Turvallisuus­suunnitelmat

Turvallisuussuunnitelmilla luodaan raamit kuntalaisten jokapäiväisen turvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistumiseen turvallisuustyöhön.

Turvallisuussuunnittelu koskee koko kuntaa ja se on osa kunnan normaalia toimintaa.

Turvallinen Nurmijärvi – Nurmijärven turvallisuussuunnitelma 2022

Turvallinen kunta on asukkaiden hyvinvoinnin perusta. Kuntalaisen turvalliseen arkeen liittyy niin viihtyisä ja yhteisöllinen elinympäristö kuin hyvin toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskuntakin.

Nurmijärven kunnan ensimmäinen turvallisuusohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 2003. Nyt laadittu Nurmijärven turvallisuussuunnitelma 2022 on viides kunnassa laadittu turvallisuusohjelma.

Paikallinen turvallisuussuunnittelu

Sisäisen turvallisuuden strategia, joka pohjautuu sisäisen turvallisuuden selontekoon, korvaa aiemmin paikallista turvallisuussuunnittelua ohjaavaan valtioneuvoston periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Sisäisen turvallisuuden selonteko ja sitä seuraava strategia muodostavat jatkossa tiekartan siihen, että Suomi on hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä.

Paikallisen turvallisuustyön tarkoituksena on sekä turvallinen elinympäristö ja sen ylläpito että kunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen.

Turvallisuussuunnittelu linkittää turvallisuustyön kunnan varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kunnan asukkaiden, alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kunnan oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään, ja jossa ilkivallan, rikollisuuden, tapaturmien että onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja häiriötilanteisiin varautuminen on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Turvallisuussuunnitelmalla luodaan raamit kuntalaisten jokapäiväisen turvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistumiseen turvallisuustyöhön.

Turvallisuussuunnittelu koskee koko kuntaa ja se on osa kunnan normaalia toimintaa.

Lue lisää

Sisäisen turvallisuuden strategia

Miksi kuntalaisille turvallisuussuunnitelma?

Kuntien turvallisuustyön keskeinen työkalu on paikallinen turvallisuussuunnitelma. Se on väline ennalta ehkäisevän työn lisäämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Turvallisuussuunnittelussa yhteistyö on tärkeä keino, joka edesauttaa turvallisuuteen liittyvien asioiden tarkastelua kokonaisuutena.

Turvallisuussuunnitelmaan kootaan keskeisimmät turvallisuuteen liittyvät ohjelmat ja hankkeet, joita pyritään viemään eteenpäin lähivuosien aikana.

Turvallisuussuunnittelun tavoitteet

• Luoda ja vahvistaa hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.
• Edistää lähiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
• Vaikuttaa turvallisuuteen liittyviin asenteisiin.
• Luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.
• Tuoda esille, että lähiympäristön arjen toiminnan uhkiin ja riskeihin varautuminen on kaikkien yhteinen asia.

Mitä kunta saavuttaa paikallisella turvallisuussuunnittelulla?

Turvallisuuden tunne

• Ihmisen omakohtainen ja subjektiivinen näkemys, joka muodostuu olosuhteiden, kokemuksen ja havaintojen perusteella.

Taloudellinen hyöty

• Säästöt esim. aineellisissa vahingoissa ja terveydenhoitomenoissa

Imagohyöty

• Kunnan kilpailukyky ja houkuttelevuus.

Toiminnan tehostuminen

• Asioiden tekeminen suunnitellusti, suunnittelun keskittäminen ja yhdessä tekeminen

Verkostoituminen

• Kunnan eri toimialojen välillä, naapurikuntiin, muihin paikallisiin toimintatahoihin, kuten muut viranomaiset, yhdistykset jne.

Valtioneuvosto velvoittaa jokaista Suomen kuntaa laatimaan turvallisuussuunnitelman. Nurmijärvellä turvallisuussuunnitelma uusitaan valtuustokausittain.

Kuntalaisen arkiturvallisuus syntyy yhteistyöllä 

Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kuntalaisten lisäksi kaikille kunnassa toimiville yhteisöille ja organisaatioille. Yksilöllä on vastuu omasta turvallisuudestaan, mutta yhteisön on tuettava yksilöä tässä pyrkimyksessä. Kuntakohtainen turvallisuustyö on pääasiallisesti ennaltaehkäisevää työtä. Turvallisuustyön onnistumisen kannalta on keskeistä, että eri tahot toimivat tiiviissä yhteistyössä. Käytännön turvallisuustyö on osa kunnan kaikkien toimialojen työtä. Turvallisuustyö on myös yhteistyötä kunnan ja kunnan ulkopuolisten organisaatioiden kanssa.

Nurmijärvellä turvallisuusasioissa kunnan kumppaneina toimivat mm. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, Itä-Uudenmaan Poliisilaitos, Nurmijärven Seurakunnat, Puolustusvoimat, yhdistykset, yrittäjät ja kuntalaiset. Nurmijärvellä myös suurin osa kunnan kylistä ovat tehneet omat turvallisuussuunnitelmansa.

Turvallisuus ei synny suojautumalla, eristäytymällä ja linnoittautumalla vaan vuorovaikutuksesta, jossa ihmiset välittävät toisistaan ja tarvittaessa auttavat toisiaan. Niitäkin, joita ei henkilökohtaisesti tunneta.

Turvallisuus kuntalaisen arjessa

Turvallisuuskäsityksemme on muuttunut. Aiemmin turvallisuus oli pääosin kontrollia ja järjestyksen ylläpitämää. Keskeisessä roolissa olivat turvallisuusviranomaiset kuten poliisi, pelastuslaitos ja puolustusvoimat. Hyvinvointiturvallisuuskäsite on noussut kontrollisturvallisuuskäsitteen rinnalle. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi ihmisen hyvinvointiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät, jolloin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Arkiturvallisuuden heikentäviä seikkoja voivat olla mm. pelko sairastumisesta, työttömyydestä, taloudellisista ongelmista tai yksin jäämisestä.

Hyvinvointiturvallisuus on pääosin ennaltaehkäisevää työtä ja tapahtuu lähiympäristössämme. Myös turvallisuusviranomaisten toimintaan liittyy nykyään paljon ennaltaehkäiseviä tehtäviä. Näistä kaikista muodostuu yhdessä arjen turvallisuus.

Arjen turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat tekijät 

Turvallisuus koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella. Tunne turvallisuudesta on omakohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka ihminen muodostaa henkilökohtaisten olosuhteidensa, kokemuksensa ja havaintojensa perusteella. Ihmisen arkiturvallisuuden voi ajatella muodostuvan niistä elementeistä, joiden perusteella hän peilaa omaa näkemystään turvallisuudesta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat mm. erilaiset kokemukset tai uhkakuvat rikosten, tapaturmien tai onnettomuuksien uhriksi joutumisesta.

Eri viranomaisten ja yhteisöjen mahdollisuudet puuttua turvattomuutta aiheuttaviin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat ihmisten käsityksiin turvallisuudesta.

Arjen turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteen vaikuttavat tekijät

Turvallisuus nähdään tiiviinä osana ihmisen ja yhteiskunnan arkea – siihen voidaan vaikuttaa jokapäiväisten valintojen ja pientenkin panostusten kautta. Ihmisten tulee entistä enemmän kantaa vastuuta itsestään ja tekemisestään arjessa.

