Ajankohtaista

Kuntavaalit 2021 järjestetään sunnuntaina 13. kesäkuuta. Kyseessä ei ole mitkä tahansa vaalit, sillä kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kunnan valtuustoon, joka käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä valvoo kunnan toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Entä millaisen kunnan seuraava valtuusto saa johdettavakseen? Miltä tulevaisuus näyttää korona-ajan exit-kyltin alla? Nurmijärvi-barometri paneutui asiaan.

Mistä ollaan tultu?

Jotta voidaan ennustaa tulevaa, pitää ymmärtää mennyttä. Suomen alueiden ja kuntien eriytymiskehitys oli voimissaan jo ennen korona-aikaa. Eriytymistä tapahtui kaikilla tasoilla ja väestöltään kasvavia alueita oli entistä harvemmassa. Kun vielä 2000-luvulla erot näkyivät suuralueiden välillä, niin 2010-luvulla erot näkyivät jo kaupunkiseutujen sisällä. Myös Helsingin seudun kehyskunnille riitti kaikille reipasta muuttoa 2000-luvulla, kun taas seuraavalla vuosikymmenellä suuret muuttovirrat kohdistuivat enenevissä määrin vain muutamaan kuntaan. Kilpailu koveni eikä pelkällä sijainnilla enää pärjätty. Kaupungistuminen jylläsi megatrendinä, puhuttiin Järvenpää-ilmiöstä ja urbaani asuminen oli pinnalla. Sitten tuli koko maailmaa ravistellut ja edelleen ravisteleva pandemia. Uusi valtuusto aloittaakin toimintansa korona-ajan ulko-oven suulta.

Minne ollaan menossa?

 Väestö

Alue- ja kaupunkikehittämisen keskustelu vilisee erilaisia ennusteita uudesta normaalista. Yhteistä on se, että jonkinlainen muutos tapahtuu varmasti ja tulevaisuuteen avautuu erilaisia polkuja. Megatrendinä kaupungistuminen jatkuu, mutta mittakaava laajenee, kun etätyön mahdollistamana on tullut paikkaan liittyen enemmän vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.

”Tilastot kertovat meille, että tilaa, väljyyttä, turvallisuutta ja terveellisyyttä haetaan ennen kaikkea omalta seudulta – omien arjen tukiverkkojen kantaman päästä”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kuvailee korona-ajan muuttoliikettä. ”Viime vuosi oli Nurmijärvelle suuntautuvan muuttoliikkeen osalta erityisen vilkas ja jos alkuvuoden tahti pysyy samana niin tästä vuodesta tulee vielä vilkkaampi”, Ahokas jatkaa.

Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan tammi-huhtikuun aikana Nurmijärven väestö on kasvanut kolmellasadalla henkilöllä. Kasvusta lähes 70 % muodostuu muuttoliikkeen vaikutuksesta (nettomuutto), 16 % luonnollisella väestönkasvulla (syntyneiden enemmyys) ja 15 % maahanmuutolla (nettomaahanmuutto). ”Erityisen ilahduttavaa on se, että kasvua on alkuvuoden osalta kerryttänyt myös pienempi lähtömuuttojen määrä (tammi-huhtikuu/2021: lähtömuuttoja kunnasta 694, tammi-huhtikuu/2020: lähtömuuttoja kunnasta 766)”, Ahokas kertoo.

Jos vuosi 2021 jatkuu samanlaisena kuin sen ensimmäinen kolmannes, tarkoittaisi se Nurmijärvelle noin 900 uutta asukasta ja noin kahden prosentin väestönkasvua. Absoluuttisena kasvuna se tarkoittaisi paluuta 2000-luvun alun kasvuvauhtiin.

”Ei ole näköpiirissä merkkejä siitä, että kunnan vetovoima olisi tyrehtymässä samalla kun pitovoima on vahvistunut. Myös 2020-luvun rakentamissuunnitelmat pitävät osaltaan huolta veto- ja pitovoiman mahdollisuuksista”, Ahokas summaa väestökehitystä ja jatkaa: ”Kaiken tohinan keskellä tulee kuitenkin muistaa, että myös Nurmijärven väestö on ikääntymässä ja tämä edellyttää meiltä esimerkiksi palvelutarpeiden painotusten muutoksia. Koko kunnan tasolla lasten ja nuorten palvelutarpeiden määrän ennustetaan pysyvän kasvun myötä lähes nykyisellä tasolla, mutta samaan aikaan ikäihmisten palvelutarpeet kasvavat”.

