Yksinäisyyden on todettu olevan suurin yksittäinen tekijä suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden heikentäjistä. Nurmijärven kunta pyrkii tukemaan yksinäisiä ihmisiä ja ohjeistaa hakemaan apua yksinäisyyden tunteeseen. Kunnan hyvinvointikoordinaattori Kaisa Laine kannustaa kaikkia nurmijärveläisiä huomioimaan lähimmäiset arjen keskellä.
FinSote-tutkimuksen mukaan (2019) itsensä yksinäisiksi tuntevien aikuisten määrä oli Nurmijärvellä Keski-Uudenmaan suurin. Koronapandemian aika ei Kaisa Laineen mukaan paranna tilastoa.
”Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa jokainen hymy tuntemattomalta, puhelinsoitto läheiselle tai ystävälle, kirjeen tai postikortin lähettäminen tuttavalle, puhelimesta lähetty tekstiviesti tai avun tarjoamien naapurin ikääntyneelle ovat erittäin merkityksellisiä ja tärkeitä toimia. Ne ovat viestejä meille jokaiselle, että tulemme huomatuksi, olemme olemassa ja että meillä on merkitystä”, Laine näkee.
Selittäviä tekijöitä saatuun tutkimustulokseen saattavat Laineen mukaan olla esimerkiksi muualta muuttaneiden työikäisten kuntalaisten turvaverkostojen puuttuminen. Turvaverkostot saattavat myös sijaita kaukana kotipaikkakunnalta. Tutkimusten mukaan yksinäisyyden on havaittu olevan huomattava hyvinvointi- ja mielenterveysongelmia aiheuttava syy tai niiden seuraus. Nurmijärven kunta on pyrkinyt vähentämään yksinäisyydestä johtuvia ongelmia myös kuluneen vuoden aikana.
”Olemme yhdessä yhteistyöverkostomme kanssa organisoineet muun muassa puhelintukea, ja esimerkiksi kunnan nuorisopalvelut tekevät päivittäin töitä nuorten yksinäisyyden tunteen vähentämiseksi. Työtä kuitenkin riittää, sillä kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma”, Laine näkee.
”Yksinäisyys on niin yleinen tunne, ettei siinä ole mitään hävettävää. Samoja tunteita kokevat sadat tuhannet suomalaiset. Kannustan hakemaan juttuseuraa tai kääntymään ammattilaisen puoleen, ja hakemaan apua yksinäisyyden tunteeseen”, Laine kannustaa. Yhteystietoja löydät seuraavalta sivulta.
Koskettaa niin nuoria kuin ikäihmisiäkin
Kokemus yksinäisyydestä lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Tosin yksistään ikä ei kuitenkaan selitä yksinäisyyttä vaan tähän liittyy ikääntymiseen ja elämänkulkuun tyypillisesti kuuluvat tapahtumat kuten eläkkeelle jääminen, leskeys, sosiaalisten suhteiden puuttuminen, mahdollinen asuinpaikan muutto, traumaattiset elämäntapahtumat, terveysongelmat, toimintakyvyn lasku ja huono taloudellinen tilanne. Yksinäisyys voidaan myös kokea uuvuttavana kokemuksena yhteiskunnallisesta osattomuudesta.
Myös nurmijärveläiset nuoret kokevat yksinäisyyttä. Koettu yksinäisyyden tunne nousi esille Kouluterveyskyselystä (2019) saaduissa tuloksissa. Nurmijärveläisistä 8-9-luokkalaisista nuorista noin 10 prosenttia, lukiolaisista noin 12 prosenttia ja ammattikouluopiskelijoista noin 10 prosenttia oli kokenut yksinäisyyttä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Nurmijärven eritysnuorisotyöntekijä Tanja Oguntuasen yhteisötutkimuksessa (2019), jossa 13-19-vuotiaat klaukkalalaiset nuoret nostivat yksinäisyyden yhdeksi huolestuttavaksi paikalliseksi ilmiöksi.
”Nurmijärven nuorisotyöntekijät tukevat ja ovat juttuseurana sosiaalisen median kanavissa. Myös nuorten huoltajat voivat ottaa yhteyttä kunnan nuorisopalveluihin, jos herää huoli nuoren hyvinvoinnista”, kunnan nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen kannustaa.
Samoin kouluilla työskentelevät koulukuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat tarjoavat oppilaille tukea yksinäisyyteen. “Yhdessä työntekijän kanssa oppilas voi keskustella tilanteestaan, ylläpitää toivoa ja etsiä ratkaisuja”, kertoo kasvun ja oppimisen tuen päällikkö Riina Kontro.
Osassa kouluista järjestetään kaverivälkkiä ja –kerhoja, joissa tarjotaan oppilaille mahdollisuus tutustua toisiinsa turvallisesti koulukuraattorin ja nuoriso-ohjaajan ohjauksessa.
“Kaverisuhteissa lapsi ja nuori harjoittelee elämässä tarvittavia taitoja, kuten osallistumista, tunteiden käsittelyä ja palautteen saamista. Lapsen ja nuoren yksinäisyys on erittäin tärkeää huomata”, toteaa Kontro ja kannustaa oppilaita ja huoltajia ottamaan yhteyttä koulun aikuisiin.