiteet on toteutettu, seurataan asukkailta saatavaa palautetta ja uusitaan liikennetutkimus 2–3 vuoden kuluttua, jolloin nähdään, mikä on ollut toteutettujen toimenpiteiden vaikutus Seppäläntien liikenteeseen. Liikennetutkimus ja tilannearvio tuodaan tuolloin tekniseen lautakuntaan käsittelyyn. Lisäksi tekninen lautakunta päätti, että Punamullantien-Keskustien liittymässä säilytetään nykyiset liikennemerkit väistämisvelvollisuus risteyksessä ja liittymäalueelta poistetaan näkemää haittaavat pensasistutukset ja ne korvataan kiveyksellä.

Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä teknisen lautakunnan vastineen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Klaukkalan alikulkujen maalaaminen ja graffitiseinä

Valtuusto käsitteli vastausta Riina Mattilan (kok.), Virpi Rädyn (kok.), Tarleena Takalo-Eskolan (kok.) valtuustoaloitteeseen Klaukkalan alikulkujen maalaamiseksi ja graffitiseinän pystyttämiseksi. Vastauksessa esitettiin graffitimaalauksen pilotoinnin paikaksi Kuntotien ja Kiikkaistenkujan välistä alikulkua. Pilotointikohteen osalta voitaisiin edetä niin, että järjestettäisiin graffiti-työpaja tyyppinen toimintamalli nuorille, jotka voisivat keskitetysti ja yhdessä samalla harjoitella spray-maalien käyttöä. Tarkoituksena olisi, että alan osaava taiteilija suunnittelee teoksen ja piirtää sen ääriviivat. Tämän jälkeen nuoret saavat maalata teoksen ja pääsevät harjoittelemaan maalaamista. Näin yhdessä tekemällä tällainen yhteisöllinen työ voisi säilyä parhaiten myös ilkivallalta. Tämän pilotoinnin jälkeen voidaan arvioida toimintamallin laajentamismahdollisuuksia muihin kohteisiin Klaukkalassa ja myös kunnan muihin taajamiin vaiheittain. Tällöin myöskin aloitteessa mainittu grafiittiseinä voitaisiin ottaa kokeiluun, jos pilotointi sujuu toivotusti ja se saa tarvittavan suosion. Kokonaiskustannusarvio yhden alikulun maalauksesta tarvikkeineen ym. on noin 3 000 euroa ja rahoitetaan teknisen keskuksen vuoden 2023 määrärahoista.

Päätökseen liitettiin seuraava Virpi Rätyn ponsiesitys: ”Huhtikuussa toteutetaan suunniteltu alikulun graffitityöpaja. Heti tapahtuman jälkeen käydään keskustelu työpajan onnistumisesta ja sen jälkeen mahdollisesti toteutetaan vielä ennen lomia graffitiseinän pystyttäminen.” Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä teknisen lautakunnan vastineen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Frisbeegolf-radan perustaminen Klaukkalaan

Valtuusto käsitteli vastausta Sirpa Rantalan (kesk.) valtuustoaloitteeseen Frisbeegolf-radan perustamisesta Klaukkalan alueelle. Kunta kartoitti eri vaihtoehtoja Klaukkalan alueella ja lopputulemana oli, että eri selvitysten ja palavereiden jälkeen päädyttiin esittämään frisbeegolfrataa Klaukkalan Hernemäkeen Lintumetsän läheisyyteen. Tätä vaihtoehtoa puolsi myös se, että maa-alue on riittävän suuri täysimittaiselle laadukkaalle radalle, sekä alueelle on mahdollista rakentaa kunnan toimesta myös riittävä ja turvallinen parkkialue ja kulku. Kokonaisuudessaan yhteistyö aloitteentekijän, frisbeeseuran ja kunnan välillä on sujunut hyvin ja kunnan tavoitetila on jatkaa seuran kanssa tiivistä yhteistyötä hankkeessa ja sen jälkeenkin hoidollisissa asioissa. Hernemäen frisbeegolfrata hanke sisältyy kunnallistekniikan rakentamisohjelmaan vuodelle 2025 ja hankkeen toteuttamiseen on ohjelmassa varattu 120 000 euroa. Hankkeen aikataulu, sisältö ja kustannusarvio tarkentuu suunnitelmien edetessä.

Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä teknisen lautakunnan vastineen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Lukion sijainnin merkitys ja selvitykset

Sirkka Rousu (SDP), Virpi Korhonen (Kesk.) ja Mira Lappalainen (Peruss) esittivät valtuustoaloitteessaan, että kunnanvaltuustolle tuodaan ajantasaiset selvitykset, joiden perusteella voidaan tarpeen mukaan arvioida uudelleen Nurmijärven lukion sijainti. Vastauksessa tuodaan ilmi, että talousarvioesityksessä vuosille 2023–2025 Nurmijärven yhteiskoulu (NYK) ja lukio – hanke on aikataulutettu siten, että suunnittelu ajoittuu vuosille 2023-2024 ja rakentaminen vuosille 2025-2026. Tilakeskus on huomioinut rakentamisohjelmassa hankkeen toteutumisen ja talosuunnittelu on mahdollista aloittaa v. 2023 jälkimmäisellä puoliskolla. Vastauksessa tuodaan esille, ettei hetkellä valmistelussa ole ilmennyt asioita, jotka estäisivät lukiohankkeen toteuttamisen valtuuston 16.6.2022 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Mikäli suunnittelun edetessä ilmenee haasteita, joiden perusteella sijoituspaikkaa tulisi uudelleenarvioida, ympäristötoimiala käynnistää vaihtoehtoisen suunnitelman laadinnan viipymättä.

Korhonen esitti keskustelun aikana aloitteen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Äänestystuloksen jälkeen (35-16) asian käsittelyä jatkettiin. Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Lisää varahenkilöitä varhaiskasvatukseen

Valtuusto käsitteli vastausta Elli Mantilan (kesk.), Mirja-Liisa Tofferin (kesk.) ja Visa Tarikan (kok.) valtuustoaloitteeseen varahenkilöiden lisäämisestä varhaiskasvatukseen. Vastauksessa todetaan, että varahenkilöiden lisääminen edistäisi henkilökunnan työssä jaksamista ja lasten saaman varhaiskasvatuksen laatua. Hoitajat ehtisivät tehdä työnsä hyvin, suunnitelmat päivän sisällöstä voitaisiin toteuttaa eikä tarvitsisi juosta talon sisällä ryhmästä toiseen. Tällöin opettajien ja hoitajien olisi myös mahdollista osallistua tarpeellisiin koulutuksiin, jos sijaisia olisi käytettävissä. Vuoden 2023 talousarvion valmistelussa on huomioitu kolmen varahenkilön lisääminen varhaiskasvatuspalveluihin 1.1.2023 alkaen.

Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Kuntalisän nostosta

Valtuusto käsittelin Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitetta, jossa esitettiin, että ensi vuoden talousarviossa lapsen kotihoidon tuen kuntalisä kolminkertaistettaisiin 600 euroon. Vastauksessa käytiin perusteellisesti läpi korostuksen vaikutuksia. Kuntaliiton julkaiseman selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että kuntalisillä ja palvelusetelitoiminnalla on merkitystä kunnille järjestettäessä varhaiskasvatuspalveluita. Niiden suoraa vaikuttavuutta palvelun kysyntään on kuitenkin vaikea arvioida. Valtuustoaloitteen esitys kuntalisän korotuksesta 600 euroon nostaisi kustannukset talousarviovuodelle 2023 yhteensä 2 042 790 euroon. Talousarvion valmistelussa kotihoidon tuen kuntalisään on vuodelle 2023 varattu 520 410 euroa.

