Nurmijärvellä eniten syntyneitä Helsingin seudun kehyskunnista vuonna 2024
Nurmijärven asukasluku on kasvanut tammi-lokakuun aikana liki 200 asukkaalla luonnollisen väestönkasvun sekä nettomaahanmuuton vaikutuksesta. Vaikka syntyneiden määrä 346 on Helsingin seudun suurinta, alle kolmevuotiaiden lasten määrä on vähentynyt myös Nurmijärvellä. Osaltaan Nurmijärven alkuvuoden maltillista asukasluvun kehitystä selittää valmistuneiden asuntojen määrä.
Korona-ajan aloittama poikkeusvuosien sarja saa jatkoa vuodesta 2024. Asuntomarkkinat viettävät erikoisvuotta, korkojen odotettu laskusuunta on väljentänyt asuntovelallisten kuukausibudjettia, mutta samalla viimevuosien voimakkaasti nousseet kuluttajahinnat ovat kuitenkin syöneet hintahyötyä.
Myös vuoden 2024 väestönmuutoksissa on Nurmijärvellä nähty totutusta poikkeavaa kehitystä. Kuntien välinen nettomuutto on ollut pakkasella. Kyseessä ei ole niinkään Nurmijärveltä poismuuton lisääntyminen, vaan totuttua verkkaisempi kuntaan muutto asuntorakentamisen talviunien myötä. Nurmijärven asukasluku on kuitenkin kasvanut tammi-lokakuun aikana liki 200 asukkaalla luonnollisen väestönkasvun sekä nettomaahanmuuton vaikutuksesta. Nurmijärven kunnan asukasluku vakiintumista yli 45 000 asukkaaseen joudutaan vielä hetki odottamaan.
Poikkeusvuosien sarjassa voi myös vauhtisokeus iskeä. Milloin koronapandemian alussa syntyneet lapset ehtivät leikki-ikään?
Väestönkasvua syntyneiden enemmyydestä sekä nettomaahanmuutosta – kuntien välinen nettomuutto pakkasella
Nurmijärven asukasluvun kasvu on vuoden 2024 aikana ollut maltillista. Tammi-lokakuun aikana Nurmijärven asukasluku on kasvanut 197 henkilöllä, joka tarkoittaa 0,5 % väestönkasvua.
”Väestönkasvusta ovat vastanneet syntyneiden enemmyys sekä nettomaahanmuutto”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo. Syntyneiden määrä (tammi-lokakuu: 346 lasta) on myös siitä merkittävä, että Nurmijärvellä on kuluvan vuoden aikana syntynyt eniten lapsia Helsingin seudun kehyskunnista. ”Luku jää kuitenkin kauas viiden ja puolensadan syntyneen lapsen vuosista 2000-luvun puolivälissä”, Ahokas muistuttaa.
Toinen asukasluvun kasvusta vastannut tekijä on maahanmuutto.
“Nurmijärvelle suuntautuva maahanmuutto ei ole uusi ilmiö, vaan kunnan nettomaahanmuutto on ollut plussalla viimeiset vuosikymmenet”, Ahokas kertoo. Maahanmuuttotilastot eivät myöskään kerro koko totuutta asiasta.
”Maahanmuuttaneiksi tilastoidaan Nurmijärvelle suoraan ulkomailta tai vastaanottojärjestelmästä muuttavat, kun taas esimerkiksi pääkaupunkiseudun kautta muuttavat tilastoidaan kuntien välisenä muuttoliikkeenä. Tällöin tarkastelua pitää laajentaa kielisyyksiin”, Ahokas valottaa tilastojen haastetta ja jatkaa aiheesta ”lisäksi ulkomaita koskeva tilastointi on monen kirjavaa. Tilastokeskus tilastoi niin vieraskielisyyttä, ulkomaankansalaisia, ulkomailla syntyneitä kuin ulkomaalaistaustaisia. Tarkastelutavasta riippuen tulokset lukumäärissä ja osuuksissa hieman vaihtelevat.”
