Nurmijärveläiset olivat 1990-luvun alussa lukutoukkia. Kirjaston käyttöluvuissa kunta oli Uudenmaan ykkönen ja maan kärkikirjastojen joukossa. Kolme kirjastoa ja kirjastoauto palvelivat tehokkaasti.
Laman syvetessä kirjaston käyttö lisääntyi. Hyvä tietokirja sivisti ja romaani vei ajatukset arkielämän vaikeuksista muualle. Lainaajien määrä oli vuonna 1993 lähes 26 000 eli 88 prosenttia nurmijärveläisistä käytti kirjastoa. Vuotuinen kävijämäärä oli 412 689, minkä mukaan jokainen nurmijärveläinen kävi kirjastossa vuoden 1993 mittaan 14,7 kertaa. Lainausmäärä oli 25,2 asukasta kohden.
1990-luvun asiakirjat eivät suoraan kerro, miksi nurmijärveläiset olivat Uudenmaan innokkaimpia lukijoita. Vuoteen 1993 mennessä lainausmäärät olivat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Nurmijärvellä työttömyys oli vuonna 1993 noussut yli 16 prosenttiin. Se toi valitettavan monelle ylimääräistä vapaa-aikaa, mutta lama oli syvä muuallakin Uudellamaalla. Näin sekään ei suoraan selitä, miksi lukemisesta tuli niin suosittua. Kunnan väkiluvun lisääntyminen on yksi tekijä, mutta siitäkään ei saada lukuinnostukseen syy yhteyttä, sillä kyllähän naapuripitäjissäkin väestö kasvoi. Mielenkiinnolla odottelen, mitä nurmijärveläiset kertovat lukuinnon syyksi.
K60: Historiaa kirjoitetaan nyt
Maaliskuun K60-tapahtumat liittyvät historiaan. Tutkija Ossi Viita kertoo tekeillä olevasta kunnan historiateoksesta sekä jututtaa kylältä tuttua vierasta. Tapahtumiin on vapaa pääsy!
ti 7.3. klo 13
pääkirjasto, Punamullantie 1
ti 14.3. klo 15
Rajamäen kirjasto, Kiljavantie 1
ti 21.3. klo 15
Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2