Turvallisuuden mittaaminen 

Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuden mittaamista sekä siinä tapahtuvien ajallisten muutosten havainnoimista vaikeuttavat useat tekijät:

• Yksiselitteisiä ja relevantteja indikaattoreita, jotka kuvaavat turvallisuuden tunnetta tai turvallisuuden tasoa tai tilaa on hyvin vähän. Olemassa olevat mittarit eivät esimerkiksi pysty kattavasti huomioimaan alueellisia, kulttuurisia, yksilöllisiä ja kontekstisidonnaisia eroavaisuuksia. Valtakunnallisten keskiarvojen perusteella on hyvin vaikeaa saada käsitystä turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla, joissa rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia tapahtuu vähän verrattuna kasvukeskuksiin.
• Turvallisuustilanteen ja siinä tapahtuvien muutosten kuvaamiseen vaikuttavat tilastointikäytännöt. Poliisin kirjaamien rikosten määrä kuvastaa siten samalla sekä kontrollin määrää, sen kohdistumista ja «jutuntekokynnystä» että kansalaisten ilmoitusaktiivisuutta.
• Turvallisuustilanteen arvioimista vaikeuttaa yhteisten käsitteiden ja näkökulmien puute. Turvallisuuskäsitteiden osalta pidetään ongelmallisena termien epämääräisyyttä niiden pitäessä sisällään lähes kaiken fyysisestä turvallisuudesta psyykkiseen hyvinvointiin.
• Erilaisia kriteerejä uhkien jäsentämiseksi ja rajaamiseksi on useita. Uhkia käsitellään yleensä erillisinä, irrallisina ja kunkin tahon omien intressien ja arvovalintojen perusteella.

Sisäisen turvallisuuden sihteeristö suosittelee raportissaan 2014, että kuntien käyttämässä sähköisessä hyvinvointikertomuksessa olisi valtakunnallisesti käytössä olevia turvallisuusindikaattoreita, joiden avulla voidaan verrata valtakunnallisia, alueellisesti ja kuntakohtaisia eroja. Raportissa jaotellaan kolme erilaista indikaattorityyppiä: ennakoivat ja ennalta ehkäisevät indikaattorit, toteutuneita turvallisuusongelmia kuvaavat indikaattorit sekä turvallisuuden tunnetta kuvaavat indikaattorit. Turvallisuusongelmia ennakoivat indikaattorit muodostuvat lähinnä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylläpitämistä tiedoista (tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet), toteutuneet turvallisuusongelmat poliisin tulostietojärjestelmän tiedoista ja turvallisuuden tunnetta kuvaavat perustuvat kuntien turvallisuuskyselyiden tuloksiin sekä poliisin ja pelastustoimen tilastoihin.

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot

Nurmijärven turvallisuustyössä seurataan valtioneuvoston periaatepäätöksiä: Sisäisen turvallisuuden strategiaa ”Hyvä elämä – turvallinen arki” ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa 2017.

Sisäisen turvallisuuden strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta turvallisuustoimijat ennakoivat ja varautuvat erilaisiin kriiseihin ja niistä selviytymiseen.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään seitsemän elintärkeää toimintoa eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takamaan kaikissa olosuhteissa, kaikilla toimintatasoilla.

Ohessa kolme Nurmijärven turvallisuussuunnitelmaan valittua yhteiskunnan elintärkeää toimintoa:

Lue lisää

Sisäisen turvallisuuden strategia

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017

Henkinen kriisinkestävyys

Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista.

Perusta henkiselle kriisinkestävyydelle luodaan normaalioloissa. Kansakunnan henkisen kriisinkestävyyden säilymiseen vaikuttaa se, miten yhteiskunta onnistuu turvaamaan elintärkeät toiminnot ja niihin liittyvät strategiset tehtävät. Kansalaisten luottamus viranomaisen toimintaan on olennainen osa henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämistä. Myös luottamus yhteiskuntaan sekä kansalaisten keskinäinen luottamus ovat kriisinkestävyyden keskeisiä tekijöitä. Luottamus rakennetaan normaalioloissa.

Kansalaisten luottamuksen säilyminen on olennaisesti riippuvainen viranomaisen viestinnän sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen viestinnän onnistumisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Medialla on merkittävä rooli kansakunnan henkisen kriisikestävyyden ylläpitäjänä ja luojana. Kansalaisten kriittisen medialukutaidon, digitaalisen perusosaamisen sekä luotettavan journalismin ja mediailmapiirin edistäminen vahvistavat kansalaisten yhteiskuntaan osallistumista ja moniulotteisen mediaympäristön turvallista hallintaa sekä auttavat torjumaan disinformaatiota (= tarkoituksellinen harhaanjohtava tieto).

Kriisien ja häiriöiden aikana väestön henkisen kriisinkestävyyden kannalta on merkityksellistä hallita stressitekijät ja pystyä pitämään häiriötilanteissa yllä normaaliolojen arjen rakenteita. Ne ylläpitävät turvallisuudentunnetta, luottamusta tulevaisuuteen ja antavat kansalaisille voimavaroja toimia kaikissa tilanteissa.

Sisäinen turvallisuus

Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Suomessa sisäistä turvallisuutta ylläpitävät ja varmistavat Poliisi, Rajavartiolaitos, Pelastustoimi, Maahanmuuttovirasto ja Hätäkeskuslaitos sisäministeriön alaisuudessa sekä valtiovarainministeriön alainen Tulli.

Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät mm:

• turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö
• toimivat peruspalvelut
• väestön yhdenvertaisuus
• hyvin suunniteltu liikenneympäristö
• avun saanti silloin kun sitä tarvitaan
• varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan.

Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavaa päätöksentekoa ja toimenpiteitä tehdään siis lähes kaikilla yhteiskuntapolitiikan alueilla.

Erityisesti turvallisuusongelmien juurisyyt eli se, miten paljon erilaisia turvallisuusongelmia yhteiskunnassamme syntyy ja millaisia ne ovat, juontuvat muista kuin ensisijaisesti turvallisuuteen liittyvistä ratkaisuista.

Varsinaisilla turvallisuuteen liittyvillä päätöksillä vaikutetaan usein ennemminkin siihen, miten syntyneisiin turvallisuusongelmiin vastataan. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat jatkuvasti enenevässä määrin myös ilmiöt ja päätökset, jotka syntyvät Suomen rajojen ulkopuolella. Joillakin sisäisen turvallisuuden osa-alueilla kehitys on täysin riippuvaista kansainvälisestä tilanteesta.

Sisäisen turvallisuuden vaikuttamisalue

Lähde: Holmström, Lauri: Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen. Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Järvenpää 25.1.2018.

Aiemmin hyvä sisäinen turvallisuus voitiin nähdä uhkien poissaolona. Nykyisin myös se, miten koemme eri ilmiöt, on osa sisäistä turvallisuutta.

Lukuisat sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat muokkaavat jatkuvasti sekä yhteiskuntaamme että sitä, mitä pidämme sen hyväksyttävänä turvallisuusympäristönä. Tämä näkyy mm. niin, että vaikka sisäisen turvallisuuden ydinalueet, kuten yleinen järjestys ja turvallisuus sekä ihmisten oikeus elämään, fyysiseen koskemattomuuteen ja omaisuuden suojaan, pysyvät verrattain muuttumattomina, painotamme turvallisuudestamme puhuttaessa eri aikoina eri asioita.

Turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus yhdistyvät. Se on oleellinen osa kaikenikäisten ihmisten arjen hyvinvointia ja yhteiskunnan häiriötöntä toimintaa. Terveellinen, turvallinen ja ympäristöarvot huomioon ottava asuinympäristö on hyvän elämän perusta. Tulevaisuuden tavoitteena ovat yhä tiiviimmin yhdessä toimivat asukkaat, yhdistykset ja järjestöt sekä julkiset ja yksityiset palvelut.

Yleinen järjestys ja turvallisuus 

Ihmisillä on oikeus pelkäämättä ja toisten estämättä käyttää heille kuuluvia perusoikeuksia yleisillä paikoilla. Perusoikeuksia ovat mm. ihmisten oikeus oleskella ja liikkua yleisillä paikoilla ilman, että heidän rauhaansa häiritään.

Poliisi vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Poliisin antamalla virka-avulla tuetaan muiden viranomaisten tehtävien toteuttamista. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiselläsuojataan yhteiskunnan keskeinen infrastruktuuri, ennalta estetään ja torjutaan terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus sekä vakavat häiriöt.

Rikosten esitutkinnan ja rikostorjunnan toimivuus ehkäisee rikollisuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Sattuneiden vakavien onnettomuuksien, rikosperusteisten tekojen ja muiden poikkeuksellisten tapahtumien tutkinnalla tuetaan vastaavien tapahtumien mahdollisimman tehokasta ennaltaehkäisyä ja vaikutetaan tekijöihin ennalta estävästi.