Vuonna 2023 vieraskielisiä (muut kuin kotimaan kielet) oli Nurmijärvellä 3 434 henkilöä, joka on 7,7 % väestöstä. Osuus on Helsingin seudun kehyskuntien keskikastia. Pornaisissa, Mäntsälässä, Vihdissä ja Sipoossa osuus on pienempi (3,8 % – 7,1 %) ja vastaavasti Hyvinkäällä, Tuusulassa, Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Keravalla suurempi (7,8 % – 16,2 %).
Nurmijärven vieraskielisten suurimman ryhmän muodostavat vironkieliset, joita on lähes 40 prosenttia kaikista Nurmijärven vieraskielisistä. Toiseksi suurin kielisyysryhmä on venäjänkieliset, joita on 17 prosenttia vieraskielisistä. Venäjänkielisiin lukeutuu myös kuntaan muuttaneita ukrainalaisia, joiden äidinkieleksi on merkitty venäjä.
10 puhutuinta: Nurmijärven vieraskielinen väestö äidinkielen mukaan 2023
| kieli | henkilöä (lkm) | osuus vieraskielisistä | osuus nurmijärveläisistä |
| viro, eesti | 1 343 | 39 % | 3,0 % |
| venäjä | 590 | 17 % | 1,3 % |
| englanti | 140 | 4 % | 0,3 % |
| arabia | 135 | 4 % | 0,3 % |
| ukraina | 97 | 3 % | 0,2 % |
| romania | 93 | 3 % | 0,2 % |
| thai | 89 | 3 % | 0,2 % |
| kurdi | 88 | 3 % | 0,2 % |
| swahili | 63 | 2 % | 0,1 % |
| farsi, persia | 50 | 1 % | 0,1 % |
Viimeisen kahden vuoden aikana on kasvanut erityisesti ukrainaa tai venäjää puhuvien määrä käynnissä olevan hyökkäyssodan johdosta. ”Ukrainasta tulleiden määrä on enemmän kuin mitä ukrainaa puhuvien määrän kehitys antaa ymmärtää. Ukrainan kielistä ainoa virallinen on ukraina, mutta maassa puhutaan kuitenkin useilla alueilla venäjää”, maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara muistuttaa.
Väestönkasvua potentiaalisten perheellistyvien ikäluokassa sekä ikääntyneissä, pienten lasten määrä vähentynyt kaikissa Helsingin seudun kehyskunnissa
Potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka (25–44-vuotiaat) on Nurmijärvellä kasvanut vuodenvaihteen tilanteesta (+ 52 henkilöä). Kasvu on kertynyt 30–39-vuotiaisiin (+110 henkilöä) kun taas 25–29-vuotiaiden ikäluokka on pienentynyt (- 43 henkilöä). 40–44-vuotiaiden ikäluokka on pysytellyt likimain vuodenvaihteen tilanteessa (- 9 henkilö).
Sen sijaan pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrä on vähentynyt niin Nurmijärvellä kuin muissakin Helsingin seudun kehyskunnissa.
”Vaikka syntyneiden määrä on Nurmijärvellä ollut seudun suurinta, ei se ole onnistunut kääntämään ikäluokan kehityksen suuntaa”, Ahokas tiivistää. Sen sijaan 3–6-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut lähes jokaisessa seudun kunnassa.
”Tämä puolestaan johtaa juurensa korona-ajan syntyvyyden pieneen elpymiseen sekä seudulle suuntautuneeseen muuttoon”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Korona-ajan alusta alkaa olla jo neljä vuotta. Vauvana tai taaperona seudulle muuttaneet hätyyttelevät jo esikoulu- ja kouluikää. Korona-aikana syntyneetkin siirtyvät jo ikäluokasta seuraavaan.”
