Tuleva Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka siirtyivät Nurmijärvellä Keusoten kuntayhtymälle hoidettavaksi jo vuonna 2019.
”Sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueen ei muutosvaiheessa suuremmin näy kuntalaisten palveluissa. Sekä hyvinvointialueella että kunnassa tehdään jatkossakin hyvinvointityötä. Toivon, että muutos selkeyttää hyvinvointityön osalta toimijoiden roolijakoa ja sitä kautta vahvistaa yhteistyötä”, kertoo kunnan sivistysjohtaja Tiina Hirvonen.
Väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (vate) valmistellaan tällä hetkellä hyvinvointialuetta yhteistyössä kuntien ja Keusoten kanssa. Tavoitteena on se, että siirtyminen olisi mahdollisimman sujuvaa.
”Olemme käsitelleet muun muassa yhdyspintoja, jotta saamme selkeän rakenteen yhdyspintatyölle hyvinvointialueella. Tavoitteena on, että suunnitelmat tulevan hyvinvointialueen toiminnasta ovat jo hyvässä vaiheessa helmikuussa 2022. Tämän jälkeen valmistelutyö siirtyy vaaleissa valitulle aluevaltuustolle”, Hirvonen kertoo. ”Äänestämällä voi vaikuttaa vielä hyvinvointialueen valmisteluun.”
Valmisteluvaiheessa hyvinvointityötä on lähestytty laajasti sivistys- ja hyvinvointitoimialan palvelujen lisäksi mm. ympäristön, maankäytön ja strategian näkökulmista.
”Esimerkiksi jatkossa ikäihmisten asuinmahdollisuuksia on tarkoitus katsoa laajemmin sekä kunnan että hyvinvointialueen näkökulmasta.”
Mitä työntekijäryhmiä kunnalta siirtyy hyvinvointialueelle?
Suurin osa kunnan sote-työntekijöistä siirtyi Keusotelle kolme vuotta sitten.
”Nykyisistä kunnan työntekijöistä hyvinvointialueelle siirtyvät oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorit ja psykologit”, Hirvonen kertoo.
Kuraattorit ja koulupsykologit työskentelevät jatkossakin kouluilla. Heille on laissa määritetty oppilas- ja opiskelijamäärät.
”Tavoitteena on, ettei muutos vaikuta yhteistyöhön kouluissa tai lapsien ja huoltajien saamaan palveluun. Seuraamme tilannetta ja tarvittaessa kehitämme asioita yhteistyössä hyvinvointialueen toimijoiden kanssa.”
”Kunnan hyvinvointityötä tulee katsoa laajassa näkökulmassa, sillä se pitää sisällään muun muassa niin koulut, varhaiskasvatuksen, kaavoituksen kuin kevyen liikenteen väylätkin. Nämä kunnan palvelut rakentavat pohjan hyvinvoinnille ja erityisesti ennaltaehkäisevälle työlle. Perusjaottelu on se, että kunnassa tehdään ennaltaehkäisevää ja hyvinvointialueella pääosin korjaava työtä”, Hirvonen kertoo.
Mitkä ovat keskeiset haasteet hyvinvointityössä jatkossa?
FinSote-tutkimusten mukaan nurmijärveläiset voivat valtakunnallisesti vertailtuna hyvin.
”On kuitenkin olemassa haasteita, joihin kunnan täytyy reagoida. Esimerkiksi eri-ikäisten liikkuminen on vähentynyt. Toinen huolestuttava asia on eri-ikäisten kokema yksinäisyys.”
Hirvonen kertoo, että yksinäisyys vaivaa nurmijärveläisiä nuoria, työikäisiä ja ikäihmisiä enemmän kuin keskivertosuomalaista. Lisäksi nuorten psyykkinen oirehtiminen on erittäin huolestuttavaa.
”Korona-aika on lisännyt pahoinvointia ja tähän tulee puuttua. Järjestämme muun muassa yhdessä Tuusulan kanssa Minä elän! -teemavuoden, jossa haluamme nostaa mielenterveyteen liittyviä asioita esille.”
