Ajankohtaista

Nurmijärvi on ollut kasvukunta läpi mittaushistorian, ja kuluvana vuonna kasvuvauhti on yli prosentin. Kunnan syntyvyyslukemat ovat mainiot Helsingin seudun vertailussa, vaikka ne ovatkin laskeneet myös Nurmijärvellä vuodesta 2006 alkaen. Lisäksi myös Nurmijärvi ikääntyy muiden kehyskuntien tavoin. Kuntien, myös Nurmijärven, tehtävä on järjestää asukkailleen palveluja. Nurmijärven ohella monissa kunnissa pohditaan seuraavia kysymyksiä: miten palveluiden järjestämiselle tapahtuu ikärakenteen muuttuessa ja millainen vaikutus väestömuutolla on kunnan talouteen? 

Asukasmäärä kasvaa, ikärakenne muutoksessa 

Nurmijärven asukasmäärä on Nurmijärvi-barometrin mukaan kasvanut tammi-lokakuun aikana 1,2 % eli noin 520 nurmijärveläistä. Myös syntyneiden määrä on jo totuttuun tapaan ollut Helsingin seudun kehyskuntien parhaimmistoa. Nurmijärven kaltaisessa kehyskunnassa väestönkasvun voisi helposti ajatella koostuvan yksinomaan lapsiperheistä, mutta tilastojen valossa kuva on moninaisempi. 

”Nurmijärvi vetää ihmisiä puoleensa, sillä täällä voi pääkaupunkiseudun sykkeen tuntumassa nauttia rauhallisemmasta rytmistä ja yhteisöllisyydestä. Asukasmäärän kasvu on todella ilahduttavaa, sillä yleisesti tarkasteltuna se luo edellytyksiä julkisten ja yksityisten palveluiden kehittymiselle. Toivon, että uudet nurmijärveläiset viihtyvät kunnassa pitkään, ja olemmekin panostaneet monipuolisiin asumisen vaihtoehtoihin, jotta jokaiseen elämäntilanteeseen löytyy sopiva koti”, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä summaa kuluneen vuoden väestönkasvua. ”Kunnan palveluiden pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on oleellista tietää, mistä väestönkasvu koostuu ja mitä vaikutuksia sillä on kuntataloudelle.” 

”Kun kuluvan vuoden väestömuutoksia katsoo tarkemmin, havaitaan miten erityisesti pienten lasten (0-4-vuotiaiden) määrä on kunnassa ollut laskussa. Siitäkin huolimatta, että suurin kasvu on kertynyt perheenperustamisiässä oleviin ikäluokkiin (25-34-vuotiaat). Ja näin on ollut jo jonkin aikaa. Samaan aikaan ikäryhmien suhde on myös painottumassa ikääntyviin, Nurmijärven erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo. 

Väestön määrässä ja ikärakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan kuntien, myös Nurmijärven, tuloihin ja menoihin. Eri ikäisillä kuntalaisilla on erilaiset palvelutarpeet ja väestöstä kunnalle kohdentuu tulovirtoja pääasiassa verotulojen ja valtionosuuksien muodossa.  

”Nuorimmista ikäryhmistä alakoulun loppuun saakka muodostuu ylivoimaisesti suurin nettokustannus kunnalle. Nettotuloa kunnalle syntyy 30-64–vuotiaista, sillä he käyttävät palveluita keskimäärin maltillisesti ja tuovat samanaikaisesti tuloja kunnan kassaan esimerkiksi ansiontuloverotuksen kautta. Tilanne muuttuu 65 ikävuoden jälkeen, kun palvelutarpeet kasvavat ja ansiotuloveroperusteiset tulovirrat alkavat heikentyä”, kertoo Nurmijärven kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme. 

Muuttoliikkeen vaikutuksista
Muuttoliike liikuttaa paitsi ihmisiä niin myös euroja kuntien kesken. Nurmijärven nettomuuton rakenne on ollut 2000- ja 2010-luvuilla erittäin kilpailukykyinen ja kunta hyötyy niin muuttajien ikärakenteesta, työmarkkina-asemasta kuin tulotasostakin.  