Poliisi vastaa yleisten paikkojen järjestyksestä ja turvallisuudesta mm. partioimalla, hoitamalla hälytystehtäviä, neuvomalla ja ohjaamalla sekä puuttumalla lainvastaiseen toimintaan. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on osa tätä työtä.

Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä sekä muiden viranomaisten, että alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa.

Pelkällä poliisin perinteisellä näkyvällä valvonnalla ja ennalta estävällä työllä ei saavuteta enää asetettuja tavoitteita. Toimintaympäristön muutokset, sisäinen ja ulkoinen muuttoliike, syrjäytymisen lisääntyminen sekä väestön ikääntyminen muokkaavat myös poliisin toimintaa. Poliisin kaikkien keskeisten toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuudella ja yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa tuotetaan parhaiten arjen turvaa ja vaikutetaan kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. 

Nurmijärven vahvuudet ja haasteet

Nurmijärvi sijaitsee kasvavalla talousalueella ja tarjoaa yrityksille hyvän sijaintipaikan. Kunnalla onkin hyvä imago yritysten keskuudessa. Väestörakenteen muutoksista huolimatta Nurmijärven ikärakenne on terve: vanhusten suhteellista määrää tasapainottaa lasten ja nuorten määrän kasvu. Kunnassa pysyy ja muuttaa työikäistä väestöä. Kunta tarjoaa asukkailleen viihtyisän asuinympäristön.

Nurmijärvellä asuinalueensa turvattomiksi kokevien osuus on hieman muuta maata suurempi. Myös asuinalueensa olosuhteisiin tyytyväisiä on kunnassa hieman vähemmän kuin koko maassa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuneiden rikosten, rattijuopumusten ja muiden liikennerikosten ja -rikkomusten sekä huumausainerikosten määrä on Itä-Uudenmaan Poliisin tilastojen mukaan lisääntynyt kunnassa. Myös verrattaessa Hyvinkääseen, Järvenpäähän ja Tuusulaan on turvallisuustilanne Nurmijärvellä huonontunut.

Nurmijärven turvallisuuden kehittämisen kärkihankkeet vuoteen 2021

Turvallisuussuunnitelmaan on valittu neljä kärkihanketta, joiden valinta perustuu mm.:

• valtakunnallisiin strategioihin: Sisäisen turvallisuuden strategia ”Hyvä elämä – turvallinen arki”, ”Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 sekä valtioneuvoston valmistelemaan ”Turvallisuutta kaikkialla – paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset
• Nurmijärven uuteen kuntastrategiaan 2018 – 2025 ”Nurmijärvi – positiivinen ilmiö”
• julkisuudessa esiintyneisiin huolenaiheisiin
• kunnan aiemmissa turvallisuusohjelmissa käsittelemättömiin aiheisiin.

Turvallisuussuunnitelman kärkihankkeet ovat:

• Kunnan toimipaikkojen fyysinen toimintaturvallisuus
• Päätaajama-alueiden ympäristön turvallisuus
• Turvallisuuteen liittyvä viestintä
• Keski-Uudenmaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät turvallisuusasioiden yhdyspinnat.

Tutustu kärkihankkeisiin oheisen valikon kautta.

Kunnan toimipaikkojen fyysinen toimintaturvallisuus

Kunnan toimipaikkojen fyysinen toimintaturvallisuus pyritään turvaamaan ensisijaisesti kameravalvonnan, lukituksen ja kulunvalvonnan avulla. Kunnan kiinteistöihin tehtävään ilkivaltaan suhtaudutaan vakavuudella.

Kameravalvonnan tarkoituksena on:

• suojella kunnan omaisuutta
• ennaltaehkäistä rikoksia ja ilkivaltaa
• lisätä alueella toimivien työntekijöiden ja ihmisten turvallisuutta
• auttaa jo tapahtuneiden rikosten selvittämisessä.

Nurmijärven kunta on asettanut valvontakameroita päätaajamien julkisiin rakennuksiin ja urheilualueille. Eniten valvontakameroita on Klaukkalassa, 150 – 200 kpl, Kirkonkylällä n. 130 kpl ja Rajamäellä n. 70 kpl. Suurin osa valvontakameroista valvoo ulkoalueita. Valvontalaitteista n. 30 – 40% toimii digitaalisesti. Valvontakamerat pyörivät kiinteistöissä vuorokauden ympäri. Kameratallenteita säilytetään minimissään kahden viikon ajan. 

Kuvattavia informoidaan kuvauspaikoilla näkyvillä ”Tallentava kameravalvonta” -tyyppisillä kylteillä. Tallennuspaikoilla on pyynnöstä nähtävissä rekisteriseloste. Rekisteriseloste sisältää maininnat siitä, mihin tarkoitukseen kameravalvontaa käytetään, kenellä on oikeus katsoa tallenteet ja miten tallenteet hävitetään. Kameratallenteita luovutetaan poliisin haltuun rikosepäilytapauksissa.

Nurmijärven kunnassa uusitaan vuosittain 1 – 3 valvontajärjestelmää. Uusi ajanmukainen valvontajärjestelmä maksaa laajuudesta riippuen 5 000 – 15 000 euroa. Ilkivallanteoilla on suora yhteys kameravalvontajärjestelmien asennuksiin. 

Kunnan suhtautuminen kiinteistöihin kohdistuvaan ilkivaltaan

• Poliisin ohjeistuksen mukaan vahingontekoa on:
  • kaikki yksityisen tai julkisen omaisuuden oikeudeton hävittäminen
  • vahingoittaminen
  • likaaminen
  • rikkominen.
• Periaatteena on, että ilkivallantekijä tai hänen huoltajansa korvaa ilkivallantekijän tahallaan aiheuttaman omaisuusvahingon.
• Ilkivallan teot pyritään ratkaisemaan sovittelulla.
• Mikäli ilkivallan tekoa ei saada soviteltua, haetaan korvaukset käräjien kautta.

Lukitus ja kulunvalvonta

• Osassa kunnan toimitiloja on lupa kulkea ilman saattajaa ainoastaan kunnan henkilöstöllä. Näissä toimitiloissa vierailijat noutaa ja saattaa takaisin tapaamisen isäntä / emäntä.
• Nurmijärven kunnan henkilöstön on pidettävä henkilökorttia mukana työaikana ja työtehtäviä hoitaessa koko ajan niin, että se on näkyvillä tai pyydettäessä näytettävissä.
• Remonttien ja korjauksien yhteydessä uusitaan lukitusta tarvittaessa.
• Päiväkotien ulko-ovet pidetään lukittuina. Tavoitteena on, että myös koulujen ovet ovat lukossa päivisin.

Päätaajama-alueiden ympäristön turvallisuus

Yleisten alueiden turvallisuus on käsitteenä laaja. Myös turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toimijoita on paljon. Asuinalueiden turvallisuus on keskeistä viihtyvyydelle.

Häiriötilanteet aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja huonontavat viihtyisyyttä yleisillä paikoilla. Häiriötoimintaa ovat mm. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, ilkivalta, julkinen päihteiden käyttö, meluaminen ja roskaaminen.

Yleisille alueille on kaikille vapaa pääsy ja ilman erityistä syytä on ketään sieltä vaikea häätää.

Kuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristön ja asuinalueen kehittämiseen, on tehokas tapa lisätä kuntalaisen turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhdessä tekeminen edistää yhteisöllisyyttä.

Nuorten vahingonteot ovat kaksinkertaistuneet Nurmijärvellä

Alle 18-vuotiaiden tekemät vahingonteot ja varkaudet ovat kaksinkertaistuneet Nurmijärvellä. Nuorten häiriökäyttäytyminen taajamissa on lisääntynyt.  Paikkoja hajotetaan, sotketaan ja poltetaan. Tyhmyyksiä tehdään joukolla, tosin valtaosa nuorista käyttäytyy hyvin.

Alle 18-vuotiaiden tekemät rikokset

Nuorista näpistäminen on helppoa. Vain osa näpistelijöistä jää kiinni. Varkauksien lisääntyminen selittyy sillä, että nuoret ovat varastaneet aiempaa arvokkaampaa tavaraa kaupoista, jolloin ei ole enää kyse näpistelystä vaan varkaudesta.

