Kuntalaisten hyvinvointi on hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeenkin kunnan toiminnan ja strategian keskiössä. Kunnan tehtävän voisi tiivistää siten, että kunta keskittyy ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön, jota tehdään päivittäin muun muassa varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisopalveluissa ja vapaa-ajan palveluissa. Hyvinvointia edistetään niin kunnan omana palvelutuotantona kuin myös yhteistyössä hyvinvointialueen, opistojen, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.
Pohja hyvinvoinnille syntyy lapsuudessa, ja esimerkiksi varhaiskasvatus tukee puhumisen, liikkumisen, ystävystymisen, toisten hyväksymisen ja muiden vuorovaikutuksen perustaitojen kehittymisessä – mitkä luovat perusteet lapsen hyvinvoinnin kehittymiselle.
Kouluissa hyvinvointityö ei rajoitu vain oppilashuoltoon. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää saada lapset sitoutumaan koulutyöhön ja kouluyhteisöön heti koulupolun alkutaipaleella. Tällöin oppilaille luodaan edellytykset ja mahdollisuus yksilölliseen kasvuun ja turvalliseen oppimisympäristöön. Opetussuunnitelmat ja niitä täydentävät suunnitelmat edellyttävät kouluilta ja henkilökunnalta myös muita oppilaiden hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lasten ja nuorten laaja-alaisen, tulevaisuuden taitoihin tähtäävän osaamisen kehittäminen sekä oppilaiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden edistäminen.
Seuraavaksi esittelemme viisi näkökulmaa siihen työhön, jota kunnassamme tehdään lastemme hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Alueellisen varhaiskasvatuksen opettajan matkassa
Varhaiskasvatuksen lakisääteisen mitoituksen mukaan päiväkotiryhmässä työskentelee kolme kasvattajaa. Lapsiryhmän koko vaihtelee lasten iän ja tuen tarpeen mukaan. Nurmijärvellä lasten eriasteinen tuen tarve on huomioitu lisäämällä ryhmiin varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajia neljänsiksi kasvattajiksi sekä nimeämällä jokaiseen päiväkotiin konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Lisäksi Nurmijärvellä on valtion hankerahoituksella kehitetty uudenlaista mallia tukemaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa: kunnassa on työskennellyt vuoden alusta viisi alueellista varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka jalkautuvat lapsiryhmiin suunnitelmallisesti sovitun jakson ajaksi.
Iida Pekkanen koordinoi alueellisten varhaiskasvatuksen opettajien tiimiä ja työskentelee koko kunnan alueella. Hänen tehtävänään on tukea varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sitä kautta lasten hyvinvointia.
”Ylimääräisenä kasvattajana mahdollistan ryhmän toiminnan kehittämisen lasten tarpeita vastaavaan suuntaan”, Pekkanen kertoo.
”Kehittäminen voi olla hyvin monipuolista, riippuen ryhmästä ja lapsista. Ajatuksena on se, että autamme ennakoivasti ennen kuin tarvitsee edes miettiä raskaampia tukitoimia. Jos pienryhmässä on yksi aikuinen enemmän, se näkyy lapsien hyvinvoinnissa.”
Pekkanen on ollut mukana kehittämässä alueellisen varhaiskasvatuksen opettajamallia Nurmijärvelle. Toiminta käynnistyi koronarahoituksella aluksi kahden varhaiskasvatuksen opettajan vahvuudella.
”Osoittautui nopeasti, että toiminnalle on suuri tarve. Saamme vanhemmilta päivittäin kiitosta, mikä on ihanaa.”
Tukea lapsen hyvinvoinnin peruspilareiden rakentumiseen
Iida Pekkanen kollegoineen auttaa lapsia muun muassa hienomotoriikan kehittämisessä, löytämään kavereita ja kielenkehittymisessä. Pedagogiikasta puhuessaan Pekkanen korostaa leikkimisen tärkeyttä. ”Lapsi oppii parhaiten leikkimällä ja positiivisella tunnejäljellä.”
Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa leikkikerhoissa, joissa opitaan löytämään ystäviä.
”Leikkikerhossa on kerrallaan neljä lasta ja lähdemme leikkimään lasten oman kiinnostuksen pohjalta. Yhtäkkiä lapselle, jolla ei ole aiemmin ollut ystäviä, onkin ystäväporukka, jonka kanssa on luontevaa leikkiä myös kerhon ulkopuolella.”
