Päätöksenteko, Valtuusto
Valtuusto hyväksyi Kirkonkylän kehittämissuunnitelman
Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kirkonkylän kehittämissuunnitelman. Suunnitelma on tahtotila siitä, millaiseksi Kirkonkylää halutaan kehittää tulevaisuudessa. Lisäksi valtuusto hyväksyi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda) perussopimuksen ja muutokset kunnan hallintosääntöön sekä käsitteli kunnan hyvinvointikertomusta.
Kunnanvaltuuston keskeiset päätökset voi katsoa myös videotiivistelmästä alta:
”Kokouksen merkittävin päätös oli Kirkonkylän kehittämissuunnitelman hyväksyminen. Aiheesta kuultiin useita hyviä puheenvuoroja, joissa kiiteltiin hyvää valmistelua ja osallistamista matkan varrella. Haluan omasta puolestani kiittää kaikkia nurmijärveläisiä, jotka ovat osallistuneet kehittämissuunnitelman laatimiseen”, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen sanoo.
Kuntavaaleissa valittu uusi valtuusto aloittaa valtuustokauden kesäkuussa. Kunnanjohtaja Outi Mäkelä onnitteli ajankohtaiskatsauksessaan uusia valtuutettuja ja kiitti kaikkia vaalityöhön osallistuneita. Hän kannusti kuntalaisia osallistumaan kunnan strategiatyöhön. Strategiakyselyyn voi vastata kunnan verkkosivuilla. Vastausaikaa on 23.4.2025 asti.
Kirkonkylän kehittämissuunnitelma
Kunnanvaltuusto hyväksyi 16.4. Kirkonkylän kehittämissuunnitelman ja kehittämisen periaatteet. Valtuuston päätöksellä jatkosuunnittelua Kirkonkylän keskustan alueella tehdään kehittämissuunnitelma huomioiden, kuitenkin niin, että lopulliset ratkaisut tehdään asemakaavavaiheessa.
Kirkonkylä on kunnan vanhin päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus, joka on rakentunut kirkon ympärille. Rakennuskannassa näkyy selväpiirteisesti eri aikakausien rakentaminen. Vetovoimainen alue houkuttelee rakentajia, asukkaita, palveluita ja palveluille asiakkaita. Viihtyisyys houkuttelee viettämään aikaa, asioimaan ja asumaan. Suunnitelman tarkoitus on luoda mahdollisuuksia Kirkonkylän keskustan myönteiselle kehitykselle. Viihtyisä ja turvallinen Kirkonkylän keskusta toimii kohtaamis- ja tapahtumapaikkana.
Kirkonkylän kehittämissuunnitelman laatiminen aloitettiin talvella 2023. Työn aikana muodostettiin kokonaiskuva Kirkonkylän keskusta-alueesta: sen arvoista, ominaispiirteistä ja potentiaalista sekä käynnissä olevista hankkeista ja tulevaisuuden tarpeista. Työssä on keskitytty historiallisen Kirkonkylän alueelle, Aleksis Kiven tien, Helsingintien ja Perttulantien väliselle alueelle.
Kehittämissuunnitelmassa huomioitiin muun muassa seuraavia näkökulmia: ympäristön viihtyisyys ja kaupunkikuva, kulttuuriympäristö, viherverkosto, julkisten ulkotilojen kokonaisuus, liikenteen ja pysäköinnin ratkaisut, kestävä liikkuminen, elinkeinotoiminta, asuminen ja kunnan toiminnot.
Suunnitteluprosessin aikana osallistettiin asukkaita, luottamushenkilöitä, viranomaisia ja muita sidosryhmiä erilaisten työpajojen ja kyselyjen avulla. Työn aikana laadittiin lisäksi mm. kaupallinen sekä maisema- ja viherverkkoselvitykset.
Kehittämissuunnitelmassa suurin muutos tapahtuu nykyisen kunnantalon ympäristössä. Keskusta-alueen kehittäminen on painotettu torin ja kirjaston väliselle alueelle, jonne on osoitettu uusi toiminnallinen keskuspuisto, jonka ympärille levittäytyy palveluiden ja julkisten tilojen keskus kuten kunnantalo, virastotalon toiminnot, kirjasto sekä kivijalkaliikkeitä. Palvelujen lisäksi Kirkonkylän ydin mahdollistaa uudenlaista keskusta-asumista alueella. Nykyisen NYK-korttelin vapautuminen avaa keskustan kehittämiselle vielä lisää mahdollisuuksia ja sen myötä keskustatoimintojen alue laajenee Keskustien ja Pratikankujan suuntaan.
