Ajankohtaista

Vuosi 2020 jää taatusti mieliin ja historian kirjoihin. Korona-aika teki kotoilusta pakolla trendikästä samalla kun epidemia ravisutti yhteiskuntaa. Päivitimme ahkeraan tartuntalukugraafeja, seurasimme huolestuneena työttömyyden nopeaa kasvua, virittelimme koteihimme etätyöpisteitä ja leivoimme juurileipää. Monet toteuttivat myös etätyön mukanaan tuomien mahdollisuuksien avulla pitkään hautuneita asumisen toiveita ja unelmia. Miltä vuosi 2020 näytti Nurmijärven väestökehityksen osalta? Ja kuinka onnellisia nurmijärveläiset ovat asumiseen kotikunnassaan? Nurmijärvi-barometri kerää yhteen keskeisiä lukuja ja vuoden aikana tapahtunutta. 

Väestönkasvu jatkui ja kiihdytti vauhtiaan kohti vuoden loppua 

Tuoreesta Nurmijärvi-barometrista selviää, että vuonna 2020 Nurmijärven asukasluku kasvoi 674 uudella asukkaalla. Tämä tarkoittaa 1,6 prosentin väestönkasvua.  

”Vastaavanlaista kasvuvauhtia koettiin viimeksi 2000-luvulla Nurmijärvi-ilmiön villeinä vuosina. On kuitenkin syytä muistaa se, että Nurmijärven väestö on kasvanut tasaisesti läpi mittausvuosien. Joskus rytisten, joskus maltillisemmin, mutta kunta on aina kasvanut”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo. 

Osaltaan kasvua siivitti runsas asuntorakentaminen. Vuonna 2020 Nurmijärvelle valmistui 484 uutta kotia. Suureen määrään vaikuttivat erityisesti jo edellisvuonna aloitettujen kerrostalokohteiden valmistuminen vuoden 2020 aikana. Myös vanhassa asuntokannassa, erityisesti omakotitaloissa, kauppa kävi kuumana.  

Vuonna 2020 Nurmijärvelle muutti 3 236 henkilöä, mikä on reilusti enemmän kuin edellisvuonna (2019: 2 588). Kuntien välistä nettomuuttoa kertyi puolestaan 467, joka sekin peittosi selvästi edellisvuoden (2019: 189). Myös syntyvyys jatkui Nurmijärvellä vahvana. Vuonna 2020 Nurmijärvellä syntyi 382 lasta ja syntyneiden määrä oli Nurmijärvellä edelleen Helsingin seudun parhaimmistoa, ja vain Järvenpäässä juhlittiin useammin vastasyntyneitä. Myös paljon mediassa puhuttanut luonnollinen väestönkasvu oli Nurmijärvellä selvästi plussan puolella. Sen sijaan rajanaapureissa Hyvinkäällä ja Vihdissä luonnollinen väestönkasvu painui väestömuutosten tilinpäätöksessä pakkaselle.  

Nurmijärveläiset onnellisia asuinkunnastaan 

Se, onko vuosi 2020 poikkeus vai jättääkö vuosi pysyviäkin jälkiä Suomen ja Helsingin seudun muuttoliikkeeseen, voidaan vain arvailla. Nurmijärvi muiden Helsingin seudun kehyskuntien tavoin sykkii pääkaupunkiseudun pulssin mukana. Huomionarvoista on kuitenkin se, että Nurmijärvi on sekä määrällinen että laadullinen kasvukunta riippumatta talouden suhdannevaihteluista, alueiden kiihtyvästä eriytymiskehityksestä, syntyvyyden merkittävästä laskusta, väestön ikääntymisestä tai 2010-luvun Järvenpää-ilmiöstä. 

”Katsottiin asiaa siten väestökehityksen, asumisen ja rakentamisen tai elinkeinojen ja työssäkäynnin laajojen teemojen kautta kuuluu Nurmijärvi Helsingin seudulla ja myös koko maan tasolla alue- ja väestökehityksen harvojen voittajien joukkoon”, Ahokas summaa Nurmijärven kehitystä. 

Osaltaan Nurmijärven positiivinen väestökehitys kertoo kunnan hyvästä sijainnista vetovoimaisella Helsingin seudulla. 2010-luku ja varsinkin sen loppu osoittavat kuitenkin sen, että pelkällä sijainnilla ei enää pärjätä, vaan kasvu on jakautunutta myös Helsingin seudun sisällä. Esimerkiksi Nurmijärven seudullisesti erinomaiset syntyvyyslukemat kertovat osaltaan Nurmijärven houkuttelevuudesta lapsiperheiden ja perheenlisäystä toivovien ja suunnittelevien silmissä.  

”Nurmijärvellä löytyy erilaisille ihmisille sopivia ja järkevän hintaisia asuinratkaisuja sekä monien kaipaamaa arjen turvallisuutta. Tuoreimman FCG:n tutkimuksen mukaan 84 % kuntalaisistamme ovat onnellisia siitä, että he asuvat juuri Nurmijärvellä. Tämä on mielestäni hieno tulos, vaikka kehitettävää riittää monilta osin myös tuleville vuosille”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo: “Nurmijärvellä on yhä sellaista maalaiskunnalle tyypillistä yhteisöllisyyttä, jossa vastaantulijoita katsotaan silmiin ja vaikeitakin asioita hoidetaan yhteistyössä. Olemme myös viime vuosina panostaneet yhteisöllisyyden ja avoimen vuorovaikutuksen lisäämiseksi.” 

Nurmijärven onnellisimmat ihmiset löytyvät Kirkonkylästä, missä 94 % kertoi olevansa vähintään onnellinen asumisesta Nurmijärvellä. Rajamäkeläisistä onnellisia oli 86 %, Klaukkalalaisista 79 % ja haja-asutusalueella asuvista 89 %. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan kunnan sivuilla ensi viikolla.  

Nurmijärvi-barometri kertoo faktat helpossa muodossa   

Nurmijärvi-ilmiö ja ihmisten muuttoliikkeet nousevat mediassa ja somekeskusteluissa esiin viikoittain. Tämän keskustelun tueksi Nurmijärven kunta lanseerasi Nurmijärvi-barometrin. Tutustu Nurmijärvi-barometriin täällä. 

”Nurmijärvi-barometri tarjoaa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi kiinnostavaa tilastotietoa ja asiantuntijanäkemyksiä niin Nurmijärveltä kuin muista Helsingin seudun kunnista”, Nurmijärven kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen kertoo.