Asuntotuotannon välivuosi
Osaltaan Nurmijärven alkuvuoden maltillista asukasluvun kehitystä selittää valmistuneiden asuntojen määrä. Uusia asuntoja on tammi-lokakuun aikana valmistunut 133 kappaletta. Kokonaislukumäärään sisältyy kuitenkin yksi niin sanottu purkavan uudisrakentamisen hanke.
”Klaukkalassa Isoseppälän tiellä sijaitseva Y-säätiön M2 kotien omistama huonokuntoinen kerrostalo purettiin ja tilalle rakennetiin uusi. Uudella 48 asunnon kohteella saadaan enemmänkin purettua aiempaa tyhjäkäyntiä”, Ahokas kertoo.
Muuten vuoden 2024 asuntotuotannosta on vastannut pientalotuotanto.
Keskivertonurmijärveläinen
Nurmijärvi-barometri selvitti keskivertonurmijärveläisen koostumuksen – katso kuinka pesunkestävä nurmijärveläinen sinä olet
Vuosi 2023
Asukasluvun kasvuprosentti +0,7
Rakennushankkeiden valmistumisen loppukiri ja 322 uutta asukasta
– Miltä näytti Nurmijärven tilastovuosi 2023?
Vuonna 2023 Nurmijärven väkiluku kasvoi 322 uuden asukkaan verran eli 0,7 %. Kasvusta 16 % muodostui muuttoliikkeen vaikutuksesta, 35 % selittyy luonnollisella väestönkasvulla ja 49 % maahanmuutolla.
Nurmijärvellä vilkas asuntotuotannon ja verkkainen väestönkasvun vuosi
Päättynyt vuosi oli vilkas asuntotuotannon osalta. Vuoden 2023 aikana valmistui huimat 518 asuntoa (kymmenen vuoden keskiarvo 350 asuntoa/vuosi), joista 24 % erillispientaloihin, 5 % rivitaloihin ja 71 % kerrostaloihin. Kerrostalotuotannon suuri määrä selittyy aiemmin aloitetuilla ja vuonna 2023 valmistuneilla hankkeilla erityisesti Klaukkalassa.
Vaikka asuntotuotannon määrä oli vuonna 2023 merkittävä, ei tämä kuitenkaan näkynyt suoraan väestönkasvuna.
”Valmistuneiden asuntojen määrään nähden väestönkasvu oli hyvin maltillinen”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo ja jatkaa, ”yli 500 asunnolla pitäisi laskennallisesti yltää 1,5 % väestönkasvuun ja nyt kasvua kertyi vain 0,7 %.” Väestönkasvun viive selittyy Ahokkaan mukaan osaltaan kohteiden kasvaneilla myynti- ja vuokrausajoilla.
”Viime vuoden loppupuolella valmistuneissa kerrostalokohteissa on vielä monta asuntoa vapaana”, Ahokas valottaa tilannetta.
Vaunukansan vuosi
Ikäluokittain tarkasteltuna viime vuoden kasvu keskittyi kolme-neljäkymppisten ikäluokkaan, eläkeikää hätyytteleviin sekä erityisesti 75 vuotta täyttäneisiin.
”Vaikka potentiaalisten perheellistymisikäisten, varsinkin kolmekymppisten, ikäluokka kasvoi, ei tämä silti riittänyt kasvattamaan alle kouluikäisten lasten määrää kuin nimeksi”, Ahokas kuvailee kolmella lapsella kasvanutta 0-6 -vuotiaiden ikäluokkaa.
”Sen sijaan Helsingin seudun kirkkaasti suurin syntyneiden määrä auttoi kasvattamaan pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrää kahdellakymmenellä lapsella vuodentakaisesta tilanteesta. Mikäli korona-ajan vuoden 2021 vauvapiikkiä ei huomioida, synty reilusti yli neljäsataa lasta viimeksi 2010-luvun puolivälissä”, Ahokas kertoo, mutta muistuttaa vuosikymmenien välisistä eroista. ”Edelleen ollaan kaukana 2000-luvun alun lukemista, jolloin keskimääräisenä vuotena synty reilusti yli viisisataa lasta”.
