Ajankohtaista

Nurmijärven kunnanvaltuuston mielestä maan hallituksen sote-uudistuksen esitysluonnos sisältää ilmeisiä taloudellisia riskejä. Valtuusto hyväksyi MAL-sopimuksen neuvottelutuloksen, mutta edellytti, että KUUMA-kunnat ovat mukana ruuhkamaksujen mahdollistamista koskevassa säädösvalmistelussa. Lisäksi valtuusto keskusteli kunnan taloustilanteesta osavuosikatsauksen 1.1.-30.6.2020 ja talousarviomuutosten yhteydessä. Kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoi ajankohtaiskatsauksessaan koronatilanteesta Nurmijärvellä. Kokouksen esityslista on luettavissa kunnan kotisivuilla. Valtuuston kokouksen voi katsoa täältä:

Valtuuston kokousta varjostivat ikävät koronauutiset. Maanantaina 21.9. Klaukkalan jäähallilla todettiin useita joukkoaltistumisia ja keskiviikkona 23.9. tulleen tiedon mukaan altistumisista on ilmennyt kolme uutta jatkotartuntaa, joista on myös seurannut lisää altistumisia. Kaikkiaan Nurmijärvellä on keskiviikkona todettu neljä uutta tapausta.

”Koronatilanne on nyt muutenkin aktiivinen alueellamme. Valtakunnallisesti tapausmäärät ovat eilen ja tänään ottaneet reilun harppauksen. Tartunnan lähde on usein juhlat tai joukkokokoontumiset”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoi valtuustossa pitämässään ajankohtaispuheessa. ”Parhaiten pidämme huolta toisistamme ja omasta terveydestämme toimimalla siten, että altistumisen riskiä ei tule. Nyt ei pidä antautua koronaväsymykselle!”

Kunnanjohtaja myös kannusti kuntalaisia osallistumaan Me tehdään Nurmijärvi -palveluverkkotyöhön. Kuntalaiskysely palveluverkkosuunnitelmasta on auki 29.9.-7.10. Suora lähetys palveluverkkosuunnitelmasta 6.10. klo 18-20. Molempiin pääsee osallistumaan kunnan kotisivuilla osoitteessa nurmijarvi.fi/palveluverkko

Valtuuston lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä ja maakuntien perustamisesta

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus ja perustetaan maakunnat. Tavoitteena on muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Nurmijärvelle esitetään mallia, jossa Nurmijärvi osana Keusoten kuntayhtymää muodostaisi Keski-Uudenmaan sotemaakunnan. Maakuntaan kuuluisi siis kuusi kuntaa; Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula ja Nurmijärvi. Esitetty ratkaisu huomioi Nurmijärven kunnan mukaan Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet paremmin kuin vaihtoehto, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallinnollisen sote-maakunnan. Nurmijärven kunnanvaltuusto kuitenkin lausuu, että kuntien ja alueiden erilaisuus tulisi huomioida paremmin.

Nurmijärven kunta katsoo myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa ei tuoda esille, mikä hyvinvointiin liittyvästä työstä on sote-maakunnan ja mikä kunnan vastuulla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi mutta edistämistyötä tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuolto jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.

Nurmijärven kunnan mukaan esitys psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtämisestä maakuntiin on ristiriidassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja perusopetuslain tavoitteiden ja säädösten kanssa. Nurmijärven kunnan mukaan opiskeluhuollon olisi välttämätöntä olla hallinnollisesti ja rakenteellisesti osa kunnan opetustoimen järjestelmää ja kunnallisen päätöksenteon hallittavissa. Tämä pystytään parhaiten turvaamaan ratkaisulla, jossa opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit toimivat jatkossakin kunnissa. Tällöin pystytään vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin oppilas- ja koulukohtaisiin tilanteisiin, sekä lasten ja nuorten parissa esiintyviin paikallisiin tai valtakunnallisiin ilmiöihin. Opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit muodostavat luonnollisen ja parhaan mahdollisen vastinparin sote-maakunnan koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle kuntien ja sote-maakunnan yhdyspinnassa.

Rahoitusratkaisun vaikutuksissa kuntien talouteen, omaisuuteen ja sote-palveluihin on vielä paljon aukinaisia asioita ja taloudelliset riskit ovat ilmeisiä. Kustannussäästövaikutuksia ei ole pystytty osoittamaan. Uudistus muuttaa kuntien rahoitusmallia ratkaisevasti. Uudistus vaikuttaa kasvavien kuntien kykyyn rahoittaa kasvuun tarvittavia investointeja, kykyä selvitä jo tehtyjen investointien takaisinmaksusta ja lisää rahoituksen epävarmuutta erityisesti pitkällä aikavälillä. Sen voidaan arvioida iskevän palveluihin erityisesti sivistystoimessa.

Nurmijärven kunnan mukaan kunnille jää myös merkittäviä riskejä kiinteistöistä, joita sote-maakunta ei 3 + 1 vuoden jälkeen enää vuokraa. Kunnille jää myös riskejä sote-maakunnan vuokraamien tilojen peruskorjauksista. Niiden investointikustannukset voivat olla niin mittavia, että vuokrasopimuksen pääomavuokrakertymällä ei ole mahdollista niitä kattaa. Voimaanpanolakiin tulisi sisällyttää mahdollisuus sote-maakunnalle ostaa kunnalta tarvitsemansa tilat tai kunnille tulisi taata riittävä rahoitus sote-kiinteistöjen peruskorjauksiin.