Huumausainerikosluku ei vastaa todellisuutta, koska se sisältää vain poliisin tietoon tulleet tapaukset. Etenkin kannabiksen käyttö on lisääntynyt nuorison keskuudessa. Sen sijaan nuorten alkoholin käyttö on hieman vähentynyt. Tosin ne nuoret, jotka juovat, käyttävät alkoholia runsaasti ja usein. Päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt.

Nuorten keskuudessa auktoriteetin kunnioitus on vähäistä. Asenne viranomaisia kohtaan on vahvasti viranomaisvastainen.

Kunnan kolmella taajamalla on omat haasteensa.

• Kirkonkylällä osa oppilaista aiheuttaa kaupoissa häiriöitä estämällä asiakkaita pääsemästä kauppaan asioimaan, huutelemalla asiakkaille, sylkemällä heidän eteensä tai päällensä sekä näpistelemällä. Lisäksi nuorten kielenkäyttö on törkeää muita asiakkaita ja myyjiä kohtaan. Maaniitun koulun takapihalle kokoontuu suuri joukko nuoria aiheuttaen vahinkoa koulun omaisuudelle. Myös puiston nurmikkoa vaurioitetaan mopolla ajamisella. Samoin Lukkarin ja Kivenpuiston välissä olevalle alueelle kokoontuu nuorisoa. Lisäksi Maaniitun leikkipuistoon kohdistuu ilkivaltaa ja häiriöitä.

• Rajamäellä ja osin Klaukkalassa haasteena on nuorten nuuskanvälitys. Nuuskan käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa ja sitä on liikkeellä huomattavia määriä. Nuorilla on käsitys, että kun alle 15-vuotias välittää nuuskaa, niin hänelle ei siitä koidu seuraamuksia. Myös alle 15-vuotias nuuskan myyjä on verovelvollinen. Asiasta ei ole kiinnostunut vain poliisi vaan myös tulli ja veroviranomainen. Myös ilkivalta ja vahingonteot ovat huolen aiheena taajamassa.
• Klaukkalassa huolta aiheuttaa riehuva nuorisojoukko, joka on mm. kivittänyt poliisia. Klaukkalassa viranomaiskielteisyys nostaa selkeästi enemmän päätään kuin kunnan muissa taajamissa. Klaukkalan nuorten keskuudessa on ilmiantokulttuuri pannassa eli ilmiantajille käy huonosti. Se on tullut selkeästi esille. Aggressiivisen käyttäytymisen lisäksi poliisi on huolissaan ilkivallan runsaasta määrästä. Ilkivaltaa on tehty mm. Haikalassa, urheilualueella, koulujen läheisyydessä ja Klaukkalan keskustassa.

Monialaisen työryhmän huolenaiheita

Nurmijärvellä alueelliset monialaiset työryhmät kokoontuvat säännöllisesti asiakastyötä tekevistä työntekijöistä: perhesosiaalityön edustaja, nuorisoperhetyöntekijä, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, rehtori, koulukuraattori, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät ja poliisin edustaja. Alueen vastaava nuorisotyöntekijä toimii työryhmän puheenjohtajana ja erityisnuorisotyöntekijä sihteerinä. Työryhmien tehtävänä on lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä alueen ongelmien havainnointi ja niihin puuttuminen. Työryhmiin voidaan asioista riippuen myös tarvittaessa kutsua vierailevia konsultteja. Kokoontumisissa tarkastellaan myös mm. yhteistyökäytäntöjä eri ammattiryhmien välillä.

Kunnan monialaiset aluetyöryhmät ovat huolissaan mm.:

• oppilaista, joilla on runsaasti poissaoloja koulusta
• syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, etenkin pojista
• sosiaaliviranomaisten resursseista puuttua tilanteisiin
• oppilaiden stressistä ja koulumotivaation puutteesta
• koululaisten pelkojen lisääntymisestä
• yhteisöllisyyden vähentymisestä, vanhemmat siirtävät kasvatusvastuuta vianomaisille
• vanhempien toiveesta, että lapsi aikuistuisi nopeasti
• vanhempien ennakkoluulojen siirtyminen nuorille, vihapuhe (some)
• yhteisöön sisäänpääsyn vaikeudesta, kun nuori kokee itsensä ulkopuoliseksi, ei välitä
• yhä nuoremmista päihteiden käyttäjistä
• kannabismyönteisyyden lisääntymisestä
• vaikeasti päihdehoitoon motivoitavista nuorista. Päihdesairaanhoidon nuorimmat asiakkaat ovat 16 vuotiaita.

Nurmijärvellä nuorten palvelujen rakenteet ovat kunnossa. Nuorten pitää vain löytää ne (esim. ensimmäisenä liikkuva Ohjaamo, etsivä nuorisotyö ja pitkät perinteet ryhmäytymisessä). Nuorille on runsaasti eri harrastusmahdollisuuksia. Urheiluseurat luovat yhteisöllisyyttä ja tapahtumia. Nurmijärvellä kunnan päättäjät ovat kiinnostuneita nuorista.

Turvallisuuteen liittyvä viestintä

Kunnan viestinnän tavoitteena on kuntalaisten ja median tiedontarpeeseen vastaaminen kaikissa turvallisuustilanteissa: normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämä toteutetaan tiedon tarpeen tyydyttäminen avoimella, nopealla ja täsmällisellä tiedonvälityksellä.

Kunnan viestinnän periaatteet

Avoimuus

• Aktiivinen ja aikaisessa vaiheessa tapahtuva viestintä luo asukkaille hyvät vaikutusmahdollisuudet yhteisiin asioihin.
• Huhujen leviämistä voi ehkäistä jatkuvalla, oikea-aikaisella ja aktiivisella viestinnällä.
• Sosiaalinen media on lisännyt organisaation tarvetta viestiä nopeasti ja avoimesti. Kuntalaiset eivät odota, saadakseen tiedon perinteisestä mediasta vaan hakevat sitä sosiaalisen median kautta sekä suoraan kunnalta, että suljetuista ryhmistä. Vaikuttaakseen huhujen tai väärän tiedon leviämiseen kunnan tulee olla aktiivisesti läsnä myös suljetuissa ryhmissä.

Suunnitelmallisuus

• Onnistunut viestintä on pitkäjänteistä ja proaktiivista toimintaa, joka linkittyy mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheeseen.
• Viestinnän suunnitelmallisuus ehkäisee turhien kriisien syntymistä.
• Vailla ennakkosuunnitelmaa oleva viestintä on hajanaista, impulsiivista ja reagoivaa. Lähdemme silloin altavastaajan asemasta. Proaktiivisella viestinnällä kunta pääsee sanoittamaan viestintää faktojen perusteella, kun reagoivassa viestinnässä joudumme vastaamaan muiden sanoittamaan viestintään.

Vastuullisuus

• Kunnan viestintä perustuu tosiasioille ja on luotettavaa.
• Vastuullinen viestintä on oikea-aikaista ja tarpeen tullen nopeaa.
• Kunnan ja asukkaiden oman vastuun korostaminen asioiden hoitamisessa.
• Kaikilla kunnan työntekijöillä on vastuu tiedonkulusta.

Turvallisuusviestintä

Turvallisuuteen liittyvällä viestinnällä pyritään mm. lisäämään ihmisten tietämystä turvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisystä. Turvallisuusviestintä voidaan jakaa sekä normaalioloissa tapahtuvaan arjen viestintään että poikkeustilanteissa tapahtuvaan kriisiviestintään.

Kunta joutuu poikkeustilanteissa toisinaan turvautumaan (onnettomuudet yms.) kriisiviestintään. Tämä edellyttää tilanteen luokittelua kriisiksi. Tällöin organisaation viestintä ja muu toiminta tietyin osin keskitetään vallitsevan tilanteen ratkaisemiseksi. Kriisitilanteessa kuntalaiset tarvitsevat tietoa siitä, miten kunta tai viranomainen toimii ja miten kuntalaisten odotetaan tilanteessa toimivan. Tieto on toiminnan tärkeä edellytys ja rauhoittaa tilannetta. Kriisissä viranomainen lunastaa paikkansa yhteiskunnassa.

