Hyvinvointialueelle siirtyvien tehtävien ja kustannusten myötä kuntien rahoituspohjaan tehdään huomattavia muutoksia. Paljon on vielä epäselvää, mutta yksi asia on kuitenkin varma: kunnan taloudessa säilyvät tutut haasteet uudistuksen jälkeenkin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja muiden siirtyvien toimintojen menot ovat muodostaneet puolet kunnan kokonaismenoista.
”Kun näin valtava potti tehtäviä ja menoja siirtyy, on perusteltua, että rahoitus seuraa perässä. Nurmijärven osalta tämä tarkoittaa noin 142 miljoonan euron suuruisen vuosittaisen tuloerän poistumista. Tämä on vielä arvio ja lopulliseen summaan vaikuttavat myös vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätökset”, kertoo Nurmijärven kunnan va. talousjohtaja Erno Kontio.
Valtion asettamat rahoitusjärjestelmän muutosrajoittimet eivät suosi Nurmijärveä.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunnan tasapainotila (vuosikate – poistot) heikentyisi noin 0,2 milj. euroa. Mikäli sote-menoja saataisiin sopeutettua ennen uudistusta, vaikuttaisi tämä myönteisesti uudistuksen jälkeiseen tasapainotilaan ns. muutosrajoittimesta johtuen. Ikävä kyllä tämä on toiveajattelua, ja tärkeintä on hillitä kustannusten kasvua”, Kontio näkee.
Kunnan kokonaisbudjetin pieneneminen vaikuttaa tulevaan taloudenhoitoon.
”On selvää, että talouden koon pienentyessä myös tasapainottaminen muuttuu haastavammaksi, vaikkakin vaikeimmin hallittavissa oleva kuluerä poistuu.”
Kunnat kaipaavat tietoa valtiolta
Hallinnollinen muutos luo merkittäviä haasteita kuntien talousjohtamiselle. Kuntaliitosta tilannetta on verrattu siihen, että kunnissa joudutaan tekemään taloussuunnittelua pussi päässä.
”Epävarmuus kokonaisuudesta hankaloittaa kunnan talousjohtamista, kun emme tiedä tarkasti, kuinka muutos vaikuttaa”, Kontio sanoo.
Vaikka tarkkaa tietoa leikkurin niittämistä euromääristä ei ole, se tiedetään, että luvassa on huomattavat leikkaukset kunnallisveroon, valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Valtion veroprosenttileikkuri tarkentuu siirtolaskennassa, jonka päivitys on luvattu huhtikuussa 2022. Samassa yhteydessä saadaan alustavat valtionosuuslaskelmat vuodelle 2023 ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat. Siirtolaskelmia päivitetään vielä vuoden 2022 tilinpäätöstietojen pohjalta.
”Lopullinen totuus rakentuu pala palalta. Nykyinenkään valtionosuusjärjestelmä ei tue riittävällä tavalla kaltaistamme kasvukuntaa. Eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta parempaan”, Kontio kertoo.
NUUKA päivitetään 2022
Nurmijärven kunta on velkaantunut huolestuttavasti aiempina vuosina. Kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2019 kestävän kehityksen NUUKA-ohjelman ohjaaman talouskehitystä pitkällä aikavälillä. Tammikuussa 2021 valtuusto hyväksyi NUUKAn toimenpideohjelman, jossa on konkreettisia toimenpiteitä.
Talouteen liittyvät paineet eivät helpotu hyvinvointialueiden käynnistyttyä. Tämä siitä huolimatta, että vuoden 2020 tilinpäätös kääntyi ylijäämäiseksi valtion koronatukien ansiosta ja vuodet 2021–2023 näyttävät ylijäämäisiltä poikkeuksellisen suurien tonttien luovutustulojen ja verokertymän vuoksi.
”Ylijäämäisistä vuosista huolimatta lainakannan ennakoidaan kasvavan melkein 50 milj. euroa vuosina 2020–2024”, Kontio kertoo.
”Meidän tulee pitää käyttötalous aisoissa, mutta ennen kaikkea kääntää kroonistunut velkaantuminen kestävälle uralle. Keväällä onkin tarkoitus käynnistää NUUKA-ohjelman päivittäminen vastaamaan uutta toimintaympäristöä, kunhan saamme tarkempia laskelmia valtiohallinnon taholta.”
Kontio ymmärtää, ettei kunnan talouden haasteita ole helppo selättää. Kunnassa on esimerkiksi useita kouluinvestointeja tuleville vuosille – eikä niiden viivästyttäminen ole mahdollista. Lisäksi kasvukunnalla on väistämättä investointipaineita esimerkiksi infran rakentamisen osalta.
”Ei Nurmijärvi tuhlaa rahaa, vaan esimerkiksi hyvinvointiin ja koulutukseen kaavaillut investoinnit ovat tärkeitä”, Kontio näkee. Va. talousjohtaja on erityisen huolissaan korkoympäristön kehittymisestä.
”Olemme eläneet todella suotuisassa korkoympäristössä viime vuodet, eikä kunnan kasvava lainasalkku ole rasittanut merkittävästi. Nykyisten ennusteiden mukaan korot nousevat vuosien 2024–2025 aikana. Pienetkin korkomuutokset lisäävät huomattavasti vuosittaisia kustannuksia, mikä puolestaan vaikeuttaa talouden tasapainottamista tai on suoraan pois palveluista. Velkaantumisen kuriin saamista ei voi siis liikaa painottaa.”
”Tavoitteenamme on tuottaa kuntalaisille parhaita mahdollisia palveluja nyt ja tulevaisuudessa. Tätä varten vaaditaan tarkkaa talouden tilannekuvaa nykyhetkestä vuosien päähän.”
Erno Kontio
– HTM, Tampereen yliopisto
– Nurmijärven va. talousjohtaja marraskuusta 2021 alkaen (määräaikainen 2022 loppuun)
– Taloussuunnittelupäällikkönä kunnan palveluksessa vuodesta 2019
– Valmistellut mm. talousarvioita ja NUUKA-ohjelmaa
– Työskennellyt aiemmin Tampereen kaupungilla
– Harrastukset: golf, padel, kuntosali, lukeminen
