Ajankohtaista

Tammikuussa saimme lukea Helsingin kaupungin järjestelmäpäällikkö Pekka Vuoren tekemistä havainnoista Helsingin seudun kehyskuntien väestönkasvun uusista ilmiöistä. Myös Helsingin sanomat uutisoi aiheesta. Tilastoista piirtyi esiin se, miten kehyskuntien väestönkasvua on 2010-luvun loppupuolella vauhdittanut erityisesti vieraskielisten osuus. Tämä on herättänyt kiinnostusta kuntalaisissa: mikä on tilanne Nurmijärven osalta? Perehdyimme Nurmijärvi-barometrissä asiaan.

”Vuoren havainnot pitävät paikkansa. Myös Nurmijärvellä vieraskielisten osuus kunnan nettomuutossa (tulomuuttajat – lähtömuuttajat = nettomuutto) on korostunut 2010-luvun lopulla. Tulomuuttajissa vieraskielisten osuus on selvästi kasvanut 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä, mutta tästä huolimatta noin 90 % tulomuuttajista 2010-luvun lopulla (2015–2019) puhui äidinkielenään suomea tai ruotsia”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo ja jatkaa ”Nurmijärvellä vieraskielisten roolia nettomuutossa ja edelleen väestönkasvussa (nettomuutto + luonnollinen väestökasvu + nettomaahanmuutto = väestönkasvu) kasvattaa se, että Nurmijärvellä lähtömuuttojen määrä 2010-luvulla kasvoi nopeammin kuin tulomuuttojen.”

”Sinällään on hyvin loogista, että kansainvälistymiskehitys ja Helsingin nousu metropoliksi heijastuu myös kehyskuntien muuttoliikkeeseen. Vieraskielisyys on yksi osa-alue tarkasteltaessa laajempaa maahanmuutto- ja kansainvälistymiskeskustelua”, Ahokas pohtii.

Vieraskieliset Nurmijärvellä

2010-luvun loppupuolella (2015-2019) vieraskielisten osuus Nurmijärven väestöstä on ollut keskimäärin noin 4 % eli noin 96 % asukkaista puhui äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Vuonna 2019 yli puolet (58 %) Nurmijärven vieraskielisistä oli viron tai venäjänkielisiä. Seuraava suurin yksittäinen kieliryhmä on thainkieliset, joita on vieraskielisistä noin 4,5 %. Kun lukuja tarkastellaan Nurmijärven koko asukasmäärään, havaitaan, että vuonna 2019 viron tai venäjänkielisiä oli noin 3 % koko asukasmäärästä ja thainkielisiä 0,2 % koko asukasmäärästä. 

10 puhutuinta: Nurmijärven vieraskielinen väestö äidinkielen mukaan 2019

”Nurmijärven vieraskielisten tilastot painottuvat selkeästi työ- ja perhesideperusteiseen muuttoon”, Nurmijärven maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara kuvailee ja jatkaa: ”Nurmijärvelle muutetaan työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti ja itsenäisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta.”

Nettomuuton vaikutuksista

Nurmijärven kansainvälistyminen ei näytä merkittävästi vaikuttavan esimerkiksi nettomuuton tulokertymään. Nurmijärvi kerryttää edelleen eniten nettomuuttoa itsenäisesti ja hyvin toimeentulevista. 2010-luvun suurin yksittäinen nettomuuton tuloluokka oli Nurmijärvellä 32 000 – 41 999 euroa vuodessa tienaavissa eli noin 2 700–3 500 euroa kuukaudessa tienaavissa.

”Eli suomalaisen yleisimmän kokonaisansion tai suomalaisen kokonaisansion keskiarvon verran”, Ahokas konkretisoi tulotasoa. ”Seuraavaksi eniten nettomuuttoa kertyy luokkaa ylemmistä tuloista. Tulottomien runsas nettomuuton määrä kertoo puolestaan lasten määrästä.”

Osaltaan tuloluokkien nettomuuton kertymät puoltavat vieraskielisten kuntaan muuttajien olevan tukevasti kiinni työelämässä.

Miksi vieraskieliset muuttavat Nurmijärvelle?

Vieraskieliset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, minkä vuoksi analyyseissa tulee huomioida kuvan moninaisuus.

”Nurmijärvellä vieraskielisistä valtaosa on virolaisia tai venäläisiä, jotka lähtökohtaisesti ovat hyvin integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Muuttajat ovat valtaosin töissä käyviä henkilöitä ja varsinkin monet viroa äidinkielenään puhuvista osaavat hyvin myös suomen kielen. On myös tutkimuksia, joissa on todettu virolais- ja venäläistaustaisten asumispreferenssien olevan hyvin samansuuntaisia kantaväestön kanssa eli omakotitaloihin siirrytään tulotason kasvun myötä. Samoja havaintoja on tehnyt myös Helsingin kaupungin järjestelmäpäällikkö Vuori”, Ahokas kertoo.

Miksi vieraskielisten rooli Helsingin seudun kehyskuntien väestönkasvussa on sitten kasvanut? Yksi tekijä on todennäköisesti asumisen hinta.
”Pääkaupunkiseudulla asuminen vie merkittävän osan kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista ja asumiskustannusten nousulle ei ole näkynyt loppua. Vaikka tulot olisivat kohtuulliset niin palkka hupenee asuinkuluihin. On mahdollista, että sopivamman hintaista asumista lähdetään hakemaan kehyskunnista”, Ahokas kertoo ja jatkaa:

”Myös liikkuminen voi nousta merkittäväksi tekijäksi kehyskuntiin hakeutumisessa. Jos oman auton käyttö on esimerkiksi järkevien työmatkojen kannalta edellytys, niin on mahdollista, että kehyskunnat vetävät pääkaupunkiseudusta pidemmän korren.”