Turvallisuuteen liittyvän viestinnän tavoitteet

Varmistaa ihmisten turvallisuus

• Hengen ja terveyden turvaaminen on ensisijainen tehtävä, jossa viestintä on tärkeässä asemassa. Onnettomuuden ja muun kriisin vahinkojen minimoiminen ja laajenemisen estäminen edellyttävät myös nopeaa viestintää.

Turvata organisaatioiden toimintaedellytykset

• Kriisissä pitää turvata kunnan ja organisaatioiden vastuulla oleva toiminta. Viestinnän tarkoituksena on turvata, että työntekijät pystyvät suoriutumaan työstään mahdollisimman hyvin.

Viestiä palvelujen järjestelyistä ja vastata tiedon tarpeeseen

• Kansalaiset tarvitsevat tietoa palvelujen jatkumisesta ja mahdollisista poikkeusjärjestelyistä. Järjestelyistä tulee päättää ja viestiä nopeasti, ja tietoa pitää toistaa tarpeeksi. Suoraa neuvontapalvelua tulee tehostaa. Viestitään itse hyvissä ajoin. Parempi viestiä itse proaktiivisena kuin reagoida viestintään altavastaajana.

Varmistaa, että julkisuudessa on totuudenmukainen mielikuva tilanteesta

• Totuudenmukainen mielikuva varmistetaan oma-aloitteisuudella ja avoimuudella. Ensimmäinen viesti määrittää julkisuuden suuntaa ja keskustelun sävyä. Luotettava viestintä ylläpitää luottamusta ja mainetta.

Puolustaa kunnan etuja ja mainetta

• Kriisi vaikuttaa aina kunnan maineeseen, suuntaan tai toiseen. Maine voi kriisissä tärveltyä pitkäksikin ajaksi. Kriisi on kuitenkin aina myös mahdollisuus saada hyvää mainetta siitä, miten kunta kohtasi kriisin ja toipui siitä.

Henkisen tasapainon varmistaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen

• Henkistä tukea on tärkeä olla saatavilla jo silloin, kun kriisin pelko aiheuttaa ahdistusta. Tuen saamisen mahdollisuudesta on viestittävä ensimmäisten asioiden joukossa.

Tukea johtamista

• Kriisissä tiedonkulku ja viestintä ovat kiinteä osa johtamista. Viestintä on osa johtamista, ei erillinen tukiprosessi.

Ennakoida mahdolliset kriisit ja valmistautua niihin hyvissä ajoin

• Paras tapa ennakoida ja estää kriisit, on tunnistaa mahdolliset kriisitilanteet ajoissa ja ennaltaehkäistä niiden syntymistä selkeällä, avoimella ja luotattavalla viestinnällä. Viestintä välittää ennakointitietoa ja hälventää tarpeettomia kriisin aineksia.

Kriisissä aika on kriittinen tekijä. Kriisin puhjetessa taistellaan aikaa vastaan. Asukkaiden tiedon tarve korostuu ja tiedottamisen nopeuteen kohdistuu tavallista suurempia odotuksia ja vaateita. Tehokas viestintä vähentää huhujen ja muiden virheellisten tietojen leviämistä. Onnistunut kriisiviestintä sisältää perinteisen tiedottamisen lisäksi dialogia kuntalaisten kanssa.

Päävastuu mediatiedottamisesta on kunnanjohtajalla tai sillä toimialajohtajalla, jonka toimialaan kriisi kuuluu. Toimialoilla tehdään suunnitelmat palvelujen tuottamishäiriöiden varalta. Viestintäpäällikkö ja viestintäyksikkö tukevat kunnanjohtajaa ja toimialajohtajaa kriisiviestinnässä.

Onnettomuustilanteissa tiedotusvastuu kuuluu pelastustöitä johtavalle viranomaiselle. Yleensä tilanteen johtovastuu on pelastusviranomaisella tai poliisilla. Yleisperiaate on, että toimintaa johtava viranomainen vastaa viestinnän sisällöstä ja muut viranomaiset tukevat viestintävastuussa olevaa. Hätä ja viranomaistiedotteen sisällön laatii aina tiedotteen antava viranomainen.

Viestintä akuutissa häiriötilanteessa on ohjeistavaa. Viestintää tarvitaan häiriötilanteen jälkeen kertomaan korjaustoimenpiteistä ja motivoimaan toimijoita osallistumaan niihin. Tilanteen syiden ja seurausten selventäminen lisää ymmärrystä, edesauttaa toipumista sekä lisää yhteiskunnan valmiutta häiriötilanteiden varalle.

Viestinnän keskeiset kohderyhmät

Kohderyhmät/sidosryhmät

• kunnan asukkaat eli kuntalaiset
• kunnan palveluksessa oleva henkilöstö
• paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset tiedotusvälineet
• luottamushenkilöt
• kunnassa toimivat yritykset ja yhteisöt
• oppilaitokset
• seurakunta
• yhteiskunnalliset päättäjät ja viranomaiset
• matkailijat
• kuntakumppanit; Helsingin seudun kunnat, Kuuma-kunnat.

Viestinnän tärkein kohderyhmä on kunnan asukkaat.

Kriisiviestinnässä yhteistyö median kanssa on oleellista ensimmäisten uutisten huomio- ja painoarvon takia sekä jatkuvuuden ja julkisen keskustelun vuoksi. Rehellisyys on kriisiviestinnän ehdoton lähtökohta. Yleisö saa median kautta nopeimmin ja kattavimmin tiedot tapahtuneesta. Kun kriisi on päällä, media haluaa tiedon heti. Jos tilanteesta ei tiedoteta riittävän nopeasti, asiat julkistetaan hatarilla tiedoilla. Joku täyttää median tulkinnoilla ja huhuilla joka tapauksessa, joten median palvelu on kriisiviestinnässä keskeistä. Tiedotusvälineiden tiedontarpeisiin pyritäänkin vastaamaan nopeasti ja tiedotusvälineitä kohdellaan tasapuolisesti. Tarpeen mukaan järjestetään myös tiedotustilaisuuksia.

Viestinnän kanavat

Ulkoisen viestinnän kanavia:

• asukastilaisuudet
• kuulutukset, ilmoitukset
• lehdistötiedotteet, haastattelut, mediayhteydet puhelimitse
• tiedotustilaisuudet medialle
• kunnan tiedotuslehti
• esitteet, puhelinluettelon tiedot
• palvelu- yms. julkaisut, toiminnan katsaukset
• messut, tilaisuudet
• markkinointiviestintä, sponsorointi
• Internet-sivut
• kirjastot
• sosiaalinen media
• sähköpostit
• alueelliset valmiuskeskukset.

Sisäisen viestinnän eli henkilöstöviestinnän kanavia:

• kasvokkain viestintä, joka on tehokkain viestinnän muoto
• työpaikkakokoukset ja -palaverit, perehdytys
• tiedotus- ja infotilaisuudet
• Mylly-intranet
• sähköposti
• henkilöstölehti Supliikki
• tekstiviestit
• WhatsApp
• VIRVE (Suomen viranomaisradioverkko.

Kriisitilanteen hoito voi edellyttää laajaa tiedottamista ja toimintaohjeita kuntalaisille. Tästä syystä häiriötilanneviestintää tehdään aina monessa kanavassa. Häiriötilanteessa voidaan normaalien kanavien lisäksi ottaa käyttöön myös kanavia, joita ei normaalitilanteissa käytetä.

Merkittävä osa kuntalaisista saa tiedon tapahtuneesta median kautta. Erityisesti paikalliset tiedotusvälineet ovat kriisitilanteessa keskeinen tiedonvälittäjä. Nopeita toimijoita ovat myös radiot, alueelliset ja valtakunnalliset televisiouutiset, verkkolehdet ja tekstitelevisio.

