Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta luotsaa jatkuvaan dialogiin ja matalaan hierarkiaan uskova hallintotieteiden tohtori Mikko Komulainen. Hän on luottavainen, että hyvinvointialueuudistus on meille mahdollisuus.
Yksi historiamme isoimmista hallinnollisista muutoksista saavutti h-hetkensä 1.1.2023, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Muutos nurmijärveläisten näkökulmasta on pienempi kuin monella muulla alueella. Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen on kuitenkin vakuuttunut, että muutos on meilläkin iso mahdollisuus.
Valtakunnalliset haasteet koskevat meitäkin
Komulainen muistuttaa, että olemme Keski-Uudellamaalla valmistautuneet muutokseen hyvin ja voimme suhtautua siihen rauhallisin mielin. Meitä kuitenkin koskevat samat valtakunnalliset haasteet kuin koko sote-sektoria.
”Alkanut vuosi ei tule olemaan helppo, erityisesti talouden ja toimintaympäristön haasteiden tasapainottamisen osalta. Palveluiden kysynnän kasvu ja sote-sektorin rekrytointihaasteet koskevat meitäkin. Siinä mielessä sote-uudistus tuleekin oikeaan aikaan: hyvinvointialueelle siirtyminen on meille kaikille mahdollisuus kehittää palveluitamme yhteiskunnalliseen tilanteeseen vastaaviksi ja asiakaslähtöisemmiksi”, Komulainen sanoo.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on asukkaita noin 200 000 ja työntekijöitä noin 4200. Hyvinvointialueen budjetti on noin 854,6 miljoonaa euroa. Strategisilla sekä toiminnan ja talouden mittareilla Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on valtakunnallista keskitasoa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, varhainen tuki sekä yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut ovat keskeisiä tavoitteita, kun hyvinvointialueen palveluita kehitetään. Komulainen arvostaa myös ansiokasta yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten alueen kuntien, kanssa.
”On tärkeää, että johtaminen hyvinvointialueella pohjautuu kattavaan nykytila-analyysiin mutta myös dialogiin eri toimijoiden kanssa. Näistä syntyvät johtopäätökset, joilla saavutetaan kilpailukyky ja tuotetaan hyvinvointia alueen asukkaille – yhteistyössä”, Komulainen painottaa.
Avointa vuorovaikutusta ja matalaa hierarkiaa
Hallintotieteiden tohtori Komulainen siirtyi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajaksi syksyllä 2022
Forssan seudun hyvinvointiyhtymän yhtymäjohtajan tehtävästä. Positiivisella, jalat maassa ja kädet savessa työskentelevällä Komulaisella on kertynyt kokemusta useista sotetoimen yhtymä- ja tuotantojohtajan tehtävistä, mutta myös elinkeino- ja kunnanjohtajan tehtävistä.
”Olen ollut johtamassa Suomen ensimmäisiä integroituja sotepalveluiden kuntayhtymiä. Lahden kaupungilla toimin vuodesta 2011 sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajana. Vuonna 2017 Päijät-Soten integraation jälkeen siirryin osallisuus- ja hyvinvointijohtajaksi Lahden kaupungille. Sote-kuntayhtymiä olen johtanut niin Kouvolan seudulla kuin nyt viimeisimpänä Forssan seudulla”, Komulainen kertoo.
Johtamisen työvälineenä Komulaisella on ollut kautta linjan jalkautuva johtaminen. Hän kokee tärkeäksi hyvän yhteistyön henkilöstön kanssa. Se näkyy konkretiana: yhteisinä kahvihetkinä ja vierailuina eri yksiköissä. Keusoten käytävillä Komulainen onkin tullut jo lyhyestä ajasta huolimatta tutuksi helposti lähestyttävänä johtajana.
”Heikkojen signaalien kuuleminen ja yhteiset keskustelut ovat pelastaneet monelta karikolta. Jalkautuvan johtamisen avulla toimeenpannaan strategiaa ja seurataan, miten strategian arvot näkyvät arjessa. Kyllä johtamiseni on hyvin ihmislähtöistä”, Komulainen kuvailee.
Muita tärkeitä johtamisen työvälineitä Komulaiselle ovat isojen kokonaisuuksien hallinta, avoin ja suora vuorovaikutus, jatkuva dialogi ja matalan hierarkian johtamistavat.
Tulevaisuuden haasteista ja tavoitteista Komulaisella on selkeä mielipide:
”Peruspalveluiden turvaaminen, saatavuuden parantuminen ja integraation toteutuminen koko sote-palveluissa on tärkeää. Tavoittelemme toimivia, yhdenvertaisia ja saavutettavia palveluita asukkaillemme. Näihin tavoitteisiin pääsemme yhdessä henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.”