Varhaiskasvatuksen merkitys lasten hyvinvoinnin pohjan luomisen osalta on merkittävä.
”Lapsi oppii ison osan taidoistaan varhaiskasvatusikäisenä: puhumisen, liikkumisen, ystävystymisen, toisten hyväksymisen ja muut vuorovaikutuksen perustaidot. On tärkeää, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi – se on meidän varhaiskasvattajien tehtävä”, Pekkanen sanoo.
Lepsämän alkuluokka tarjoaa sujuvan siirtymän koulupolulle
Alkuluokkatoimintaa on Nurmijärvellä kehitetty eri yksiköissä harppauksin viimeisen neljän vuoden aikana. Alkuluokalla tarkoitetaan ryhmää, jossa toimii eri-ikäisiä lapsia, esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten vuosiluokkien oppilaita.
Toimintaa toteutetaan erilaisissa ryhmissä lasten tarpeet ja vahvuudet huomioiden. Tällä hetkellä noin 65% kunnan kaikista esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisen sekä joissain yksiköissä myös toisen vuosiluokan oppilaista on toiminnan piirissä.
Alkuluokkatoiminnasta on kerätty säännöllisesti palautetta henkilöstöltä ja perheiltä, mikä on omalta osaltaan auttanut toiminnan kehittämisessä. Huoltajilta saadun palautteen perusteella kunta on oikealla polulla: keväällä 2022 kyselyyn vastanneesta yli kahdestasadasta vanhemmasta keskimäärin 70% oli tyytyväisiä alkuluokkatoimintaan.
Lintumetsässä opiskelee 165 lasta alkuluokilla
Lepsämän koulun Lintumetsän alkuluokat aloittivat toimintansa syksyllä 2021.
”Alkuluokan ytimessä on se, että eri ikäiset lapset toimivat säännöllisesti yhdessä. Lapset muodostavat työryhmiä, sopivat rooleja ja oppivat taitoja, joita tarvitaan tulevaisuudessakin. Lasten itsetunto vahvistuu pienessä ryhmässä, millä vaikutus hyvinvointiin”, Lintumetsän yksikössä toimiva luokanopettaja Titta Hyyti kertoo.
Lapset saavat alkuluokassa yksilöllistä tukea oppimiseen
”Alkuluokassamme on 3–4 aikuista ryhmää kohden, jolloin jokainen lapsi tulee kohdatuksi. Tämä synnyttää turvallisuuden tunnetta ja rakentaa luottamussuhdetta. Lisäksi lapsi kokee olevansa merkityksellinen. Tästä olemme saaneet myös kiittävää palautetta vanhemmilta”, Hyyti kertoo.
“Yksilöllisemmän tuen myötä lahjakkaat lapset eivät turhaudu yhtä helposti. Heidän motivaationsa oppimiseen säilyy ja tämä kantaa heitä pitkälle myöhempään elämään”, Susanna Salin täydentää.
”Oman kokemukseni mukaan alkuluokka mahdollistaa erityisen tuen piirissä olevien lasten oppimisen. Lähikoulussa he saavat kavereita naapurustosta, mikä heijastuu myös koulupäivän ulkopuolelle”, Hyyti lisää.
Oppimista luonnon keskellä
Lintumetsän alkuluokissa korostuu toiminnallinen oppiminen lähimetsissä ja koulun pihapiirissä.
”Ulkoluokkatoimintaa on toki kehitetty jo pitkään, mutta vasta alkuluokan myötä siitä on tullut osa kouluarkeamme. Nurmijärvellä riittää metsää ja luontoa, joka voidaan valjastaa innostavaksi oppimisympäristöksi”, opettajat kertovat.
”Minä pidän opettajana siitä, että voin pienryhmässä opettaa sillä tasolla ja tavalla, jota lapsi yksilönä tarvitsee”, Heini Viitamäki näkee.
