Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama kysely 4.–5.- ja 8.–9. -luokan oppilaille sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1.–2.vuoden opiskelijoille. Kysely tuottaa seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja se toteutetaan joka toinen vuosi.
Kouluterveyskyselyn perusteella suurin osa nurmijärveläisistä lapsista ja nuorista voi hyvin. Lasten ja nuorten arkirytmi on kunnossa ja elämään ollaan tyytyväisiä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös liikkumisen suhteen eli vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus kasvoi edellisestä vuoden 2021 kyselystä hieman lähes kaikissa ikäryhmissä.
Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut kouluterveyskyselyissä vuodesta 2015 alkaen. Lisäksi kiusaaminen, väkivalta ja häirintä ovat edelleen valitettavan yleisiä. Myönteistä on, että lapset ja nuoret hakeutuvat tukipalveluiden pariin ja opiskeluhuoltopalveluja käytetään paljon.
Ikäryhmätarkastelua
4.–5.-luokkalaiset kokevat voivansa keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista aiempaa enemmän. Lisäksi kokemus siitä, että opettajat ovat kiinnostuneita, mitä oppilaille kuuluu, on lisääntynyt vuoden 2021 tuloksiin verrattuna. Haasteita sitä vastoin on nähtävissä sähkösavukkeiden käytön lisääntymisessä.
8.–9.-luokkalaisten kohdalla haasteina nousi esille kokemus, että koulun terveydenhoitajan vastaanotolle ei ole helppoa päästä eikä hyvinvointiin saa tukea koulupsykologilta. Lisäksi koulukiusaaminen on lisääntynyt eikä koululounaan laatuun olla tyytyväisiä.
Lukion opiskelijat puolestaan ovat tyytyväisiä muun muassa kouluruokailuun, koulussa järjestettäviin tapahtumiin ja koulutyön suunnitteluun. Kiusaaminen on myös hyvin vähäistä lukioikäisillä nuorilla ja nuoret viihtyvät hyvin yhdessä. Huolestuttaviksi asioiksi nousivat pääsy koululääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolle sekä mielialaan liittyviin huoliin palveluiden saaminen koulun ulkopuolella.
Kouluterveyskyselyn tuloksia on käsitelty niin johtoryhmissä, lautakunnissa ja kouluissa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvissä työryhmissä. Tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvointihaasteiden taklaamiseksi määritellään tarkemmin kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.