Pratikankuja ja Aleksis Kiven tie kytkeytyvät osaksi toiminnallista keskustaa ja kehittyvät asumisen ja niihin liittyvien maantasokerrosta elävöittävien toimintojen alueena.
Kirkonkylän keskustan läpi kulkee kehitettäviä kevyenliikenteen yhteyksiä, jotka parantavat keskustan saavutettavuutta eri suunnista sekä liikkumista alueen sisällä. Keskustien katkaisu torin kohdalla mahdollistaa laajemman kävelyalueen muodostumisen. Rakentamisen mittakaava noudattaa pääosin Kirkonkylän olemassa olevaa rakennuskantaa. Rakenteellinen pysäköinti vapauttaisi toteutuessaan tilaa muille toiminnoille.
Keudan perussopimus hyväksyttiin
Valtuusto hyväksyi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda) perussopimuksen 16.4.2025. Perussopimus astuu voimaan 1.7.2025 alkaen.
Päätöksen taustalla on se, että Keudan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi perussopimukseen kirjattua tehtävää tulee muuttaa. Yksi keskeinen toimintaympäristön muutos on TE2025-uudistus. Lisäksi Järvenpään ja Keravan kaupungit ovat tehneet selvitykset kansalaisopistojensa yhteistyöstä Keudan kanssa ja mahdollisesta toimintojen siirtämisestä Keudaan. Molemmat muutokset vaativat toteutuessaan Keudan perussopimukseen kirjatun tehtävän päivittämistä.
Keudan ja kuntien yhteistyön merkitys korostuu yhteiskunnan hyvinvoinnin ja työllisyyden polarisoituessa sekä vieraskielisen väestön määrän kasvaessa. Keski-Uudellamaalla vahvalla asukas- ja yrityskasvulla on erityinen merkityksensä. Kuntien rooli elinvoiman vahvistajana lisääntyy, kun TE-palvelut siirtyivät kuntien vastuulle 2025. Keski-Uudenmaan työllisyysalueen TE-palvelut järjestetään jatkossa yhteistyössä kuuden kunnan, eli Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan, kanssa. Järvenpää on vastuukuntana vastuussa uudistuksen käytännön toteuttamisesta.
Keuda on perustettu kuntien välisellä perussopimuksella. Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkunnat päättävät perussopimuksessa keskeisistä kuntayhtymän toimintaan ja hallintoon liittyvistä asioista.
Nurmijärveläiset voivat pääasiassa hyvin – haasteitakin on
Hyvinvointi kuuluu kaikille ja Nurmijärvellä sen eteen tehdään töitä suunnitelmallisesti. Kunnan hyvinvointisuunnitelma auttaa hahmottamaan, miten kuntalaisten terveyttä ja elämänlaatua voidaan parantaa. Sen avulla seurataan, arvioidaan ja kehitetään tapoja, joilla kunta tukee asukkaidensa hyvinvointia.
Hyvinvointisuunnitelman pohjana toimii hyvinvointikertomus, joka laaditaan kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus tarjoaa tiiviin katsauksen kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta sekä toimenpiteistä, joilla hyvinvointia ylläpidetään ja parannetaan.
Kunnanvaltuusto käsitteli hyvinvointikertomusta 16.4.2025 ja merkitsi sen tiedoksi.
Hyvinvointikertomuksen laatiminen perustuu lakiin. Sote-järjestämislain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa hyvinvointia ja elinoloja, raportoitava tehdyistä toimenpiteistä ja hyödynnettävä tietoa päätöksenteossa. Se on tärkeä osa kunnan strategista johtamista ja auttaa suuntaamaan resursseja oikeisiin kohteisiin.
Tutkimusten perusteella Keski-Uudellamaalla voidaan pääosin hyvin. Suurin osa ihmisistä kokee elämänlaatunsa hyväksi, ja onnellisuuden kokemukset ovat täällä yleisempiä kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Samalla on huomattu, että eri kuntien välillä on eroja esimerkiksi elintavoissa ja henkisessä jaksamisessa.
Nurmijärvellä perheiden arjessa näkyy paljon myönteistä kehitystä. Esikouluikäisten lasten perheet ovat asettuneet pysyvästi paikkakunnalle, ja yhteiset ateriat ovat osa monen perheen päivää. Monet vanhemmat saavat myös tarvittaessa tukea isovanhemmiltaan.