Alkuluokkatoiminnasta innostuneet
Lintumetsän alkuluokkien aloitus on ollut onnistunut ja innostunut. ”Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että henkilökunta on motivoitunutta. Meillä esimerkiksi lastenhoitajat saavat osallistua ja ovat tiimisuunnittelussa mukana, mikä lisää yhteisöllisyyttä”, opettajat kertovat ja tunnistavat taustalla rakenteita:
”Teimme vuoden verran ennakkosuunnittelua ennen alkuluokan aloittamista. Meillä on selvät viikko- ja tiimirakenteet sekä hyvät suunnitelmat, mitkä lisäävät lapsille turvallisuuden tunnetta sekä mahdollisuuksia tulla kuulluiksi.”
”Olemme myös kehittäneet joustavasti toimintaamme, kun sille on ilmennyt tarvetta. Rehtorin ja päiväkodin johtajan yhteistyö toimii täällä loistavasti, minkä ansiosta olemme saaneet varhaiskasvatuksen ja koulujen kulttuurit sovitettua loistavasti yhteen. Kaikki tämä tukee lasten hyvinvointia”, opettajat kiittelevät.
Harjulan koulun yrittäjyyskasvatus: ”Positiivinen yhdessä tekemisen ja itsensä ylittämisen meininki”
”Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea opetussuunnitelman laaja-alaisten taitojen harjoittelua hauskasti ja toiminnallisesti, ei siis mitään rahan ympärillä pyörimistä”, kertoo opettaja Tomi Kukkola.
Harjulan kouluun on muotoutunut toimiva malli, jossa käydään portaittain läpi rahankäyttöön ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja läpi alakoulun arjen. Jo alkuluokilla leikitään kauppaa ja tehdään kaikkea muutakin asian parissa. Neljäsluokkalaisten yhteiskuntaopissa opiskellaan rahankäyttöä ja siihen liittyvää päätöksentekoa jo tarkemmin. Yrittäjyyskasvatuksen keskiössä ovat hyvinvointiin liittyvät taidot ja kokemukset.
”Täytyy kuitenkin muistaa, että rahan käsite itsessään ei ole missään nimessä jutun juju. Taidot ja tiedot, joita opiskellaan lähtevät ideoinnista, ryhmätyötaidoista ja omatoimisuudesta”, Kukkola kertoo.
Viidesluokkalaiset toteuttavat maksuttoman Pikku yrittäjät -yrittäjyyskasvatuksen ohjelman, jossa tavoitteena on luoda ryhmissä oma toimiva yritys.
”Yritys koeponnistetaan oikeassa elämässä, mikä on todella opettavaista. Tähän kokonaisuuteen on helppo sisällyttää vaikkapa vierailu paikalliseen yritykseen tai kunnon vanhanajan taulukkolaskennan harjoittelutuokio. Palaute on ollut positiivista niin oppilailta kuin opettajiltakin”, Kukkola kertoo.
Kuudesluokkalaiset pääsevät vierailulle Yrityskylään
”Yrityskylävierailu on yksi kuudennen luokan odotetuimpia asioita. Jokainen oppilas saa oman työpaikan ja vastuualueen, josta käsin hän toimii upeasti rakennetussa pienoiskaupungissa käyttäen muiden yritysten palveluita ja pyörittäen omaansa.”
Koululaiset nostavat itse yrittäjyyskasvatuksesta saatuja kokemuksia esille. ”Kun oppilaat kutosen lopussa kirjoittavat koulumuistoistaan, pompsahtavat edellä mainitut projektit esiin uudelleen ja uudelleen. Niistä on jäänyt positiivinen yhdessä tekemisen ja itsensä ylittämisen meininki, juuri se mitä yrityskasvatuksella Harjulassa tavoittelemmekin”, Kukkola kertoo.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä Isoniitun koulussa
Isoniitun koulussa Klaukkalassa herättiin keväällä 2022 siihen, että koulun hengelle olisi tehtävä jotain. Kaikki nuoret eivät voineet hyvin. Osa oppilaista koki, ettei koulu ole turvallinen tila kaikille ja että paine olla normien mukainen on suuri. Yhdessä oppilaiden kanssa Isoniitussa kehitettiin malli, joka on herättänyt kiinnostusta myös muissa kunnan kouluissa. Alkunsa sain Isoniitun Yty, yläkoulun oppilaista koottu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä.