Nykyään suuri osa kuntalaisista saa tiedon tapahtuneesta ylipäänsä ja nopeinten sosiaalisessa mediassa (Twitter, Facebook). Erityisesti paikalliset suljetut keskusteluryhmät ovat olennaisia tiedon levittämisen kanavia. Tieto poikkeustilanteista leviää kanaviin yleensä minuuteissa tapahtuneen jälkeen. Kriisitilanteessa kunnan on tärkeää viestiä aktiivisesti sekä omissa sosiaalisen median kanavissa että suljetuissa ryhmissä.

Kriisitilanteessa ajantasaista tietoa välitetään kunnan Internet-sivuilla. Sivujen tiedot palvelevat myös tiedotusvälineitä ja kuntalaisten omia sosiaalisen median ryhmiä. Internet-sivujen merkitys korostuu kriisitilanteessa, jolloin tiedon oikeellisuus kyseenalaistetaan. Kotisivujen etusivulla julkaistaan kaikki kriisiin liittyvät tiedotteet ja toimintaohjeet sekä kerrotaan, mistä (ja milloin) saa lisätietoja ja apua. Mikäli verkkosivujen kuormitus kasvaa liian suureksi, käyttöön otetaan suurempia kävijämääriä kestävä ruuhkasivu.

Tarvittaessa otetaan kuntalaisille käyttöön tiedotepuhelinnumero, jossa pyörii nauhoitettava tiedote. Numero toimii normaalin puhelinverkon ulkopuolella eikä ruuhkaannu samoin kuin kunnan puhelimet. Numeron käyttöön otosta tiedotetaan, jotta sitä osataan käyttää.

Mikäli tilanne vaatii, käytetään väestön varoittamiseen väestöhälyttimiä, kaiutinautoja ja ovelta ovelle viestintää. Voidaan myös järjestää laajempi tiedotejakelu, jolloin tiedotteet toimitetaan esimerkiksi kunnan palvelupisteisiin, kauppoihin ja kauppakeskuksiin, apteekkeihin ja linja-autoasemille, eli paikkoihin, missä liikkuu paljon kuntalaisia.

Viranomaisten hätä – ja viranomaistiedotteilla voidaan informoida kuntalaisia ja väestöä TV:n ja radion kautta (ei kunta).

Nurmijärven kunnassa on käynnistetty keväällä 2016 alueellisten valmiuskeskusten perustaminen. Alueellisten valmiuskeskusten tarkoituksena on toimia kunnan paikallisina tukiasemina ja tarjota erilaisia kuntalaisille tärkeitä palveluita erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Alueellisten valmiuskeskukset voivat toimia mm. paikallisina tiedotuspisteinä, joista asukkaat saavat viimeisimmän tiedon.

Lue lisää 

Nurmijärven kunta sosiaalisessa mediassa

Nurmijärvi-lehti. Kunnan tiedotuslehti

Keski-Uudenmaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät turvallisuusasioiden yhdyspinnat

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta.

Yhdyspinnan määrittelyä

• Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation toiminnallista rajaa. Yhdyspinnassa korostu kuntalaislähtöisyys, johtamisen merkitys, tehtävien toimivuus ja tuloksellisuus.
• Yhdyspinnassa tehtävien yhteensovittamisen keinoina on keskinäinen vuoropuhelu ja sopiminen. Yhdyspinta on riippuvainen toimijoiden välisistä tehtävänjaoista ja mahdollisuudesta keskinäiseen sopimiseen.
• Yhdyspinnan riskinä on toiminnallisten aukkojen ja – päällekkäisyyksien syntyminen. Toiminnalliset aukot vaikeuttavat asiakkaiden palvelua ja samalla voi syntyä asiakkaan pompottelua. Päällekkäisyyksissä eri osapuolien toiminnot voivat synnyttää haitallista resurssihukkaa.

Yhdyspinnoissa korostuu verkostojen johtaminen, palveluprosessien toimivuus ja vaikuttavuus. Yhdyspinnoissa tehtävien yhteensovittamisen keinoina ovat yhteiset tavoitteet, rakenteet, vuoropuhelu ja sopiminen.

Toimijoiden roolit ja vastuut

Uudistuksen vaikutuksesta myös toimijoiden roolit ja vastuut muuttuvat ja muotoutuvat uudestaan.

Lähde: Rajapinnoilta yhdyspintoihin. Kehittämisaloite kunnan ja maakunnan yhteistyöstä. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Helsinki 2016.

Maakunta muodostuu useista toimijoista, maakunnasta, yhteistyöalueesta, palvelulaitoksesta, maakunnan ja palvelulaitoksen konserniyhtiöistä sekä tukipalveluiden palvelukeskuksista. Yhteistyöhön on löydyttävä oikeat kumppanit maakunnasta. Poliittisella tasolla luonteva yhteistyökumppani on järjestämisvastuussa olevan maakunnan luottamushenkilöt. Kunnan johto hakee yhteistyö- ja neuvottelukumppanit maakunnan eri toimijoiden verkostosta ja käsiteltävän asian mukaan ja asiantuntijat tehtävistä vastuussa olevan organisaation asiantuntijoista.

Myös toimintaympäristö muuttuu. Perinteisten mm. väestörakenteen muutosten rinnalla tulee esim. monitoimijuuden ja digitalisaation vaikutukset toimintaympäristöön.

Kuntien ja muiden toimijoiden yhdyspintaan vaikuttavat tekijät

Lähde: Rajapinnoilta yhdyspintoihin. Kehittämisaloite kunnan ja maakunnan yhteistyöstä. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Helsinki 2016.

Maakunnan ja kunnan tehtävät

Maakunnilla tulee olemaan lähtökohtaisesti vain lakisääteisiä tehtäviä. Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakunta- ja sote -uudistuksessa uuteen maakuntaorganisaatioon siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista.

Maakunnat vastaavat 1.1.2021 alkaen: 

• sosiaali- ja terveydenhuollosta
• pelastustoimesta
• ympäristöterveydenhuollosta
• alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä
• maakuntakaavoituksesta
• maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä
• maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.

Lähde: www.alueuudistus.fi/tehtavat

Alla olevassa kuvassa on esitetty kuntien nykyiset tehtävät ja se, miten maakunta- ja sote-uudistus niihin vaikuttaa. Uudistus vaikuttaa kuntien tehtäviin merkittävästi.

Lähde: Rajapinnoilta yhdyspintoihin. Kehittämisaloite kunnan ja maakunnan yhteistyöstä. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Helsinki 2016.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymällä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja toteuttamisvastuu 1.1.2019 alkaen. Palveluntuotannossa on tarkoitus muodostaa yhtenäinen, ehyt kokonaisuus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluista, joissa kuntarajat eivät ole toimintaa määrittävä tekijä. Kuntayhtymällä on lakisääteiset tehtävät siihen asti, kunnes maakuntauudistus toteutuu.

Lue lisää:

Keski-Uudenmaan sote

Lisätietoja valtakunnan tasolla

Omamaakunta.fi-sivusto kokoaa yhteen paikkaan kaikki keskeiset asiat maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Varautuminen

Maakunta huolehtii oman palvelutuotantonsa varautumisesta kriisi- ja häiriötilanteisiin. Maakunta varmistaa, että myös sen järjestämisvastuulla olevat toiminnot ja palvelut ovat varautuneet ja että varautumistoimet on yhteen sovitettu maakunnan alueella ja muiden maakuntien kanssa.

Kuntien ja maakunnan toimintojen yhteensovittamisessa varmistetaan, että tehtävät, roolit ja yhteistoimintakäytänteet on määritetty tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Kuntien ja maakuntien yhteistoimintarakenteiden puitteissa voidaan ylläpitää alueellista riskiarviota, ennakoida turvallisuustilanteiden muutoksia ja niiden vaatimuksia palvelutuotannolle sekä kouluttautua ja harjoitella toimintoja eri turvallisuustilanteissa. Yhteensovittamisessa onnistumisen mittarina on, että yhteistyö synnyttää kaikkia yhteistoimintaan osallistuvia organisaatioita palvelevan kokonaisuuden. Kuntien suorituskyky häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä hyvin suunniteltu yhteistoiminta muodostaa merkittävän osan maakunnan alueen suorituskyvystä.