Asuinrakentaminen

2020-luvulla tilaa, väljyyttä, turvallisuutta ja terveellisyyttä hakevilla uusilla ja vanhoilla nurmijärveläisillä on myös laajat mahdollisuudet löytää itselleen sopiva asuinpaikka ja asuntotyyppi. Erityisesti väljempää pientaloasumista valmistuu seuraavaksi kunnan eteläisellä alueella Klaukkalassa Vanha-Klaukkaan, Järvimaahan ja Jokimetsään. Keskisellä alueella Kirkonkylässä tulee myös lähitulevaisuudessa myyntiin Heinojan omakotitalotontteja ja myös keskusta-alueelle on suunnitteilla miniomakotitalotontteja. Myös kunnan pohjoisosassa sijaitsevan Rajamäen Kylänpään asuinalueen omakotitalotonttitarjonnan kasvattamista pohditaan. Lisäksi lukuisat kylät tarjoavat monipuolisuutta ja taajamille vaihtoehtoisia asuinympäristöjä. Myöskään tiiviimpää asumista ei ole unohdettu ja kerrostalokohteita valmistuu erityisesti Klaukkalaan.

Talous

Kunnan kasvu on elinvoiman kehittymisen kannalta erittäin merkityksellinen. Väestönkasvu lisää kunnan verotuloja ja kasvattaa kaupallisten palvelujen sekä hyödykkeiden kysyntää, joka osaltaan tukee elinkeinojen kehittymistä. Elinkeinojen kehittyminen osaltaan ruokkii kunnan vetovoimaisuutta asuinkuntana kaupallisten toimintojen monipuolistumisen sekä työpaikkojen ja yhteisöverojen lisääntymisen myötä. Kasvavan asukasmäärän ja elinkeinojen kehittymisen välillä onkin elinvoimakehä, jossa toinen ruokkii toistansa.

Kasvun kääntöpuolena on kuitenkin kunnallisten palvelutarpeiden kasvu, joka johtaa kunnan menojen kasvuun. Kasvu vaatii myös merkittäviä investointeja ja paineet kunnan velkaantumisen kiihtymiselle ovatkin suuret. Kunnan talousjohtaja Ville Rajahalmeen mukaan kunnan kasvu tulisikin saada tehtyä mahdollisimman edullisesti sekä palveluiden järjestämisen että maankäytön näkökulmasta.

”Strategian mukainen toiminta ei saa johtaa siihen, että pitkällä aikavälillä kunnan talouden ongelmat syventyisivät”, Rajahalme kertoo.

Oman haasteensa taloustilanteeseen tuo myös korona-ajan kasvattama työttömyys. Erityisesti korkealle tasolle jäänyt ja trendimäisesti kasvava pitkäaikaistyöttömyys kiusaa myös Nurmijärveä.  ”Tilanne on Nurmijärvelle uusi, sillä kunta on ollut matalan työttömyyden ja korkean työllisyysasteen kunta”, kehityspäällikkö Vesa Kokkonen kertoo.

Terveiset uudelle valtuustolle korona-ajan exit-kyltin alle

Vaikka lähtökohdat uudelle valtuustokaudelle ovat varsin poikkeukselliset, niin jatkossakin on selvää, että Nurmijärvi haluaa kasvaa ja olla houkutteleva kunta. Kunnanjohtaja Outi Mäkelä painottaa, että vaalien jälkeen aloittava valtuusto on merkittävien tulevaisuusvalintojen edessä.

”Miten saadaan talous kuntoon sekä pidetään huolta kunnan elinvoimaisuudesta ja laadukkaista palveluista?”, Mäkelä pohtii.

Päättäjiltä vaaditaankin rohkeutta tehdä valintoja, sillä taloudellinen tilanne ei mahdollista kaikkea kaikille strategiaa. Myös asioiden valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys korostuvat kunnan toiminnassa.

”Aktiivisen ja avoimen vuoropuhelun käyminen asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa on vuosi vuodelta tärkeämpää”, Mäkelä tähdentää.

Avoimuutta, vuoropuhelua ja yhteistyötä alleviivaavat myös Nurmijärven kunnanhallituksen ja -valtuuston nuijan heiluttajat.

”Hyvällä yhteistyöllä yli puoluerajojen saadaan parhaiten hoidettua Nurmijärven kunnan asioista. Sitä paitsi yhteistyön tekeminen on hauskaa ja palkitsevaa”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Virpi Räty kertoo.

”Hyvä ja maltillinen yhdessä tekemisen kulttuuri luottamushenkilöiden, virkamiesten, elinkeinoelämän ja kuntalaisten kesken toimivat pohjana Nurmijärven vetovoimatekijöiden ja vahvuuksien vaalimisessa ja edistämisessä”, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen painottaa ja jatkaa: ”Toivotan onnea ja viisautta uudelle tulevalle valtuustolle samalla kun ojennan viestikapulan sitä jo lähtövauhdissa kurkottavaan käteen. Nurmijärven, Suomen suurimman maalaiskunnan, vahvuudet ovat ihmisen kokoinen kunta, jossa on tilaa asua ja elää turvallisesti ja viihtyisästi. Näitä on syytä vaalia ja taiten edistää. Tässä meitä auttaa hyvän yhteistyön lisäksi korona-ajan jälkeinen talouskasvu sekä loistava sijaintimme.”

Tutustu aiempiin Nurmijärvi-barometri julkaisuihin täällä.