”On osin kyse siitä, miten nuoret kohtelevat toisiaan, ja osin aikuisten ymmärtämättömyydestä”, äidinkielenopettaja Maija Auramies kertoo. Auramies ohjaa Ytyä yhdessä kollegansa Tiina Kajoniemen kanssa. Työpari toimii Nurmijärven kunnassa myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden ohjaavina opettajina kevään 2023 ajan.
Erään keväisen oppitunnin jälkeen joukko yhdeksäsluokkalaisia jäi luokkaan kertomaan opettajalle kokemuksistaan Isoniitun oppilaina. Nuoret joutuvat arjessaan kohtaamaan monia ymmärtämättömiä asenteita, nimittelyä ja syrjintää. Heidän mielestään koulun aikuiset eivät riittävästi puuttuneet näihin tilanteisiin.
”Vein oppilaiden kokemukset opettajakokoukseen, ja asian käsittelyä jatkettiin oppilashuoltoryhmässä. Vaikka tasa-arvo on opetussuunnitelmassa ja koulun arvoissa, meillä ei selvästi ollut kyllin selkeitä rakenteita epäkohtiin puuttumiselle. Halusimme, että nyt ja jatkossa oppilaat tulevat varmasti kuulluiksi ja kohdatuiksi, joten päätimme kollegani Tiinan kanssa perustaa oppilaista työryhmän. Mukaan tuli 15 yläkoululaista.”
Ytyn nuoret kertoivat tapaamisissa esimerkiksi ulkonäköpaineista, päihteisiin liittyvistä asenteista ja vähemmistöihin liittyvistä ennakkoluuloista. Nuoret pohtivat, mikä aiheuttaa koulussa pahaa oloa sekä sitä, miten tilannetta voidaan muuttaa.
”Eräs keskeisistä toiveista oli, että koulun aikuiset ymmärtäisivät paremmin nuorten kokemukset. Esimerkiksi sen, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat opettajien roolituksen. Aikuisille ja koko kouluyhteisölle haluttiin antaa tietoa. Nuoret kokivat, ettei koulupolun aikana ole puhuttu tarpeeksi asioista.”
Muutos tietoa, ymmärrystä ja keskustelua lisäämällä
Nuoret toivoivat säännöllisesti kokoontuvaa työryhmää, joka keskittyisi tasaarvoasioiden parantamiseen. ”Nuoret itse toivoivat, ettei asioita lähestytä syyllistäen”, Auramies kertoo. ”Tavoitteeksi asetettiin saada aikaan muutosta tietoa, ymmärrystä ja keskustelua lisäämällä.”
Ytyläiset järjestivät Isoniitun aikuisille pedagogisen kahvilan, jossa he kertoivat kokemuksistaan ja muutostoiveistaan. ”Oppilaiden rohkea toiminta vaikutti aikuisten toimintaan ja ytyläisten itsensä mukaan myös koulun ilmapiiriin. Asioista puhutaan nyt avoimemmin. Olemme pitäneet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoaiheisen teemapäivän, jonka yhteydessä rehtorimme Samuli Salonen julisti koulun syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Asia ja tavoite tulivat näkyväksi. Opettajakunnan jäsenenä olen erityisen iloinen siitä, että opettajat halusivat kevätjuhlassa palkita Ytyn perustajajäsenet koulun arvoja vastaavan oppilaan stipendillä. Koko yhteisö seisoo näiden arvojen takana.”
Nuoret aktiivisina toimijoina
Auramiehen mukaan Ytyllä riittää kuitenkin edelleen töitä myös Isoniitussa. ”Yty ei ole malli, jonka avulla kaikki taikaiskusta muuttuu hyväksi. Kokemus luo kuitenkin uskoa siihen, että voimme yhdessä muuttaa asioita.”
Parasta Ytyssä on molempien ohjaavien opettajien mielestä se, että nuoret ovat siinä aktiivisia toimijoita. Toiminta on löytänyt Isoniitussa paikkansa, ja ytyläisillä on paljon suunnitelmia tulevan varalle. ”Nuoret pitäisi ottaa vahvemmin mukaan oman hyvinvointinsa edistämiseen. Nuorten hyvinvointia ei voi ohittaa”, Auramies summaa.