Maakunta ja ”yhteisen varautumisen” tehtävät

Maakunnan tulee huolehtia alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä, joita ovat:

• alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen
• turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen
• varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnanjärjestäminen
• maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen.

Maakunnan tulee ylläpitää yhteistyössä edellä mainittujen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita.

Alueellisen yhteisen varautumisen lähtökohdat

• Kunnilla on keskeinen rooli.
• Kunnat ovat osa kansallista varautumisen ja turvallisuuden suorituskykyä.
• Kunta on osa kokonaisturvallisuuden konseptia, ja siten yhteensovittamisen rakenteiden piirissä.
• Tavoitteena on kunnan sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti osaksi varautumisen kokonaisuutta maakunnassa.
• Ei edellytä ”koordinaatiota” ja ”ohjausta”, mutta yhteensovittamista kylläkin – eli useista asioista sopimista ja tietoisena pitämistä.
• Maakuntatasolla varautumisen suorituskyky perustuu siihen, kuinka hyvin maakunnan alueen suorituskyky on saatu viritettyä tarkoituksenmukaiseen yhteistoimintaan. Siten kuntien suorituskyky muodostaa keskeisen osan maakunnan alueen varautumisen suorituskyvystä.

Ohessa luonnos Uudenmaan maakunnan varautumistehtävistä:

Lähde: Suursalmi Tero: Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa.

Kunnat ja maakunnallinen pelastustoimi varautumisessa

• Varautumisen vastuut jakautuvat laajalle, joten varautumiseen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen on keskeistä myös kuntien tasolla (mm. sopimusperusteinen palvelutuotanto).
• Pelastustoimen siirtyminen maakunnalliseksi palveluksi vaikuttaa erityisesti niihin kuntiin, joilla ei ole ollut päätoimista varautumisen ammattihenkilöstöä ja jotka ovat tukeutuneet pelastustoimeen.
• Tulevana haasteena kuntien ja maakuntien keskinäisen sidoksellisuuden ymmärtäminen ja huomiointi.
• Yhteisellä varautumisella ei kuitata kuntien valmiussuunnittelun tukea. Kuinka palvella erityisesti pieniä kuntia, jotka eivät nouse esille riskianalyysissa tai muissa työtä mitoittavissa arvioissa?

Jatkuvuudenhallinta

Kunnilla ja maakunnilla tulee olla valmius ja kyky hoitaa kunnan kriittiset tehtävät sekä turvata asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista sekä riskeistä huolimatta. Toimintamallia, jolla organisaatio rakentaa valmiuden ja kyvyn hoitaa keskeisimmät tehtävänsä kaikissa tilanteissa, kutsutaan jatkuvuudenhallinnaksi.

Jatkuvuudenhallinta on organisaation prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa organisaation mahdollisimman häiriötön toiminnan jatkuminen sekä arvon tuottaminen kaikissa tilanteissa varmistamalla organisaation avaintoiminnot mahdollisimman hyvin. Jatkuvuudenhallinta on prosessi, jolla tunnistetaan toiminnan uhat ja niiden vaikutukset sekä luodaan kattava toimintamalli toimintakyvyn hallinnalle. Jatkuvuudenhallinnalla tuetaan organisaation toimintaa sen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Kuja2-projektin (2017 – 2019) tavoitteena on kuntien ohella tukea tulevia maakuntia varautumisessa sekä varautumisen liittyvässä yhteistyössä niiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on edistää sote- ja maakuntauudistuksen onnistumista varautumisen osalta sekä yhteistä ymmärrystä varautumiseen liittyen. Projekti tukee valtakunnallisia varautumiselle asetettuja tavoitetiloja sekä sisäministeriön ja aluehallintovirastojen varautumiseen liittyviä tehtäviä. Projektissa tuotetaan ja kootaan yhteen toimintamalleja, työkaluja ja hyviä käytänteitä kuntien ja maakuntien hyödynnettäväksi.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä osallistuu kuntien valmiussuunnitteluun (valmiussuunnitelmat ja pandemiasuunnitelmat). Kuntayhtymässä sovitetaan Kuja-malli osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista.

Lähde: Pekki, Jaakko: Kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti. Kuntaliitto 21.8.2015.

Jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti on sisällöllisesti jaettu neljään kokonaisuuteen, eli moduuliin. Jokainen moduuli jakautuu edelleen kuuteen loogisessa järjestyksessä olevaan osakokonaisuuteen. Moduulien yllä ja alla konseptiin linkittyvät neljä kokonaisuutta, jotka läpäisevät kaikki moduulit ja tukevat tarvittaessa moduuleissa tapahtuvaa toimintaa. Näitä tukevia kokonaisuuksia toimijat voivat myös tarvittaessa käyttää moduulien rinnalla omien tarpeidensa mukaisesti.

Moduulit muodostavat loogisen jatkumon, jossa kukin moduuli rakentuu edellisten moduulien päälle. Ensimmäisten moduulien suuremmat kokonaisuudet vaikuttavat suoraan häiriö- ja kriisisuunnitteluun, jolla puolestaan on välittömiä vaikutuksia viimeisen moduulintavoitteeseen, eli konkreettiseen suorituskykyyn häiriötilanteissa.

Moduuleissa yksi ja kaksi korostuvat organisaation johdon (esimerkiksi luottamuselinten, kunnanjohtajan sekä johtoryhmän jäsenten) rooli. Moduuleissa kolme ja neljä puolestaan yhteistyö henkilöstön sekä sidosryhmien kanssa korostuvat.

Kärkihankkeiden toimenpiteet

Nurmijärven kunnan turvallisuussuunnitelmaan on valittu seuraavat turvallisuuden kärkihankkeet:

• Kunnan toimipaikkojen fyysinen toimintaturvallisuus
• Päätaajama-alueiden ympäristön turvallisuus
• Turvallisuuteen liittyvä viestintä
• Keski-Uudenmaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät turvallisuusasioiden yhdyspinnat.

Kärkihankkeiden toteutuminen edellyttää toimenpiteitä. Kärkihankkeiden toimenpiteistä monen toteuttaminen edellyttää kunnalta lisää taloudellisia resursseja. Myös asennemuutoksella ja paremmalla toisen ihmisen huomioon ottamisella saavutetaan huomattavia parannuksia turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen.

Tutustu kärkihankkeiden toimenpiteisiin oheisen valikon kautta.

Kunnan toimipaikkojen fyysinen toimintaturvallisuus

Tavoite: Toimipaikkojen turvallisuuskartoitus/auditointi

Jokaiseen toimipaikkaan tehdään turvallisuuskartoitus/auditointi nykytilanteen arvioimiseksi. Tämän jälkeen suoritetaan priorisointi siitä missä aikataulussa havaitut puutteet korjataan. 

Toimenpiteet:

Kulunvalvonnan laajuuden ja tarkkuuden selvittäminen sekä miten se toteutetaan että ylläpidetään.

• Vastuutaho: Tilakeskus, turvallisuus- ja työsuojeluyksikkö 
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Vartiointipalvelun tarpeen selvittäminen ja käyttö kunnan kiinteistöissä. 

• Vastuutaho: Tilakeskus, turvallisuus- ja työsuojeluyksikkö
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Kunnan kiinteistöjen kameravalvonnan kehittäminen ja alueellisen kameravalvonnan käynnistäminen ongelmapaikoissa. Valvontakameroiden riittävyyden tarkistaminen/lisääminen/uusiminen. Edellyttää määrärahojen ja resurssien lisäämistä. Myös kameravalvonnan rekisteriselosteet pidetään ajan tasalla. Valvontakameroiden toimivuus tarkistetaan säännöllisesti. Kiinteistöjen alueella rakennusten ja piha-alueiden valvonta on tilakeskuksella. Uudet järjestelmät ja päivitykset 50.000€/vuosi. Alueellisen kameravalvonnan käynnistäminen ongelmapaikoissa edellyttää yleisen kameravalvonnan luvallisuuden ja sitä koskevien lakien selvittämistä.