Ina Kuula (KD) esitti keskustelun aikana aloitteen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Äänestystuloksen jälkeen (35-16) asian käsittelyä jatkettiin. Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä sivistyslautakunnan vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Määräaikaisten opettajien kesäloman palkka

Valtuusto käsitteli Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitetta, jossa esitettiin, että koko lukuvuoden työn tehneelle opettajalle maksetaan kesäajan palkka, vaikka viranhaltija palaisikin töihin. Vastauksessa tuodaan esille, että tilanne, jossa määräaikainen opettaja otettaisiin myös kesäajaksi virkaan, josta vakituinen viranhaltija ei ole virkavapaalla, ei ole lain mukaan mahdollista. Yhdessä virassa ei voi olla samanaikaisesti virantoimituksessa kahta viranhaltijaa. Täten opettajalla on oikeus kesäajan palkkaetuisuuksiin vain, jos hänen palvelussuhteensa on tuolloin voimassa. Muun muassa edellä esitetyn perusteella sivistys- ja hyvinvointitoimialan vuoden 2023 talousarvioesitykseen ei sisälly määräaikaisten opettajansijaisten tai muun määräaikaisen koulun henkilökunnan kesäajan palkkakustannuksia.

Leni Niinimäki teki vihreän valtuustoryhmän esityksenä ja Sirpa Rantalan kannattamana seuraavan muutosesityksen: ”Talousarvioon sisällytetään määräaikaisten opettajien ja erityisluokanopettajien kesäkeskeytysajan palkka. Perustelut; ylläpidämme positiivista työnantajakuvaa opetushenkilöstön pito- ja vetovoiman näkökulmasta tarkastellen. Vastoin aloitteen vastaustekstiä, palkan maksaminen sijaiselle varsinaisen viranhaltijan palatessa kesäajaksi toimeensa, ei ole laitonta. Tästä on korkeimman hallinto-oikeuden päätös (diaarinumero 3059/3/15).” Puheenjohtaja totesi, että valtuusto ei ole asiasta yksimielinen, joten asiassa tulee suorittaa äänestys. Äänestystuloksen jälkeen valtuusto hyväksyi pohjaesityksen.

Otto Suhonen (KESK) jätti keskustelun aikana ponsiesityksen: ” Nurmijärven kunta tekee edunvalvonnassaan valtion ja Kuntatyönantajat ry:n suuntaan töitä sen eteen, että määräaikaisten opettajien työmarkkina-asemaan saataisin valtakunnallinen ratkaisu.” Valtuusto oli päätöksessään yksimielinen siitä, että ponsiesitys liitetään päätökseen. Valtuusto päätti hyväksyä sivistyslautakunnan vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Äänestyspaikkojen valinnasta ja äänestysaktiivisuuden lisäämisestä

Valtuusto käsitteli vastausta Sirkka Rousun (SDP) ja SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen äänestyspaikkojen valinnasta siten, että äänestämisen helppous korostuu. Lisäksi valtuustoaloitteessa esitettiin, että kunta myötävaikuttaa tasavertaisen kampanjoinnin mahdollistamiseksi puolijulkisissa tiloissa Nurmijärven alueella. Kunnan vastauksessa tuotiin esille, että selvitys uusista ennakkoäänestyspaikoista on käynnissä, mutta tässä vastauksessa ehdotetaan, ettei paikkojen lukumäärää lisätä, vaan sen sijaan kirjastoauton käyttöä ja reittejä lisätään ilta-aikaan. Tämä toimenpide lisää äänestysmahdollisuuksia kunnan syrjäisemmillä seuduilla, mutta myös taajamissa. Eduskuntavaalien äänestyspaikat tuodaan seuraavaksi kunnanhallituksen päätettäväksi joulukuussa 2022. Vastauksessa tuotiin esille, vetoomus julkisten tilojen haltijoille demokraattisen osallistumisen laajemmaksi mahdollistamiseksi, on erittäin kannatettava. Kunnan mahdollisuudet edistää siinä tarkoitettuja toimenpiteitä ovat kuitenkin rajalliset.

Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä totesi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Vaikuttajatoimielimet mukaan päätöksentekoon

Valtuusto käsitteli Leni Pispalan (vihr.) ja Riikka Raekankaan (kesk.) valtuustoaloitteen vaikuttajatoimielinten osallistamisesta päätöksentekoon. Vastauksessa tuotiin esille, että

vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnan siirtyminen sivistys- ja hyvinvointitoimialalle on selkeästi parantanut neuvostojen osallistamista päätöksentekoon. Vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajille on annettu läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointilautakuntaan, jolloin vaikuttajatoimielinten edustajat ovat suoraan mukana kunnan keskeisten suunnitelmien ja palvelujen käsittelyssä. Nuorisovaltuuston osalta kunnanhallitus on jo aiemmin päättänyt, että kunnanhallitus ei nimeä edustajaansa nuorisovaltuuston kokouksiin. Nuorisovaltuustolla on kattava edustus kunnan päätöksentekoelimissä ja nuorisovaltuustolla on myös muita tapoja vaikuttaa asioiden valmisteluun, esimerkiksi järjestämällä nuorisovaltuuston ja päättäjien säännöllisiä yhteisiä tapaamisia. Vaikuttajatoimielimillä on tällä hetkellä edustus eri kunnallisissa luottamuselimissä ja tätä kautta kattava mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.

Vaikuttajatoimielinten osallistamista kunnan päätöksentekoon voidaan aina tarkastella ja kehittää hyvässä yhteistyössä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa.

Otto Suhonen (KESK) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Asian valmistelussa tulee kuulla kunnan vaikuttamistoimielimiä. Valmistelussa laaditaan yhteistoiminnassa vaikuttamistoimielinten kanssa mallit niiden osallistamiseksi kunnanhallituksen toimintaan. Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kuntalaissa säädettyyn kunkin vaikuttamistoimielimen toimialaan ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumiseen kunnanhallituksen toiminnassa näillä toimialoilla (Kuntalain 26 §:n 2 mom, 27 §:n 2 mom ja 28 §:n 2 mom)

Äänestystuloksen jälkeen (19-32) valtuusto päätti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi.

Kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokousajat 2023

Kunnanvaltuusto päätti 16.11.2022 kunnanvaltuuston kokousajat vuodelle 2023 kesän loppuun asti. Loppuvuoden kokousaikoja tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Valtuuston kokoukset pidetään seuraavina keskiviikkoina: 8.2., 15.3., 19.4., 31.5. Valtuuston kyselytunnit järjestetään valtuustoviikon maanantaina.

Kunnanhallituksen kokoukset järjestetään seuraavina maanantaina: 16.1., 30.1., 13.2., 6.3., 20.3., 27.3., 12.4., 24.4., 8.5., 22.5., 5.6., 19.6., 14.8., 28.8., 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 24.10., 6.11., 20.11., 4.12. ja 18.12.

Kokouksen aikana jätetyt aloitteet

Sami Virtanen ja Nurmijärven Vihreät jätti kokouksen aikana aloitteen ”Edullisemmin Rajamäen uimahalliin -joukkoliikenteen lipputuote.”

Kunnanvaltuuston esityslista 16.11.2022

Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2022 ja talousarviomuutokset
Periaatepäätös Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivitystyön käynnistämisestä
Valtuustoaloite tieturvallisuuden parantamiseksi Nurmijärven Kirkonkylän Seppäläntiellä ja Punamullantiellä
Valtuustoaloite 15.6.2022 Klaukkalantien alikulkujen maalaamiseksi ja graffitiseinän pystyttämiseksi
Valtuustoaloite frisbeegolfradan perustamiseksi Klaukkalan alueelle
Valtuustoaloite 24.8.2022 Lukion sijainnin merkitys tulevaisuuden kunnan elinvoimalle osana Kirkonkylän taajamaa
Valtuustoaloite varahenkilöiden lisäämisestä varhaiskasvatukseen
Valtuustoaloite 15.6.2022 talousarvioaloite kuntalisän nostosta
Valtuustoaloite 15.6.2022 Määräaikaisten opettajien kesäloman palkka
Valtuustoaloite äänestyspaikkojen ja -aktiivisuuden lisäämisestä
Valtuustoaloite vaikuttajatoimielinten osallistamiseksi päätöksentekoon
Kunnanhallituksen ja valtuuston kokoukset vuonna 2023
Nurmijärven kunnan talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2025
Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2023