Ajankohtaista

Ympäri kuntaa rakennettavat valokuituverkot ovat aikaansaaneet paljon kyselyitä ja palautteita kuntalaisilta. Tällä hetkellä asennustöitä tehdään eniten Haikalan ja Ropakon alueella. Valokuituverkon asentamisesta kuntalaiselle huolehtii ja vastaa yritys, teleoperaattori, jolta kuntalainen on tilannut valokuidun. Yrityksen velvollisuutena on tiedottaa alueen asukkaille asennustyöstä ja sen aikataulusta tienvarsitauluilla ja muilla tiedotteilla. Kunnan roolina on antaa yritykselle sijoitus- ja kaivulupa katualueella kaivamista varten sekä valvoa työn toteutuksesta katualueella lupaehtojen mukaisesti.

Miten valokuituverkon asennusprosessi etenee?

Valokuituverkon asentamisprosessi lähtee liikkeelle siitä, että joku asukas tai asukkaat tilaavat itselleen valokuidun. Yritykset lähtevät tekemään valokuituverkkoa, jos valokuidun tilaa kannattavuuden näkökulmasta riittävä määrä alueen asukkaita. Samalla alueella voi toimia useampi yritys, riippuen asukkaiden tarpeista. Tällöin on mahdollista, että samalla alueella on kaksi hyvin eri aikaista asennustyötä.

Valokuituverkon asennusyritys hakee tehtyään sopimuksen asiakkaiden kanssa kunnalta sijoituslupaa. Kunta myöntää luvan periaatteessa aina, koska kyseessä on lakiin perustuva oikeus sijoittaa televiestintäverkkoa. Lupa voidaan täten myöntää usealle toimijalle samalla alueella. Sijoitusluvassa määritellään, missä yritys saa kaivaa, sillä luvassa huomioidaan esimerkiksi olemassa oleva vesijohtoverkosto, sähkökaapelit ja kaukolämpöputket.  Näiden seikkojen takia kaivuukohta ei aina ole suoraviivainen, eikä reitti lyhin mahdollinen.

Tämän jälkeen yritys anoo kunnalta kaivulupaa, jossa sovitaan mm. aikataulusta. Yrityksellä on kuitenkin aina mahdollisuus anoa luvalle jatkoaikaa, mikä pitkittää alueen ennallistamista ja aiheuttaa näin haittaa myös alueella asuville.  Yritys teettää kaivuluvan mukaisen työn urakoitsijoillaan ja yrityksen työnjohtajat valvovat, että yrityksen tilaamat urakoitsijat hoitavat työnsä niin kuin yritys on sen heiltä tilannut. Yritys on vastuussa, että kaivutyöt tehdään kunnan myöntämien lupaehtojen mukaisesti.

”Kunnan tehtävänä on valvoa, että asennustyössä toimitaan sovittujen lupa-asioiden ja aikataulujen mukaan. Tällä hetkellä lähinnä minä toimin töiden valvojana muiden töitteni ohella, tehden jokaisen kohteen lupa-asiaan liittyvän alku- ja loppukatselmuksen. Loppukatselmuksessa tarkastetaan esimerkiksi se, että ennallistaminen on tehty lupaehtojen mukaisesti, ja tarvittaessa annetaan korjauskehotus. Valvottavia kohteita on tällä hetkellä noin 150”, kertoo kunnan katupäällikkö Jouko Rimpilä.

Pääsääntöisesti palautteiden ja korvausvaatimusten oikea osoite on valokuitua asentava yritys

Valokuitujen suosio on kasvanut, ja kunnan voimassa olevat sanktiokäytänteet sijoitus- ja kaivulupien kanssa laahaavat jäljessä sekä lisäksi valvontatyön henkilöstöresurssit eivät vastaa tarpeita.

”Meillä on jokunen asia, joissa aiomme nyt uudistaa ja muuttaa toimintatapojamme. Esimerkiksi kunnan antama sanktio sille, että kohde ei valmistu lupaehtojen mukaisesti sovitusti, on hintatasoltaan aivan liian pieni. Jo vertailtaessa sitä esimerkiksi naapurikuntien taksoihin. Niin pienillä summilla ei ole merkitystä tuollaisten suurten firmojen budjeteissa. Sanktioiden hintatasoa tullaan jatkossa reippaasti korottamaan, jotta annetulla sanktiolla on vaikutusta niissä töiden loppuunsaattamisessa”, mainitsee Rimpilä.

Valokuitujen asennusyritysten tulisi tiedottaa asukkaille tehtävästä työstä ja sen aikataulusta sekä antaa yhteystiedot, johon asukkaat voivat olla yhteydessä.

”Tässä on ollut yrityksillä, ikävä kyllä, todella suuria puutteita, ja vaihtelevuutta eri yrityksien toiminnassa. Vaikka tämä tiedotusasia on kirjattuna tekemissämme sopimuksissa. Jatkossa täytyy miettiä myös tämän tiedottamisasian kohdalla mahdollisia sanktioita yritykselle.”, Rimpilä toteaa.

”Kuntaan jätetään paljon palautteita näihin valokuitutöihin liittyen, vaikka oikea osoite olisi yritys, joka asentaa valokuituverkkoa. Yritys tietää parhaiten, missä kohtaa työ on menossa ja milloin se on valmis. Meillä on tietoa siitä, mihin on luvat myönnetty, mutta ei yksityiskohtaista tietoa työmaiden tilanteesta. Missä vaiheessa kullakin, näistä 150 työmaasta, ollaan menossa ja onko mahdollisesti uhkana, että työ venyy sovitusta aikataulusta, ja esimerkiksi kadun ennallistaminen siirtyy reilusti eteenpäin? Tämän takia antamamme vastaukset palautteisiin eivät valitettavasti anna reaaliaikaista tietoa työnkulusta, vaan tuntuvat kysyjistä varmaan kovin yleisluontoisilta”, pahoittelee Rimpilä.