Ajankohtaista

Vierailin eräänä iltapäivänä Mäntysalon päiväkodissa Metsätähdet -ryhmässä. Ryhmän lapset ovat kaikki alle kolmevuotiaita. Juttelin ryhmän varhaiskasvatuksenopettajan Hanna Kekosen kanssa ryhmän toiminnasta ja siitä miten sensitiivinen ja laadukas vuorovaikutus heidän ryhmässään toteutuu. Lisäksi halusin kuulla esteettömien kommunikointimenetelmien käytöstä heidän ryhmässään. Hannan lisäksi ryhmässä työskentelee kaksi lastenhoitajaa. Hanna korostikin koko tiimin kasvattajien työn tärkeyttä ja sitä, että heidän työtään ohjaavat samanlaiset arvot ja he ajattelevat samalla lailla tavasta tehdä työtä lasten kanssa.

Yhteistyö vanhempien kanssa

Ryhmässä panostetaan lapsen hoidon aloitukseen siten, että ennalta sovitaan, kuka kasvattajista huolehtii perheen vastaanottamisesta ja tutustuttamisesta. Heille on erityisen tärkeää, että perheelle tulee tervetullut olo ja luottamuksen rakentaminen lähtee heti alusta hyvin käyntiin. Lapsen ensimmäisestä kohtaamisesta luodaan lämminhenkinen tapahtuma, jossa lapsi huomioidaan heti yksilönä ja häntä tervehditään etunimellä. Vanhemman asiantuntijuutta oman lapsensa asioissa korostetaan ja vanhempi saa kertoa omin sanoin lapsestaan ja toiveistaan sekä mahdollisista huolistaan lapsen hoidon aloittamiseen liittyen.

Aloituskeskustelussa nousee usein esiin paljon asioita ja tilanne saattaa olla jännittäväkin. Sen vuoksi vanhemmille annetaan kirjallinen infopaketti ryhmästä ja sen toiminnasta, näin vanhemman ei tarvitse jännittää, että muistaako kaikki keskustelussa puhutut asiat.  Keskustelussa ryhmän kasvattajat haluavat korostaa vanhemmille, että me, vanhemmat ja ryhmän kasvattajat kasvatamme yhdessä lasta toisiamme kunnioittaen ja tukien. Hyvän vuorovaikutussuhteen luomisen jälkeen vanhempien kanssa on helpompaa tarvittaessa keskustella vaikeammistakin asioista.

Hanna korostaa keskustelujen sensitiivisyyden merkitystä ja sitä miten suuri merkitys on tavalla olla vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa. Hanna kertoo, että vaikka vaikeistakin asioista pitää puhua vanhemmille, niin jokaisena päivänä jokaisen lapsen päivästä pitää myös kertoa hyviä ja hauskoja asioita vanhemmalle.

Vuorovaikutussuhteet lapsiryhmässä

Hanna korostaa, että pienen lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa turvallisuuden ja luottamuksen tunteen rakentumisella on suuri merkitys. Heille tärkeää onkin saada luotua hyvä luottamussuhde lapseen. Lapselle tarjotaan syliä, kosketusta ja läheisyyttä lapsen omia läheisyyden rajoja kunnioittaen. Lapsen pieniin sanattomiinkin aloitteisiin vastataan. Näin lapsi kokee olevansa tärkeä ja merkityksellinen aikuiselle.  Lapsen vanhemman ikävää helpotetaan lapselle tärkeiden tavaroiden ja unilelujen avulla.

Kasvattajat sanoittavat lapselle ikävän tunnetta ja apuna käytetään myös kuvia. Ryhmässä on käytössä päiväjärjestyskuvat, joista voidaan yhdessä lapsen kanssa tarkistaa kotiinlähdön hetki.  Kasvattajat ottavat vastaan lapsen tunteen asiasta ja lohduttavat. Sitten yritetään yhdessä keksiä jotain mukavaa tekemistä. Hanna toteaa, että musiikki auttaa usein tällaisissa ikävän hetkissä. Muutenkin musiikilla on tärkeä rooli ryhmän toiminnassa, sitä on käytetty apuna mm. ryhmäytymisessä.

Pienet lapset vasta harjoittelevat yhdessä olemisen taitoja ja näiden taitojen harjoittelussa tarvitaan aikuisen apua. Aikuinen on läsnä tilanteissa ja puuttuu tilanteisiin ja sanoittaa toisen lapsen tunnetta lapselle, “huomaatko, että nyt kaveri ei tykkää?” Aikuinen myös mallittaa omalla käyttäytymisellään lapselle oikeita tapoja toimia yhdessä toisten ihmisten kanssa. Hanna kertookin, että he panostavat myös kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen ollakseen hyviä esimerkkejä lapsille.

Esteetön viestintä

Ryhmässä käytetään monipuolisesti kuvia tukemassa puhetta ja lauluhetkien laulut on myös usein kuvitettu. Kuvat on kiinnitetty seinään tarrojen avulla, joten lapsi voi tarvittaessa ottaa kuvan käteensä lähempää tarkastelua varten. Seinillä on päiväohjelman lisäksi kuvatauluja erilaisista tunteista sekä päiväkodin/kodin tapahtumista. Niiden avulla lapsi, jolla ei ole vielä puhetta voi tulla kuulluksi kuvista näyttämällä. Aikuiset kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että myös lapsen sanattomiin viesteihin vastataan ja kasvattajat käyttävät itse viestiessään ilmeitä, eleitä ja muita sanattoman viestinnän keinoja. Hanna osaa myös tukiviittomia ja käyttää niitä puheen tukena.

Lopuksi Hanna korostaa vielä sitä, että jokaisen lapsen tulee ryhmässä kokea, että ryhmän kasvattajat iloitsevat hänen hoitoon tulemisestaan ja pitävät häntä merkityksellisenä. Hannan puheessa toistuvat useaan otteeseen sanat lämmin vuorovaikutus, kosketus, kohtaaminen ja syli. Niistä koostuu pienen lapsen turvallinen ja laadukas varhaiskasvatuspäivä Metsätähdet -ryhmässä.

Katri Leinonen

Projektiasiantuntija

Varhaiskasvatuspalvelut