Varhaiskasvatuksen lakisääteisen mitoituksen mukaan päiväkotiryhmässä työskentelee kolme kasvattajaa. Lapsiryhmän koko vaihtelee lasten iän ja tuen tarpeen mukaan. Nurmijärvellä lasten eriasteinen tuen tarve on huomioitu lisäämällä ryhmiin varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajia neljänsiksi kasvattajiksi sekä nimeämällä jokaiseen päiväkotiin konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Lisäksi Nurmijärvellä on valtion hankerahoituksella kehitetty uudenlaista mallia tukemaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa: kunnassa on työskennellyt vuoden alusta viisi alueellista varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka jalkautuvat lapsiryhmiin suunnitelmallisesti sovitun jakson ajaksi.
Iida Pekkanen koordinoi alueellisten varhaiskasvatuksen opettajien tiimiä ja työskentelee koko kunnan alueella. Hänen tehtävänään on tukea varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sitä kautta lasten hyvinvointia.
”Ylimääräisenä kasvattajana mahdollistan ryhmän toiminnan kehittämisen lasten tarpeita vastaavaan suuntaan”, Pekkanen kertoo.
”Kehittäminen voi olla hyvin monipuolista, riippuen ryhmästä ja lapsista. Ajatuksena on se, että autamme ennakoivasti ennen kuin tarvitsee edes miettiä raskaampia tukitoimia. Jos pienryhmässä on yksi aikuinen enemmän, se näkyy lapsien hyvinvoinnissa.”
Pekkanen on ollut mukana kehittämässä alueellisen varhaiskasvatuksen opettajamallia Nurmijärvelle. Toiminta käynnistyi koronarahoituksella aluksi kahden varhaiskasvatuksen opettajan vahvuudella.
”Osoittautui nopeasti, että toiminnalle on suuri tarve. Saamme vanhemmilta päivittäin kiitosta, mikä on ihanaa.”
Tukea lapsen hyvinvoinnin peruspilareiden rakentumiseen Iida Pekkanen kollegoineen auttaa lapsia muun muassa hienomotoriikan kehittämisessä, löytämään kavereita ja kielenkehittymisessä. Pedagogiikasta puhuessaan Pekkanen korostaa leikkimisen tärkeyttä. ”Lapsi oppii parhaiten leikkimällä ja positiivisella tunnejäljellä.”
Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa leikkikerhoissa, joissa opitaan löytämään ystäviä. ”Leikkikerhossa on kerrallaan neljä lasta ja lähdemme leikkimään lasten oman kiinnostuksen pohjalta. Yhtäkkiä lapselle, jolla ei ole aiemmin ollut ystäviä, onkin ystäväporukka, jonka kanssa on luontevaa leikkiä myös kerhon ulkopuolella.”
Varhaiskasvatuksen merkitys lasten hyvinvoinnin pohjan luomisen osalta on merkittävä.
”Lapsi oppii ison osan taidoistaan varhaiskasvatusikäisenä: puhumisen, liikkumisen, ystävystymisen, toisten hyväksymisen ja muut vuorovaikutuksen perustaidot. On tärkeää, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi – se on meidän varhaiskasvattajien tehtävä”, Pekkanen sanoo.