Ajankohtaista

Vuosi 2021 alkoi siitä, mihin vuosi 2020 päättyi. Uusimman Nurmijärvi-barometrin mukaan muuttoliikehdintä Helsingin seudun kehyskuntiin jatkui vilkkaana myös vuoden vaihduttua ja vuoden 2021 tammikuussa Nurmijärven väkiluku kasvoi jälleen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua kerrytti tällä kertaa ennen kaikkea pienempi lähtömuuttojen määrä (01/2021: lähtömuuttoja kunnasta 178, 01/2020: lähtömuuttoja kunnasta 208).

Miten Nurmijärven kunnan palvelut ovat huomioineet toiminnassaan kunnassa tapahtuneet ja myös ennustetut väestönmuutokset? Nurmijärveläiset ovat lähtökohtaisesti hyvin tyytyväisiä kunnan palveluihin, mutta tyytyväisimpiä ollaan kirjastoon. Paneuduimmekin maaliskuun Nurmijärvi-barometrissa Nurmijärven mainetta niittäneisiin kirjastopalveluihin.

Pintaa moninaisempi väestö ja tämän vaikutus palveluiden kehittämiseen

Nurmijärven kaltaisessa kehyskunnassa väestönkasvun voisi helposti ajatella koostuvan yksinomaan lapsiperheistä, mutta tilastojen valossa kuva on moninaisempi. Kun viimevuoden väestömuutoksia katsoo tarkemmin, havaitaan miten erityisesti pienten lasten (0-4-vuotiaiden) määrä on kunnassa laskenut. Myös syntyneiden määrä jäi hieman toissa vuodesta (vuosi 2020: 382 syntynyttä, vuosi 2019: 390 syntynyttä). Syntyneiden määrä on laskenut siitäkin huolimatta, että Nurmijärven suurin kasvu on kertynyt perheenperustamisiässä oleviin ikäluokkiin (25-34-vuotiaat). Samaan aikaan ikäryhmien suhde on myös painottumassa ikääntyviin.

”Alueittain tarkasteltuna kuva on vielä monipuolisempi”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas painottaa ja viittaa kunnan kolmeen omaleimaiseen päätaajamaan sekä kyläjoukkoon.

”Esimerkiksi Nurmijärven päätaajamista Kirkonkylä on väestörakenteeltaan ikääntynein. Kun taas katsotaan kunnan väestöä kymmenvuotisjaolla, nähdään, että nuorten aikuisten (25-34-vuotiaat) ikäluokka on parhaiten edustettuna Klaukkalan alueella. Sen sijaan alle 14-vuotiaiden osuus eri alueiden väestöstä on suurin Rajamäellä. Tämän tulkinnassa meitä auttaa tieto siitä, että Rajamäen alueella perheiden keskimääräinen koko on muita alueita suurempi.”

Eri alueiden omanlaisena väestöpohjan ja tämän kehittymisen tunteminen on kunnan palveluiden kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kuntalaiset arvostavat kirjastoa

Kuten Aleksis Kivi -pääkaupungilta odottaa sopii, ovat nurmijärveläiset tyytyväisimpiä juuri kunnan kirjastopalveluihin. Viisiportaisella asteikolla tyytyväisyys on huimat 4,46 (kakkossijaa pitää ilmanlaatu kokonaispisteillä 4,22). Tämä selviää tuoreesta FCGn Kuntakalvelut Nurmijärvellä -tutkimuksesta.

“Meillä kirjastossa asiakaspalvelu on se ykkösasia, ja iloksemme saamme paljon kiittävää palautetta asiakkailtamme lähes päivittäin”, kertoo kirjastonjohtaja Anu Sorvali.

Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta tekee kirjaston. Hankinnoissa huomioidaan kunnan monipuolinen väestö ja hankinnoissa asiakasryhmien toiveilla on iso painoarvo.

“Hankimme kirjastoon useampia kappaleita suosittuja dekkareita ja lasten kirjoja, mutta emme unohda vähemmän kysyttyä aineistoakaan. Monipuolinen kokoelma on tärkeä”, Sorvali painottaa.

Nurmijärvellä kirjaston toimipiste sijaitsee kaikissa kolmessa päätaajamassa, mutta taajamien välillä on painotuseroja. “Pääkirjastossa Nurmijärven Kirkonkylällä on jo tilojenkin vuoksi eniten aineistoa ja sieltä löytyy myös vanhempaa aineistoa. Klaukkalan ja Rajamäen lähikirjastoissa kokoelma on napakampi ja uudempi. Kävijämäärältään Klaukkalan kirjasto on suosituin ja tästä syystä halutuimpien kirjojen hankintamäärät ovat täällä suurimmat. Kirjastoauto Oivassa painopisteenä on puolestaan lasten ja nuorten aineisto, palveleehan Oiva etenkin kunnan kouluja ja päiväkoteja. Aineisto liikkuu jouhevasti toimipisteestä toiseen, sillä kuljetukset kulkevat päivittäin, ja varausten tekeminen on asiakkaille ilmaista”, Sorvali kertoo.

Nurmijärven kirjasto elää ajassa

Kirjat ovat luonnollisesti kirjaston ydintoimintaa, mutta ajassa elävä kirjasto tavoittaa nurmijärveläiset myös muilla palveluilla.

“Järjestämme kirjastoissa paljon monipuolisia ja pääsymaksuttomia tapahtumia, joihin on helppo osallistua. Esimerkiksi lukupiirien, luentojen, näyttelyiden, kirjailijavierailijoiden sekä K60-kulttuuriklubin lisäksi kirjastossa yökyläilevät myös asukkaiden pehmolelut”, Sorvali kertoo ja jatkaa: “Tulevaisuudessa pyrimme kehittämään tapahtumatoimintaa edelleen siihen suuntaan, että kuntalaiset itsekin voivat järjestää tapahtumia kirjastojen tiloissa. Myös tulevissa remonteissa ja peruskorjauksissa huomioidaan kirjaston ydintoiminta ja pinnalla olevat tarpeet, mutta samalla huomioidaan kirjaston monipuolistuva identiteetti ja sivistyksen laajempi määrittyminen. Myös aukioloaikojen laajentaminen palvelee entistä paremmin yksilöllistä arkea eläviä asukkaita.”