”Nurmijärvi on saanut muuttovoittoa eniten nuorista aikuisista sekä lapsista. Lisäksi muuttovoittoa kertyy työllisistä, korkeasti koulutetuista sekä hyvin toimeentulevista”, Ahokas analysoi Nurmijärven muuttoliikettä ja jatkaa: ”Esimerkiksi koko maahan suhteutettuna nurmijärveläisten 30 vuotta täyttäneiden tulotaso on erittäin hyvä. Lisäksi kunnan suurituloisimman ikäluokan (50–54-vuotiaat) tulot olivat vuonna 2019 maan kuudenneksi suurimmat. Tämä yhdistettynä siihen, että todennäköisesti nyt palkkakehityksenä huipulla olevat kuntalaiset ovat muuttaneet Nurmijärvelle nuorina aikuisina, lupaa hyvää myös tulevaa kehitystä ajatellen.”  

Kasvun hinta ja valtionosuusjärjestelmän valuvika
Kasvullakin on ollut hintansa, sillä resursseja on täytynyt kohdentaa merkittävästi muun muassa tonttituotantoon ja palveluiden edellyttämiin toimitiloihin. Lisäksi käytännön palvelutuotanto edellyttää jatkuvasti panostuksia henkilöstökuluista tarvikkeisiin ja palveluiden ostoihin. Runsas investoiminen on johtanut vuosien varrella kunnan runsaaseen velkaantumiseen.  

”Kasvun peruslogiikka lähtee siitä, että investoinnit tukevat kasvun syntymistä, verotulot kasvavat väestönkasvun mukana ja kasvavalle väestölle tulee järjestää palvelut. Oleellista on hahmottaa, miten kasvu toteutuu. Erityisesti se, mihin kasvu alueellisesti kohdentuu ja sen vaikutukset palveluverkon laajentamispaineisiin, millainen on muuttavan väestön sosioekonominen tausta, joka vaikuttaa tulojen muodostukseen, ja että onko kyse lapsiperhemuuttajista vai perheettömistä muuttajista. Toki variaatiota väestömuuton talousvaikutuksissa esiintyy, ja on riippuvainen esimerkiksi siitä, miten kasvavia palvelutarpeita pystytään kattamaan jo nykyisellä palvelutuotannolla ilman lisäpanostuksia. Nurmijärvellä kasvu on kuitenkin usein kohdentunut alueille, joissa palvelutuotannon kapasiteettia on jouduttu palvelukysynnän lisääntyessä kasvattamaan.” 

Palveluita tulee mukauttaa jatkuvasti vastaamaan palvelutarpeiden muutoksia. Ellei näin toimita, voi väestönkasvusta muodostua talousjohtajan mukaan kunnalle taloudellinen taakka, joka näkyy verotusasteen kiristymisenä, palveluiden ja investointien karsintana ja runsaana velkaantumisena. Väestönmuutosten talousvaikutuksia pyritäänkin heijastamaan yhä enemmän maankäytön, kaavoituksen ja palvelutuotannon suunnitteluun. 

”Myös kuntien nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on ongelmansa, sillä nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tunnista Nurmijärven kaltaisen kasvukunnan investointitarpeita ja palvelutuotannon menopaineita”, Ville Rajahalme kertoo ja taustoittaa:  

”Nurmijärvellä palvelutarpeet lasten ja nuorten osalta ennustetaan säilyvän lähes nykyisellä tasolla, kun samaan aikaan ikäihmisten palvelutarpeet kasvavat. Usein tilanne kunnissa on toisenlainen, sillä lasten ja nuorten palvelutarpeiden väheneminen tasaa ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvua. Lisäksi kasvu itsessään edellyttää eri tavalla investoimista, kun väestönmäärää ylläpitävä investoiminen. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä, ja erityisesti siihen liittyvä tulopohjan tasausmekanismi tunnistaa heikosti Nurmijärven kaltaisen kasvukunnan rahoitustarpeet. Hövelillä palvelutuotannolla talouden ongelmia ei voida selittää, sillä valtakunnallisissa vertailuissa Nurmijärven kaltaisissa kunnissa palvelutuotanto on verrattain tehokasta. Olisikin tärkeää, että valtionosuusjärjestelmää hienosäädettäisiin siten, että kasvukunnilla olisi mahdollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista ilman kohtuutonta velkaantumista.”