Varhaiskasvatuksessa tukea tarvitsevia lapsia on autettu tehostamalla pedagogista osaamista, lisäämällä henkilöstöresursseja ja pienentämällä ryhmäkokoja. Tehostettua tukea on saanut noin 9 % ja erityistä tukea noin 3 % varhaiskasvatuksen lapsista.
Kouluissa tilanne on myös kehittynyt parempaan suuntaan, ja oppilaat kokevat, että he voivat puhua aikuisille huolistaan. Koulukiusaamiseen on puututtu tehokkaasti erityisesti yläkoululaisten keskuudessa. Toisaalta kiusaamista esiintyy edelleen, ja myös oppilaiden fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen herättää huolta. Tähän pyritään vaikuttamaan muun muassa Hyvää liikkeellä –työllä, joka on käynnissä peruskouluissa. Sen tavoitteena on kehittää perusopetusyksiköiden toimintakulttuuria kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi, yhtenäistää MOVE! -testien suorittamista ja kehittää toimintakyvyltään alentuneiden oppilaiden ohjausta palveluiden piiriin.
Yksi suurimmista haasteista aikuisten hyvinvoinnissa on liikunnan puute, sillä yli puolet nurmijärveläisistä 20–64-vuotiaista liikkuu liian vähän. Myönteistä kehitystä Nurmijärvellä on se, että osallisuuden mahdollisuuksia ja matalan kynnyksen avun ja tuen saantia vahvistaa kunnan ja seurakunnan vapaaehtoistyö.
Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on jatkaa näiden asioiden kehittämistä, jotta jokainen kuntalainen voisi elää terveempää ja onnellisempaa elämää.
Hallintosääntöön pieniä muutoksia
Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeisin ohjausväline. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden hallintosäännön 12.3.2025. Valtuusto päätti kokouksessaan 16.4. teknisistä korjauksista hallintosääntöön. Hallintosäännön 34 §:ssä teknisen johtajan erityistehtäviin ja toimivaltaan on korjattu virheelliset viittaukset vanhoihin lautakuntiin ja yhdistetty toimivaltuudet vastaamaan uutta toimielinrakennetta. Lisäksi hallintosääntöön on tehty joitakin muita pieniä, teknisiä korjauksia.
Kuusi valtuustoaloitetta
Tarleena Takalo-Eskola (kok.) teki valtuustoaloitteen eri ikäryhmien välisen yhteisöllisyyttä lisäävän toiminnan vahvistamiseksi Nurmijärven kunnassa. Kunta selvittäisi, miten toiminta saadaan istutettua kunnan perusrakenteisiin.
Matti Vanhanen (kesk.) teki valtuustoaloitteen Kirkonkylän kehittämissuunnitelman toimeenpanon edistämiseksi. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kunta selvittää Pratikankujan ja Aleksis Kiven tien varren kiinteistönomistajien halun nimetä alue Alueidenkäyttölain 110 pykälän mukaiseksi kehittämisalueeksi.
Sampo Karpo (kok) ym. jättivät valtuustoaloitteen, että Nurmijärvelle tulisi laatia ohjeellinen puulinjaus. Valtuustoaloitteen mukaan puulinjauksella voitaisiin varmistaa mm., että Nurmijärvi olisi vehreä ja puustoinen myös taajamissa.
Minna Jokinen (peruss.) jätti valtuustoaloitteen, että Palojoen, Metsäkylän ja Herusten vaalihuoneistot saadaan uudelleen käyttöön seuraavien vaalien aikaan ja siitä eteenpäin.
Kalle Rantakulma (kesk) ja Päivi Toivomäki (kesk.) jätti valtuustoaloitteen ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi kunnan julkisissa ruokahankinnoissa.
Eero Santala (sd.) jätti valtuustoaloitteen, että kunta selvittää mahdollisuudet ulkoilmalavan rakentamiseksi taajamissa.
Kokouksen päätökset
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus 1.7.2025 alkaen, pohjaesityksen mukaisesti
Kirkonkylän kehittämissuunnitelma, pohjaesityksen mukaisesti
Nurmijärven kunnan hyvinvointikertomus 2020-2024, pohjaesityksen mukaisesti
Nurmijärven kunnan hallintosääntö 1.6.2025 alkaen, pohjaesityksen mukaisesti