Yksi aikakausi Nurmijärven nuorisotyössä tulee päätökseensä, kun pitkäaikainen nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen jää eläkkeelle huhtikuun alussa. Merja on työskennellyt 40 vuotta kunnalla, ja vaikuttanut kunnan nuorisoasioihin aktiivisesti yli 50 vuotta.
Oli vuosi 1969, kun 12-vuotias Winha-Järvinen muutti perheineen Klaukkalaan. Tarina on monille tuttu: Klaukkalasta löytyi omakotitontti ja elämälle tilaa.
”Kotiuduin nopeasti. Olin aktiivinen teini ja kiinnostunut vaikuttamisesta. Osallistuinkin mielenosoituksiin nuorisotilojen puolesta, kirjoitin Nurmijärven Sanomiin mielipidekirjoituksen syrjityn joukon puolesta ja olin mukana perustamassa niin prätkäkerhoa kuin nuortenkerho Ultraa”, Winha-Järvinen muistelee.
Ultra kokoontui 1970-luvun alkupuoliskolla Klaukkalan nuorisoseurantalolla Roinelassa. Se rahoitti toimintaansa järjestämällä discoja ja konsertteja.
”Meno oli melko hulvatonta ja meillä oli huippubileitä. Olimme järjestämässä esimerkiksi Hurriganesin esikoisalbumin liveäänitystä Roinelassa sekä Virve Rostin ensimmäisiä keikkoja.”
1970-luvulla nuorisolle ei ollut paljon vaihtoehtoja tai tiloja, joissa kokoontua. Nämä ajat sytyttivät kipinän Winha-Järvisen elämänpolulle.
”Olen tehnyt aina työtä sen syrjityn joukon puolesta ja halunnut, että nuoret huomioidaan. Syy ammatinvalinnalle heräsi 70-luvun vanhoillisessa nurmijärveläisessä takapajulassa.”
Nuorisosihteeriksi 1981
Merja Winha-Järvinen aloitti Nurmijärven kunnan nuorisosihteerinä vuonna 1981. Kunnan nuorisopalveluissa on vuonna 2021 vakituisia työntekijöitä 27, mutta 1980-luvun alussa työntekijöitä oli kaksi ja nuorisotiloja yksi. Kaikkea työaikaa ei voinut käyttää nuorten asioihin, sillä 18 % työajasta tuli kohdistaa matkailuun.
”Partio ja nuorisoseurat järjestivät tuolloin toimintaa nuorille, mutta kunta ei ottanut roolia. Helsingissä oli aloitettu avoin nuorisotoiminta jo 50-luvulla, mutta meillä ei ollut 80-luvulla oikein mitään. Silloin oli myös ongelmia: päihteitä ja levottomuuksia, vaikkakin mielestäni nurmijärveläinen nuoriso on ollut aina poikkeuksellisen rauhallista ja hyväkäytöksistä.” Vähitellen innostuneet työntekijät muuttivat kurssia, ja Nurmijärvestä tuli edelläkävijöitä esimerkiksi leiritoiminnassa ja nuorten kesätyöllistämisessä.
C-kasetilla festarilavalle
Vanhemmat kuntalaiset muistavat Nurmirockin. Festarit järjestettiin yhteensä 26 kertaa. Nurmirockissa lavalle nousivat muun maussa Peer Günt, Stratovarios, Antti Tuisku, Pikku G, Yö ja Mikael Gabriel.
”Myös Dingon piti esiintyä, mutta Neumann joutui terveydellisistä syistä perumaan keikan. Hän lupasi minulle hyvittää tapahtuneen, mutta eipä ole vielä kuulunut”, Winha-Järvinen nauraa.
”Ajatuksena oli hommata Nurmirockiin nousevia tähtiartisteja ja paikallisia bändejä, jotka pääsevät esiintymään isommalle yleisölle. Esiintymään haettiin c-kasetilla.”
Leiritoiminta syvällä nurmijärveläisyydessä
Nurmijärvellä on pitkät perinteet lasten ja nuorten leiritoiminnassa. Nurmijärvellä on järjestetty muun muassa maan ensimmäiset rippileirit.
”Lasten ja nuorten kohtaaminen on merkityksellistä kasvatustyölle ja leirillä lapset ja nuoret oppivat sosiaalisuutta. Leiritoiminta on alkanut jo ennen minun aikaani yhteistyössä seurakunnan kanssa. Me pääsimme mukaan hyvään jatkumoon ja etsimmekin 80-luvulla leiripaikkoja ympäri Etelä-Suomea.” Märkiön leirikeskus ostettiin vuonna 1987 kunnalle ja vuotta myöhemmin järjestettiin ensimmäiset kesäleirit.
”Meillä on ollut aina huippulahjakkaita nuoria ja aikuisia tekemässä kesäleiritoimintaa. Itse olin 90-luvun laman aikana telkkarihaastattelussa kertomassa miksi Nurmijärvi jatkoi leiritoimintaa samaan aikaan, kun muut kunnat ajoivat sen alas. Nähdäkseni leiritoiminta on osa nurmijärveläisyyttä.”
Nuorten kesätyöllistämisen eturintamassa
Jo 1990-luvulla kunnan nuorisolautakunta myönsi yrityksille ja ammatinharjoittajille tukea nuorten kesätyöllistämiseksi.
”Olimme edelläkävijöitä kesäsetelin käytössä, ja muut kunnat tulivatkin myöhemmin perässä. On tärkeää, että nuoret saavat työkokemusta. Lisäksi Nurmijärven kunta on työllistänyt lukuisia nuoria kesätöihin esimerkiksi puistotöistä kirjastoihin ja Sääksin rantakahvilaan.” Kunta aloitti myös etujoukossa nuorten työpajatoiminnan 90-luvun alkuvuosina.
Taisteluvoittona Monikko
Nykyiset nurmijärveläiset ovat jo ehkä tottuneet Monikkoon ja siihen, että kunnassa on näyttävä tapahtumasali. Rakennus ei kuitenkaan noussut hetkessä, sillä se on ollut suunnitelmissa 90-luvun puolivälistä. Nuorisoäällikkö oli aktiivisesti ajamassa Monikkoa Klaukkalaan.
”Monikon rakentaminen syntyi vuosikymmenten taistelulla, ja luottamushenkilöiden tahtotila oli lopulta merkityksellinen. Olen talosta todella ylpeä ja onnellinen, että esittävä taide on saanut arvonsa mukaisen tilan, jossa lapset ja nuoretkin pääsevät esiintymään ja innostumaan. Enää ei tarvitse mennä omaa pitäjää kauemmas kokemaan kulttuuria”, Winha-Järvinen näkee.
Olet ollut esikuvana varmasti useille kunnan työntekijöille, kenet sinä haluaisit puolestasi nostaa esille?
Winha-Järvinen lataa kysymyksen olevan pirullinen. Hän mainitsee muun muassa entisen nuorisolautakunnan puheenjohtaja Tuija Rissasen.
”Ihailin Tuijan tapaa kohdata erilaisia ihmisiä. Hän oli kotonaan ihan missä vain tilanteessa.”
”Arvostan nuorisopalveluiden työntekijöitä suuresti. Heillä on todella paljon tietoa nuorten elämästä ja kykyä toimia nuorten rinnalla kulkijana”, Merja Winha-Järvinen kertoo lopuksi.
