Hyvinvointialueiden perustaminen on aikakautemme suurin hallinnollinen uudistus Suomessa. Mutta nurmijärveläisten arjessa muutos ei välttämättä näy kovinkaan paljon, koska Keusote on jo vakiinnuttanut asemansa alueella. Hyvinvointialue kuitenkin irrottaa kunnan sote-palveluiden päätöksenteosta ja rahoituksesta.
”Suurin muutos on se, että jatkossa sote-palvelut ovat täysin irti kunnasta. Kunnan päättäjät eivät vaikuta Keusoten päätöksenteossa, vaan aluevaaleissa valitut päättäjät. Kunta ei rahoita sotepalveluita, vaan valtio”, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.
”Hyvinvointialue on siis itsenäinen toimija, jonka kanssa kunta on yhteistyökumppani. Meillä on jatkossa yhteisiä rajapintoja erilaisten palveluiden osalta, joten on toivottavaa, että yhteistyö jatkuu selkeänä ja tiiviinä.”
Jokainen ääni ratkaisee
Useita kuntalaisia kiinnostanee tuleva hyvinvointialueen palveluverkko, eli missä toimipisteissä palveluita tarjotaan.
”Nurmijärven monitaajamaisuus ja palveluiden saatavuus ovat alueellamme kriittinen tekijä, myös siitä näkökulmasta, että alueemme väestömäärä on jatkuvassa kasvussa. Meille iso kysymys on myös Kiljavan kuntoutussairaalan tulevaisuus”, Mäkelä sanoo ja jatkaa:
”Olisi tärkeää, että nurmijärveläiset saavat haluamiaan ehdokkaita läpi valtuustoon. Hyvinvointialueen valtuustossa ei ole kuntakohtaisia kiintiötä, joten jokainen ääni ratkaisee, saammeko alueemme äänen kuuluviin palveluitamme koskevassa päätöksenteossa.”
Kunnalle ennalta ehkäisevä työ
”Hyvinvointialueen ja kunnan työnjako on selkeä. Hyvinvointialue vastaa jatkossakin nykyisistä tehtävistään. Kunta puolestaan hoitaa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä.”
Nurmijärvellä on jo panostettu monipuolisesti mm. erilaisiin liikunta- ja kulttuuripuolen ennaltaehkäiseviin ja asukkaiden hyvinvointia tukeviin palveluihin. Esimerkiksi ikäihmisten palveluiden osalta on juuri koostettu uusi Ikäihmisten palveluopas, jota on saatavilla kirjastoista, apteekeista, kunnantalolta ja kunnan kotisivuilta.
Hyvinvointialue lisää kunnan taloudellisia riskejä
Verotuksen painopiste muuttuu siten, että kuntien verotuksesta leikataan noin 12,39 prosenttiyksikköä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti.
”Kunnan tuloista jää jäljelle vain yksi kolmannes ja sillä pitäisi selvitä jäljelle jäävistä tehtävistä, sekä jäljelle jäävistä veloista”, Mäkelä kertoo ja jatkaa: ”Kunnalle on kertynyt velkaa sote-kiinteistöihin liittyen. Sotekiinteistöt ja niihin liittyvät velat jäävät kuntien vastattaviksi, vaikka soteen liittyvät tulot siirtyvät hyvinvointialueelle ja on epävarmaa, jatkuvatko toimitilojen vuokrasopimukset.”
Valtio on viime vuosina lisännyt kuntien tehtäviä. Kunnanjohtaja peräänkuuluttaa, että valtio turvaisi nyt kuntien toimintakyvyn.
”Kunnat ovat uuden edessä ja on tärkeää, että kunnille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia sopeutua muutokseen ennen kuin seuraavia uudistuksia viedään läpi”, Outi Mäkelä näkee.
