Olen toiminut Nurmijärven historian 4. osan parissa tutkimusapulaisena noin kolme kuukautta, ja perehtynyt sinä aikana Nurmijärven kunnanhallituksen pöytäkirjoihin vuosilta 1960–1964 ja 1990–1991 sekä Nurmijärven Sanomiin samoilta vuosilta. Arkistojen ja lehtien kätköistä on löytynyt mitä mielenkiintoisempia murusia kunnan historiasta, joista yksi on tässä.
Monelle suomalaiselle ilmainen kouluruoka on itsestäänselvyys, mutta ilmaiseksi kouluruoka muuttui valtakunnallisesti vasta vuonna 1943. Maidon juominen kouluruokailun yhteydessä tuntuu myös aivan arkipäiväiseltä, mutta Nurmijärvellä kunnanvaltuusto teki yhteisen linjauksen koulujen maidonjakelusta kouluissa vasta 6.5.1961: Jokaista oppilasta kohden oli jaettava 2 dl maitoa päivässä.
Päätös herätti kysymyksiä pitäjän koulujen johtokunnissa. Rajamäen kansakoulun johtokunta esitti, että maitoa voisi irtomaidon sijaan jakaa 2 dl maitopulloissa, joka olisi vaivattomampaa ja hygieenisempää. Vaikka pullomaidon käyttämisen kustannukset olivat huomattavasti suuremmat kuin irtomaidon jakaminen mukeista, myöntyi kunnanhallitus esitykseen, mutta vain kuluvaa vuotta 1961 varten. Päätös ei kuitenkaan mennyt muilta koulujen johtokunnilta ohi, ja muutkin kunnan koulut vaativat rahaa ja lupaa käyttää Rajamäen koulun tavoin pullomaitoa.
Kansakoululautakunta päätti näiden vaatimusten pohjalta, että pitäjän suurissa kouluissa Rajamäellä, Klaukkalassa ja Kirkonkylällä maito jaettaisiin pullomaitona, ja muut koulut saisivat tyytyä irtomaidon käyttöön.
Valtuuston ohjeet maidonkäytöstä olivat kuitenkin ilmeisen epäselvät. Vuotta myöhemmin 1962 oli käynyt ilmi, että kouluissa oli ymmärretty maidon käytön vaatimus varsin kirjavasti. Joissakin kouluissa maitoa jaettiin vielä erikseen, vaikka puurossa tai vellissä olisi ollut myös maitoa. Asiasta käytiin selventävä keskustelu kunnanhallituksessa, jossa todettiin tarkoituksena olleen, että oppilas saa ruokailun aikana muodossa tai toisessa 2 dl maitoa, joko vellissä tai pelkkänä maitona.
Teksti: Aino Hynönen