• Vastuutaho: Tilakeskus, ympäristötoimiala, turvallisuus- ja työsuojeluyksikkö
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Ulkovalaistuksen riittävyyden arviointi, jolloin tuetaan mm. kameravalvontaa, turvallista liikkumista ja tapaturmien ehkäisyä. 

• Vastuutaho: Tilakeskus, turvallisuus- ja työsuojeluyksikkö
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen: Valaisimien vaihtamien tehokkaimmiksi päiväkotien, koulujen piha-alueilla sekä puistoissa on aloitettu v. 2017.

Katvealueiden poisto. Istutusten ja puiden hoito/poisto tarpeen mukaan. Täydentää valaistuksen riittävyyttä.

• Vastuutaho: Ympäristötoimiala
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen: 

Henkilöturvallisuusjärjestelmät tarvittaessa käyttöön esim. palvelupisteissä, joissa henkilö työskentelee yksin. Ks. myös vartiointi.

• Vastuutaho: Tilakeskus, turvallisuus- ja työsuojeluyksikkö
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Henkilöturvallisuuskoulutus. Turvallisuuskoulutusta erilaisten häiriötilanteiden varalle esim. hankalan asiakkaan kohtaaminen.

• Vastuutaho: Toimialat, turvallisuus- ja työsuojeluyksikkö
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Päätaajama-alueiden ympäristön turvallisuus

Tavoite: Nuorten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy

Toimenpiteet:

Henkilökunnalle, joiden työnkuvaan ei varsinaisesti kuulu nuorten kohtaamista, järjestetään koulutustako. asiasta.

• Vastuutaho: Toimialat, ostopalveluna
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Ilkivallan kustannuksien konkretisoiminen nuorille esim. mitä sillä rahalla saisi tai mistä se on pois.

• Vastuutaho: Tilakeskus, koulutuspalvelut
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Nuoria palkitaan hyvästä käytöksestä.

• Toimija/vastuutaho: Koulutuspalvelut, tilakeskus
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Negatiiviseen porukoitumiseen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esim. ohjaamalla lapsi/nuori harrastustoiminnan pariin ja järjestämällä ryhmäytyksiä.

• Vastuutaho: Koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, huoltajat
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Tavoite: Nuorten ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkityksen lisääminen

Toimenpiteet:

Kehitetään toimintatapoja, joissa nuoria kuullaan ja otetaan mukaan mm. oman taajamansa kehittämiseen esim. osallistavan budjetoinnin kautta.

• Vastuutaho: Koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, yhdistykset
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Uudet kuntaan muuttaneet nuoret otetaan heti mukaan yhteisöön mm. ryhmäyttämisen avulla.

• Toimija/vastuutaho: Koulutuspalvelut, nuorisopalvelut
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Kehitetään kouluilla tehtävää nuorisotyötä ja harrastustoimea.

• Vastuutaho: Koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Osallistava yhteisöllinen tutkimus Klaukkalan nuorten tilanteen parantamisesta. Tutkimusta hyödynnetään myös muissa taajamissa.

• Vastuutaho: Nuorisopalvelut
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Turvallisuuteen liittyvä viestintä

Tavoite: Turvallisuusviestinnän kehittäminen

Toimenpiteet:

Häiriö/kriisiviestintäohjeiden päivittäminen. Kriisiviestintäohjeen päivittäminen viestintäpäällikön ja turvallisuuspäällikön toimesta.

• Vastuutaho: Markkinointi- ja viestintäpalvelut, toimialat
• Aikataulu: Maaliskuu 2019 käsikirjoitus hyväksyttäväksi kunnan johtoryhmään
• Toteutuminen:

Ennakkoon laaditut selkeät viestintäkanavat. Selkeät viestintäkanavat kunnan kriisiviestintätilanteita varten. Aikataulu noudattaa kriisiviestintäsuunnitelman aikataulua, sillä sisältyy kriisiviestintäohjeeseen.

• Vastuutaho: Markkinointi- ja viestintäpalvelut, toimialat
• Aikataulu: Maaliskuu 2019
• Toteutuminen:

Valmiit tiedotepohjat ja Twitter-viestit viestinnän avuksi. Valmiit tiedotepohjat ja Twitter-viestipohjat yleisempien kriisitilanteiden varalle. Aikataulu noudattaa kriisiviestintäsuunnitelman aikataulua, sillä sisältyy kriisiviestintäohjeeseen.

• Toimija/vastuutaho: Markkinointi- ja viestintäpalvelut, toimialat
• Aikataulu: Maaliskuu 2019
• Toteutuminen:

Viestinnän koulutusta henkilöstölle. Kriisiviestintäohjeen koulutus johtoryhmälle ja mahdollisesti muulle henkilöstölle. Koulutuksen järjestämisestä vastuussa turvallisuuspäällikkö, koulutuksen toteuttamisesta vastaa ulkoinen kouluttaja

• Vastuutaho: Markkinointi- ja viestintäpalvelut, toimialat
• Aikataulu: Huhti-toukokuu 2019
• Toteutuminen:

Positiivinen turvallisuuteen liittyvä viestintä esim. erilaiset kampanjat. 

• Vastuutaho: Markkinointi- ja viestintäpalvelut, turvallisuus- ja työsuojeluyksikkö, toimialat
• Aikataulu: Toukokuu 2019
• Toteutuminen:

Keski-Uudenmaan sote-ja maakuntauudistukseen liittyvät turvallisuusasioiden yhdyspinnat

Tavoite: Keski-Uudenmaan soten ja maakuntauudistuksen etenemisen seuraaminen

Toimenpiteet:

Asioiden etenemisen seuraaminen ja kuntalaisten/henkilöstön ajan tasalla pitäminen.

• Vastuutaho: Toimialat
• Aikataulu: Tämän turvallisuussuunnitelman aikana
• Toteutuminen:

Kärkihankkeiden ohjaus ja seuranta

Turvallisuussuunnitelman tulee olla osa kunnan ja sen eri toimialojen jokapäiväistä toimintaa – turvallisuustyön toteuttaminen ja seuranta ovat osa jokaisen toimijan jatkuvaa kehittämistyötä.

Turvallisuussuunnitelman toteutuminen edellyttää poliittisten päättäjien, kunnan eri toimialojen, työntekijöiden, eri viranomaistahojen, järjestöjen ja kuntalaisten sitoutumista tämän suunnitelman toteutumiseen.

Kunnan turvallisuustyön tulee olla:

Koordinoitua

• Onnistunut turvallisuussuunnittelu edellyttää samanaikaisesti sekä vahvan koordinaatiovastuun että alueen eri toimijoiden laajapohjaisen osallistumisen.

Mitattua

• Turvallisuuden kehittymistä ja turvallisuusongelmia seurataan erilaisilla indikaattoreilla.

Verkostoitunutta

• Verkostotoiminta mahdollistaa mm. hiljaisten signaalien välittymisen turvallisuustyöhön sekä osallistaa alueen asukkaita.

Keskitettyä

• Toimialojen johtoryhmät raportoivat tehdyistä toimenpiteistä turvallisuustyöryhmälle ja kunnan johtoryhmälle.
• Turvallisuustyöryhmä informoi turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä kunnan johdolle.
• Vastuuhenkilöinä kunnanjohtaja ja hallintojohtaja.

Kunnan turvallisuustyöryhmän tehtävät

• Kunnan turvallisuuskulttuurin ja kuntalaisten turvallisuudentunteen kehittäminen
• Turvallisuusyhteistyö
• Turvallisuussuunnittelun ohjaus
  • turvallisuussuunnitelma
  • hyvinvointikertomus / turvallisuuteen liittyvät asiat
• Viranomaisyhteistyö
• Varautumisen ja valmiussuunnittelun kehittäminen
• Turvallisuuteen liittyvien hankkeiden kehittäminen ja seuraaminen
  • vuositavoitteet
  • tavoitteiden seuranta ja toteutuminen
  • raportointi kaksi kertaa vuodessa valmiussuunnittelun johtoryhmälle.

Turvallisuussuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa kunnanvaltuusto. Suunnitelma päivitetään kunkin valtuustokauden aikana. Suunnitelman toimenpideosiota päivitetään kolme kertaa vuodessa.