Muutoksesta huolimatta Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu on nykytilanteessa erittäin hyvällä mallilla suhteessa muuhun Suomeen ja myös muihin Helsingin seudun kehyskuntiin.
”Helsingin seudun kymmenestä kehyskunnasta vain puolessa luonnollinen väestönkasvu on positiivista eli ristiäisiä vietetään enemmän kuin hautajaisia. Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu on Helsingin seudun kehyskunnista omassa luokassaan. Toisena tulevassa Järvenpäässä luonnollinen väestönkasvu on melkein puolta pienempää”, Ahokas kertoo.
Ukrainalaispakolaisten näkyminen tilastossa
Vuoden 2023 väestönlisäyksestä lähes puolet muodostui nettomaahanmuutolla. Nurmijärven maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara avaa asiaa:
”Nettomaahanmuuton tilastollinen kasvu selittyy pitkälti ukrainalaispakolaisten siirtymisellä maahanmuuttotilastoon. Tämä on kuitenkin vain tilastollinen luku, sillä kun henkilö on ollut vuoden vastaanottojärjestelmässä, voi hän hakea kotikuntamerkintää. Kotikuntamerkintää hakeneet siirtyvät tämän jälkeen väestötilastoissa maahanmuuttaneiksi, vaikka ovat jo aiemmin asuneet kunnassa.”
Ukrainalaisten paikalleen asettumisen osalta Marjasvaara on kuitenkin mietteliäs. Vaikka ukrainalaiset ovat hakeneet ja saaneet Nurmijärvelle kotikuntamerkinnän, ei tämä välttämättä kaikkien osalta tarkoita paikoilleen asettumista.
”Monet liikkuvat työn ja opiskelupaikan perässä sekä arvioivat mahdollisuuttaan palata Ukrainaan”, Marjasvaara kertoo.
Tilastoinnin kiemurat konkretisoituvat ukrainalaisten muuttoliikkeessä.
”Saattaa olla, että viime vuonna maahanmuuttotilastoissa näkyvät kotikuntamerkinnän saaneet ukrainalaiset näkyvätkin kuluvana vuonna kuntien välisessä muuttoliikkeessä lähtömuuttojen kasvuna. Näitä kotikuntamerkinnän saaneita on varmasti jo viime vuodenkin kuntien välisessä lähtömuuttotilastossa”, Marjasvaara pohtii.
Nurmijärvi-barometri jatkuu uudistuneena
Tauolta palaava Nurmijärvi-barometri jatkaa lähilanden ja muun Helsingin seudun kehyskuntien väestönkehityksen avaamista.
”Haluamme myös jatkossa tarjota tietoa helpossa ja kiinnostavassa muodossa. Jatkossa olennaisimmat avainluvut voi tarkastaa vieläkin helpommin yhdellä silmäyksellä infograafista, joka päivittyy kuun vaihteen tietämissä. Infograafin löydät Nurmijärvi-barometrin sivuilta”, viestintäpäällikkö vs. Marjaana Keränen kertoo.
Myös väestönmuutosten ja näiden ympärillä pyörivien teemakokonaisuuksien sanoittaminen saa jatkoa uudistetussa muodossa.
”Jatkossa kytkemme muutosten avaamista sekä asiantuntijanäkemyksiä vahvemmin kunnan kehittämisen kokonaiskuvaan. Panostamalla tiedon analysointiin sekä tämän pohjalta tehtäviin päätöksiin pystymme myös lisäämään päätöksenteon perusteiden avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä”, kunnan johtaja Outi Mäkelä muistuttaa.
Jatkossa muutosten laajempi analysointi kytketään tilinpäätöksen, vuoden toisen osavuosikatsauksen sekä talousarvion yhteyteen.