Nuorten hyvinvoinnin edistämistä lukiossa
Kunnan hyvinvointityö jatkuu aikuisuuden kynnykselle. Miten Nurmijärven lukion opiskelijat voivat vuonna 2023?
”Yhteiskunnan suunnalta tulevat odotukset asettavat osaltaan paineita ja osa opiskelijoista kokee ne liian suuriksi. Osalle lukioaika muodostuu hienoksi ja vapaa-ajan sekä koulutyön tasapaino löytyy helposti”, Nurmijärven lukion opinto-ohjaaja Eeva Kenttäkumpu summaa.
Lukion ilmapiiriä kuvataan opiskelijoiden ja opettajien toimesta sanoilla tasa-arvoinen, kunnioittava kohtaaminen ja positiivinen. Ehkä hyvä ilmapiiri on heijastunut lukion menestykseen? Nurmijärven lukio sijoittui vuonna 2022 STT:n lukiovertailussa keväällä 6. ja syksyllä 14. sijalle maan suurten lukioiden joukossa. STT:n lukiovertailussa tuoreita ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan opiskelijoiden peruskoulun päättötodistuksiin.
”Lukiomme opettajat ovat sitoutuneita työhönsä ja pystyvät oppiaineissaan tukemaan oppimisvaikeuksissa tai hankalassa elämäntilanteessa olevia opiskelijoitaan. Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijoiden vahvuudet ja kehittämiskohteet, koska yksikkömme ovat ”ihmisen kokoisia” ja ryhmäkoot pääosin inhimillisiä. Maksimikoko 36 opiskelijaa täyttyy joissakin ryhmissä, mutta muuten ryhmät opiskelevat yleensä noin 30 opiskelijan ryhmissä, joskus vain myös 6 hengen ryhmissä”, Kenttäkumpu näkee.
Hyvinvointityö alkaa jo ennen opiskeluita
Peruskoulusta lukioon siirtyminen jännittää varmasti jokaista ja on iso asia nuorten elämässä.
“Nivelvaihe ysiluokan ja lukion välillä on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. On tärkeää, että siirtyminen lukiolaiseksi tapahtuu miellyttävästi. Järjestämme ysiluokkalaisille tutustumisvierailuja lukiolle ja myös vanhempainiltoja heidän huoltajilleen.”
Eri näkökulmia hyvinvointiin
Hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että nuorten elämään kuuluu paljon muutakin kuin kokeisiin lukua. Nurmijärven lukiossa tämä tarkoittaa erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä.
”Ensimmäisiä lukiovuoden tapahtumia on Sääksipäivä, jolloin tutustumme koko lukion porukalla toisiimme pelien ja leikkien avulla. Tutoropiskelijat ovat myös erittäin suuri tuki uusille lukiolaisille. He järjestävät erilaisia tapahtumia yhdessä opiskelijakunnan kanssa. Lisäksi sekä opettajat että opiskelijat osallistuvat innolla erilaisiin pukeutumisteemapäiviin. Meillä on ollut after ski-, beach party-, opiskelijat opettajiksi -päiviä sekä abien omalla viikolla erilaisia pukuteemoja”, Kenttäkumpu kertoo.
Virallisempaa puolta hyvinvoinnin tukemisessa edustaa yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (YHR), johon kuuluvat erityisopettaja, opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, kuraattorit, opiskeluhuollon psykologi ja rehtori sekä opiskelijoiden edustus.
”YHR kysyy lukiolaisilta palautetta lukuvuoden kuluessa kyselyillä, joissa kerätään tietoa lukiomme ilmapiiristä, yhteisöllisyydestä, opiskeluoloista, opetuksesta ja tukitoimista.”
Moniammatillisia opiskeluhuoltoryhmiä perustetaan tarpeen mukaan eri kokoonpanoilla.
”Opiskelijan lisäksi useimmiten on paikalla myös huoltaja ja mahdollisesti ryhmänohjaaja. Nykylukio mahdollistaa opiskelijan yksilöllisen etenemisen opinnoissaan ja vaikka joskus elämäntilanne voi olla haastava, pystymme auttamaan ja tukemaan opiskelijaa”, Eeva Kenttäkumpu sanoo.
”Mikään ei voita sitä tunnetta kun opiskelija pystyy lakkiaisissa painamaan valkoisena hohtavan lakin päähänsä.”