Kaikki, Nurmijärvi-barometri
Nurmijärvi-barometri: Syntyvyyden torjuntavoitto ja kotoilun uusi tuleminen
Pienten lasten määrä kasvanut Helsingin seudun kehyskunnissa eniten pientaloasumisesta tunnetuissa kunnissa
On aika avata joulukalenterin toinen luukku, sillä kaikin puolin poikkeuksellinen vuosi 2021 on loppusuoralla. Tilastovuosi toki jolkottelee pari kuukautta pukin reen perässä.
Vuosi alkoi siitä, mihin edellinen päättyi. Muuttoliikehdintä Helsingin seudun kehyskuntiin jatkui vilkkaana. Vuonna 2020 arvuuteltiin myös kotoilun ja rauhallisemman elämäntyylin esiin nousun vaikutuksia syntyvyyteen. Lopputuloksena myös Nurmijärvellä syntyvyys on kohentunut vuoden takaisesta. Sana ”torjuntavoitto” kuvailee kuitenkin korona-ajan syntyvyyttä paremmin kuin termi vauvabuumi.
Tuoreesta Nurmijärvi-barometristä selviää, että kuluvan vuoden aikana Nurmijärvellä on syntynyt Helsingin seudun kehyskunnista toiseksi eniten lapsia. Järvenpäässä on syntynyt kolmetoista vauvaa enemmän. Kuluvan vuoden osalta lokakuusta on kehkeytynyt Nurmijärven vauvakuukausi: kaikkiaan 49 syntynyttä lasta. Kaiken kaikkiaan kuluvan vuoden aikana Nurmijärvellä on syntynyt 381 lasta, joka on 49 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Syntyvyyttä nostaneet toiset ja kolmannet lapset, esikoisia aiemmin lastenhankintaa lykänneille kolmekymppisille
Nurmijärven erikoissuunnittelija Katriina Ahokas muistuttaa, että korona-ajan syntyvyyden pienestä elpymisestä huolimatta Suomen ja myös Nurmijärven syntyvyys on edelleen alhainen. ”Osaltaan Nurmijärven lasten lukumäärän vähenemistä selittää syntyvyyden trendimäinen lasku vuodesta 2006 alkaen. Syntyvyyden aleneminen pysähtyi Nurmijärvellä kuitenkin vuonna 2019, jolloin syntyi enemmän lapsia kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2020 syntyvyys aleni taas hieman. Ennakkotilastojen perusteella kuluvan vuoden aikana syntyvyys kohenee taas hieman”, Ahokas kertoo.
Vuosi 2021 alkaa olla tilastollisesti jo sen verran pitkällä, että johtopäätöksiä voi alkaa muodostamaan. Esimerkiksi Väestöliitto on todennut, että koko maan tasolla korona-ajan syntyvyyden nousua selittää toisien ja kolmansien lapsien syntyminen kolme- ja nelikymppisille äideille. Esikoisten osalta lapsia hankkivat ne kolmekymppiset, jotka aikaisemmin lykkäsivät lastenhankintaa.
”Viimeaikojen muutokset työnteon tavoissa, asumisen ihanteissa sekä ennen kaikkea näiden vakiintuminen elämäntyyliksi tukevat osaltaan perheellistymistä”, Ahokas pohtii.
Pienten lasten määrä kasvanut Helsingin seudun kehyskunnissa suhteellisesti eniten pientaloasumisesta tunnetuissa kunnissa
Kuluva vuosi on varsin poikkeuksellinen myös pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrän kehityksen osalta. Mikäli tilastovuosi päättyy nykyisessä urassa, kasvaa kaikkien Helsingin seudun kehyskuntien pienten lasten määrä. Vastaava tilanne koettiin viimeksi lähes kolmekymmentä vuotta sitten vuonna 1992.
Kuluvan vuoden odotetusta kasvusta huolimatta alle kolmevuotiaiden määrät ovat Helsingin seudun kehyskunnissa painuneet viimeisen vuosikymmenen aikana mataliksi. ”2010-luvulla alle kolmevuotiaiden määrä väheni merkittävästi kaikissa Helsingin seudun kehyskunnissa”, Ahokas kertoo.
Sen sijaan muiden varhaiskasvatusikäisten sekä alakouluikäisten lasten määrä on seudulla vähentynyt. Yläkouluikäisten nuorten määrä on puolestaan kasvanut. Tämä kasvu ei kuitenkaan selity muuttoliikkeellä, sillä muuttoalttius vähenee lasten kasvaessa.
