Pääkirjaston peruskorjauksen arkkitehtinä toimii Eeva Korhonen Arkkitehdit LSV:stä. Hän kertoo millainen peruskorjausprojekti on ollut arkkitehdin näkökulmasta ja millaisia ajatuksia suunnittelutyö on hänessä herättänyt.
”Suunnitteluprosessin aikana on tullut esille, että kirjasto on alun perin laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu. Tulevaisuuden toiminnallisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan ilman suuria muutoksia rakennuksen tilajakoon tai rakenteisiin. Peruskorjaus on kuitenkin rakennus- ja taloteknisesti varsin kattava”, Korhonen sanoo.
Asiakkaille näkyvin uudistus tulee olemaan kirjasaliin toteutettava parvilaajennus sekä omatoimikirjaston mahdollistavat muutokset. ”Myönteinen suunnittelun aikainen yllätys oli, että parvilaajennukseen oli varauduttu jo rakentamisvaiheessa 1980-luvulla, ja parvea kannattelevia pilareita varten löytyi valmiit anturat alapohjasta. Pääkirjaston työtilat uusitaan ja hyvien suunnitteluratkaisujen löytämiseksi on tarkasteltu kirjaston logistiikkaa yhteistyössä henkilökunnan kanssa”, arkkitehti kertoo.
Haastetta suunnitteluun on tuonut se, että tilojen laajuus suhteessa kirjasto-, museo- ja kulttuuritoiminnan tarpeisiin on ennemmin niukka kuin runsas. ”Tähän haasteeseen on vastattu tilojen muunneltavuudella ja monikäyttöisyydellä sekä asettamalla tarpeita tärkeysjärjestykseen ”, Korhonen sanoo.
”Innostavan haasteen on tarjonnut rakennuksen käyttäjien moninaisuus. Eri käyttäjäryhmät on huomioitu mahdollisimman laajasti ja osana suunnitteluprosessia on järjestetty työpajoja niin asiakkaiden kuin henkilökunnan kanssa. Näillä työpajoille on ollut merkittävä vaikutus suunnitteluun.”
”Mielenkiintoista suunnittelussa on ollut, kuinka säilyttää alkuperäinen arkkitehtoninen kokonaisuus korostaen sen hyviä puolia ja samalla toteuttaa nykyaikaiset toiminnalliset ja talotekniset vaatimukset. Talotekniikka pyritään piilottamaan rakenteisiin ja siinä on ollut avuksi suunnitteluryhmän yhteistyömyönteinen ilmapiiri. Korjaustavat ja materiaalit on valittu ajatellen tilojen terveellisyyttä ja materiaalien kestävyyttä niin rakennusteknisesti kuin visuaalisesti.
Toistaiseksi kaikki on vasta suunnittelupöydällä, ja seuraavana vaiheena on urakoitsijoiden valinta. Korjaushankkeessa työmaan aikainen toiminta ja kaikkien hankkeen osallisten yhteistyö tulee olemaan ratkaisevaa onnistuneen kokonaisuuden saavuttamiseksi ”, Eeva Korhonen kertoo.
