Ajankohtaista

Vuoden 2024 ensimmäinen kvartaali on täynnä.  Nyt kun vuodesta on tilastollisesti koluttu kolme ensimmäistä kuukautta, on hyvä aika Nurmijärven väestönmuutosten osavuosikatsaukselle. Alkuvuoden osalta Nurmijärvi nukkuu vielä talviunta, ja torkut saattavat venyä kuluvana vuonna pitkälle.  

Poikkeusvuodet seuraavat toisiaan jatkaen väestönmuutosten ennakoimisen epävarmuutta. Uutena elementtinä tulleen poikkeuksellisen asuntomarkkinatilanteen odotetaan kangistavan väestönkasvua kuluvana vuonna. Lisäksi todellisen kasvun arviointia haastaa ukrainalaispakolaisten siirtyminen tilastojen välillä. 

Väestönkasvua syntyneiden enemmyydestä sekä nettomaahanmuutosta – kuntien välinen nettomuutto lähes nollilla 

Nurmijärven asukasluvun kasvu on vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana ollut vähäistä. Tammi-maaliskuun aikana kuntien välinen nettomuutto kipusi juuri ja juuri plussan puolelle (+2 henkilöä). Väestönkasvusta ovatkin alkuvuoden osalta vastanneet syntyneiden enemmyys (+20 henkilöä) sekä nettomaahanmuutto (+55 henkilöä). Yhteensä asukasluku on kasvanut 77 henkilöllä, joka tarkoittaa 0,2 % väestönkasvua. 

”Syntyneiden enemmyyden kasvussa oli kuitenkin enemmän kyse kuolleiden määrän vähenemisestä kuin syntyneiden määrän kasvusta”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas avaa lukuja ja jatkaa: ”Nettomaahanmuutossa on puolestaan edelleen mukana ukrainalaispakolaisten siirtymistä tilastojen välillä. Kun henkilö on ollut vuoden vastaanottojärjestelmässä, voi hän hakea kotikuntamerkintää. Kotikuntamerkintää hakeneet siirtyvät tämän jälkeen väestötilastoissa maahanmuuttaneiksi, vaikka ovat jo aiemmin asuneet kunnassa.” 

Syntyneiden määrä laskussa pienen elpymisen jälkeen 

Syntyneiden määrä on hieman vähentynyt viime vuodesta. Samoin alle kolmevuotiaiden lukumäärä on tammi-maaliskuun aikana vähentynyt (-27 lasta). Maaliskuussa 2024 Nurmijärven alle kolmevuotiaiden lukumäärä oli 1 346 lasta. 

”2010-luvun loppupuolen vuosina alle kolmevuotiaiden lukumäärä laski jo alle tuhannen kolmensadan. Korona-ajan syntyneiden määrän pieni nousu ja muuttoliike korjasivat lukua kuitenkin ylöspäin 2020-luvun ensimmäisinä vuosina, ja tämä näkyy vuonna 2024 3-6-vuotiaiden määrän pienenä kasvuna”, Ahokas kertoo, mutta muistuttaa, että pienten lasten lukumäärä on edelleen vaatimaton. 

”Jos 2010-luvun lopun tilannetta ei huomioida, oli alle kolmevuotiaiden lukumäärä näin alhainen viimeksi vuonna 1991 eli 33 vuotta sitten. Tällöin syntyneiden kokonaismäärän pienuus selittyi kuitenkin Nurmijärven kokonaisväkiluvulla, joka vuonna 1991 oli alle 29 000 asukasta. Maaliskuussa 2024 Nurmijärven väkiluku oli 44 866”, Ahokas konkretisoi tilannetta. 

Potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka (25–44-vuotiaat) on Nurmijärvellä pysytellyt alkuvuonna vuodenvaihteen tilanteen mukaisena (+3 henkilöä). ”Kasvu on kertynyt 30-39-vuotiaisiin (+40 henkilöä) kun taas 25–29-vuotiaiden sekä 40–44-vuotiaiden ikäluokat ovat pienentyneet (-37 henkilöä)”, Ahokas kertoo. 

Helsingin seudun kehyskunnissa väestönkasvua nuorista aikuisista ja kolme-nelikymppisistä. Määrällisesti eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä 

Muuttoliikehdinnän ja olemassa olevassa väestössä tapahtuneiden muutosten jälkeen on Helsingin seudun kehyskuntien kokonaisväestönkasvu painottunut nuoriin aikuisiin (20–24-vuotiaat) sekä kolme-nelikymppisten ikäluokkiin (30–49-vuotiaat). Sen sijaan alle kouluikisten lasten määrä on vähentynyt liki viidelläkymmenellä lapsella (-47 henkilöä). Määrällisesti eniten on kasvanut 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön ikääntymisen myötä (+446 henkilöä). 

Asuntomarkkinoiden erikoisvuosi 

Osaltaan Nurmijärven alkuvuoden maltillista asukasluvun kehitystä selittää valmistuneiden asuntojen määrä. Uusia asuntoja on tammi-maaliskuun aikana valmistunut 17 kappaletta, joista kaikki omakotitaloihin tai paritaloihin. Valmistuneiden omakotitalojen sijainneissa erottuu uudet Klaukkalan Vanha-Klaukan alue sekä Rajamäen Kylänpään alue. 

Yhtiömuotoisen asuntotuotannon osalta Ahokas arvioi, että hankaluudet uusien hankkeiden aloituksissa jatkunevat koko vuoden, sillä asuntotarjontaa riittää sulateltavaksi aiemmin valmistuneissa kohteissa myynnin ja vuokrauksen hidastumisen vuoksi. 

”Ylipäätään olemassa olevassa asuntokannassa tapahtuvat muutokset on tärkeä seurattava asia”, Ahokas kertoo ja viittaa paitsi viime vuonna valmistuneiden asuntojen asuttamisen viiveeseen niin myös 1.1.2024 alkaen aiempaa alempiin varainsiirtoveroihin. Kiinteistöjen varainsiirtoverokanta alennettiin 4 prosentista 3 prosenttiin. Asunto- ja kiinteistöosakkeiden varainsiirtoverokanta alennettiin 2 prosentista 1,5 prosenttiin. Kevennetyn varainsiirtoveron odotetaan vaikuttavan positiivisesti asuntokauppaan. 

”Esimerkiksi 400 000 euroa maksavassa omakotitalossa hyöty on useamman tuhat euroa”, Ahokas konkretisoi muutosta. ”Muutoksella saattaa olla vanhan kannan asuntokauppaa kiihdyttävä vaikutus yhdessä korontarkastusten yhteydessä mahdollisesti alenevan korkotason kanssa. Kuitenkin viimevuosien voimakkaasti nousseet kuluttajahinnat syövät hintahyötyä”, Ahokas pohtii.

Tutustu Nurmijärvi-barometriin kunnan kotisivuilla!