Lausunnon mukaan myös pelastustoimen osalta on syntymässä riski kustannusten kasvuun Keski-Uudenmaan alueella, kun nykyisen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelle muodostuu ehdotuksen toteutuessa kaksi sote-maakuntaa.

Lue lisää: Nurmijärven kunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi

Valtuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen MAL-sopimuksen

Valtuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen (44 jaa, 6 ei, 1 tyhjä) Helsingin seudun ja valtion välisen MAL-sopimusta 2020-2031 koskevan neuvottelutuloksen.

MAL-sopimuksessa on kirjattu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteinen tahtotila seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolten sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

MAL-sopimuksessa Nurmijärven vuotuiseksi asuntotuotantotavoitteeksi määritellään 434 uutta asuntoa sopimuskaudella 2020-2023. Asuntotuotannosta 20 % (Nurmijärvellä 87 asuntoa) tulee olla kohtuuhintaista valtion tukemaa asuntotuotantoa. Puolet (Nurmijärvellä 43 asuntoa) tuetusta asuntotuotannosta tulee olla niin sanottua tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa. Valtio osoittaa tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille 10 000 euron asuntokohtaisen käynnistysavustuksen ja puurakenteisille kerrostaloille 12 000 euron avustuksen asuntoa kohden MAL 2019 -suunnitelman mukaisille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille rakennettaville asunnoille.

Nurmijärven kunta nostaa esiin, että Helsingin seudun kuntien 40-vuotisten korkotukivuokra-asuntojen asuntotuotannon tavoitteen ja valtion asuntokohtaisen käynnistysavustuksen määrän ristiriita huomioidaan sopimusseurannassa.

Lisäksi valtuusto edellytti, että ruuhkamaksujen valmistelussa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että mahdolliselle ruuhkamaksulle tulee olla kilpailukykyinen joukkoliikenteen vaihtoehto. Lisäksi tulee ottaa huomioon sekä KUUMA-kuntien keskenään että pääkaupunkiseudun kanssa erilaiset joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet. Valtuusto myös edellytti, että KUUMA-kunnat ovat mukana ruuhkamaksujen mahdollistamista koskevassa säädösvalmistelussa.

Lue lisää: Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2020-2031 neuvottelutuloksen hyväksyminen

Valtuusto käsitteli osavuosikatsauksen 1.1.-30.6. ja hyväksyi talousarviomuutokset

Kunnanvaltuusto merkitsi tiedoksi Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsauksen 1.1.-30.6.2020. Palvelutuotannon nettomenoja kuvaava toimintakatteen toteumaprosentti ensimmäisen puolen vuoden aikana oli 49,5 prosenttia. Tulorahoituksen osalta verotuloja on kertynyt yhteensä 99,6 milj. euroa toteumaprosentin ollessa 48,3. Koronan arvioidaan heijastuvan kuntien verotuloihin vasta toisella vuosipuoliskolla, kun yksityisellä sektorilla ennen lomakautta sovitut lomautukset aktivoituvat. Myös mahdolliset irtisanomiset voivat painottua kesän jälkeiseen aikaan, mikäli rajoitusten purusta huolimatta elpyminen elinkeinoelämän puolella ollut liian hidasta kesästä alkaen.

Valtuusto päätti hyväksyä talousarviomuutokset. Koulutuspalvelujen palveluiden ostojen määrärahaa vähennettiin 458 286 euroa, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen palveluiden ostojen määrärahaa vähennettiin 7 474 euroa ja nuorispalvelujen palveluiden ostojen määrärahaa vähennettiin 1 259 euroa. Aleksia-liikelaitoksen toimintatuottoja vähennettiin 500 000 euroa ja toimintakuluja vähennettiin 200 000 euroa. Talonrakennushankkeiden investointimäärärahoihin toteutettiin -605 000 euron nettomuutokset. Kunnallistekniikan hankkeiden investointimäärärahoihin toteutettiin -1 416 000 euron nettomuutokset.

Alkuvuoden suotuisasta talouden kehityksestä huolimatta tilinpäätösennuste on kääntynyt synkäksi, sillä kunnan toimintakatteen arvioidaan heikentyvän alkuperäisestä talousarviosta noin 8,6 milj. euroa.

Lue lisää: Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2020 ja talousarviomuutokset

Valtuustoaloitteet Heikkarin toiminnan jatkamisesta ja A2-kielen opetuksen säilyttämisestä

Riina Mattila (kok.), Maritta Kopsala (vihr.) ja Mira Lappalainen (ps) tekivät 10 allekirjoittajan tukemana valtuustoaloitteen koskien Onnenkimpale ry:n Heikkarin palvelutalossa tarjottavia palveluita. Aloitteessa esitetään, että kunnan viranhaltijat, luottamushenkilöt, järjestöt ja Onnenkimpale ry edustajat kartoittaisivat yhdessä toiminnan jatkamisen mahdollisuuksia.

Virpi Räty (kok.) teki 14 allekirjoittajan tukemana valtuustoaloitteen siitä, että A2-kielen opetus ensisijaisesti pyrittäisiin säilyttämään Nurmijärvellä esimerkiksi etäopetuksen avulla.