”Kuntien tämän päivän yläkouluikäiset ovat lähtökohtaisesti kunnassa syntynyttä tai pieninä lapsina kuntaan muuttanutta 2000-luvun ikäluokkaa – kehyskuntien kultavuosien ikäluokkaa.”, Ahokas kertoo.
Vuoden 2021 aikana pienten lasten määrä on Helsingin seudun kehyskunnista kasvanut suhteellisesti eniten Tuusulassa, Vihdissä, Nurmijärvellä ja Pornaisissa – pientaloasumisesta tunnetuissa kehyskunnissa. ”Syntyvyyden maltillinen kohentuminen ei kuitenkaan selitä muutosta yksin, vaan myös muuttoliikkeellä on ollut osuutta asiaan”, Ahokas summaa.
Miten kaikin puolin poikkeuksellinen vuosi on näkynyt Nurmijärven varhaiskasvatuksessa? Mitä ajatuksia pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrän maltillinen kasvu herättää?
Varhaiskasvatuksen palvelutarpeiden ennakoimiset haasteet
Nurmijärven varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine muistuttaa, että varhaiskasvatuksen palvelutarpeiden ennakoimisessa seurattavana ja arvioitavana on kaksi erillistä tilastoa.
”Lasten määrän kehitys eri alueilla antaa meille pohjatietoa palvelutarpeista. Päivähoitoon osallistuvien lasten osuus on kuitenkin ollut kasvussa. Tämä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksen palvelutarpeet kasvavat vaikka lasten määrä ei alueella kasvaisi”.
Laineen mukaan päivähoitoon osallistuvien lasten määrän kasvua selittää muun muassa perheiden toimintatapojen muutokset. Erityisesti pienten, alle kolmevuotiaiden, määrä päivähoidossa on kasvanut siitä huolimatta, että Nurmijärvellä on käytössä kotihoidontuen kuntalisä.
”Lapset viedään hoitoon entistä nuorempina. Syitä tähän on monia. Asiakasmaksujen tulorajojen noston ja asiakasmaksujen alenemisen lisäksi tasa-arvo on tämän päivän lapsiperheissä tärkeä asia. Karrikoiden äidit eivät huolehdi pilteistään yksin kotona – myös naiset haluavat tehdä uraa. Myös paljon tukea tarvitsevien lasten määrä on päivähoidossa kasvanut”, Laine pohtii.
Jotta muuttuviin palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan ja tarvittava määrä päivähoitopaikkoja kyetään järjestämään, on perheiden toimintatapojen muutosten ennakointi tärkeää.
”Alle kolmevuotias lapsi vie käytännössä kaksi päivähoitopaikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että resursseja joudutaan siirtämään isompien lasten päivähoitopaikoista. Tämä näkyy Nurmijärvellä aluekohtaisena hoitopaikkavajeena”, Laine kertoo.
Edullisemmat asumisen kustannukset, väljyys ja rauhallisuus sekä juurilleen paluu muuttopäätösten takana
Suurten kaupunkien kehyskunnat ovat lapsiperheiden suosiossa. Syitäkään ei tarvitse kauaa etsiä. Opiskelukaupunkiin jäädään mielellään töihin ja perheen kasvaessa sopivan hintainen, kokoinen ja kaikin puolin mukava koti viihtyisällä paikalla löytyy usein kehyskunnasta. Osa palaa myös juurilleen – lähemmäs arjen tukiverkkoja. Molemmissa tapauksissa haetaan myös lapselle hyvää kasvuympäristöä.
Mitä hyvältä kasvuympäristöltä sitten halutaan? Usein esiin nousevat asuinympäristön turvallisuus ja rauhallisuus niin fyysisen kuin myös sosiaalisen ulottuvuuden osalta. Elementit heijastuvat myös viimekädessä asukkaiden onnellisuuteen.
Vuonna 2021 teetetystä kuntapalvelututkimuksesta selvisi, että 84 % kuntalaisista ovat onnellisia siitä, että he asuvat juuri Nurmijärvellä.
”Tulokset kertovat meille siitä, että Nurmijärvellä on hyvä asua. Erilaisille ihmisille sopivien järkevähintaisten asumisratkaisujen lisäksi kunnasta löytyy monien kaipaamaa arjen turvallisuutta sekä maalaiskunnalle tyypillistä yhteisöllisyyttä”, viestintäpäällikkö Teemu Siltanen näkee.