Ajankohtaista

– Citylanden sielunelämää avaava Nurmijärvi-barometri palkittiin hyvän viranomaisviestinnän edistämisestä

On aika käynnistellä joulunodotus, sillä vuosi 2022 on loppusuoralla. Tilastovuosi toki tarpoo vielä kinoksissa pari askelta perässä. Tuoreesta Nurmijärvi-barometristä selviää, että kuluvan vuoden aikana Nurmijärvellä on syntynyt Helsingin seudun kehyskunnista toiseksi eniten lapsia ja luonnollinen väestönkasvu on naapureihin verrattuna huippuvireessä. Tänä vuonna citylanden joulusta nauttii jälleen joukko uusia asukkaita, kun kunnan väkiluku on tammi-lokakuun aikana kasvanut 218 uuden asukkaan verran.

Joulualusaika laittaa myös pohtimaan käynnistyvää vuotta 2023. Miltä Nurmijärven budjetti näyttää ensi vuonna? Entä mitä tulevilta vuosilta on odotettavissa?

Vaunukansaa puhutteleva kunta

Asukasmäärä on Nurmijärvi-barometrin mukaan kasvanut tammi-lokakuun aikana 0,5 % eli 218 uuden asukkaan verran. Korona-ajasta poiketen vuoden 2022 väestönkasvua ovat ylläpitäneet kuntien välisen muuttoliikkeen sijasta ennen kaikkea luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus) sekä Nurmijärvelle suuntautunut maahanmuutto. ”Syntyneiden määrä on jo totuttuun tapaan ollut Helsingin seudun kehyskuntien parhaimmistoa ja vaunukansan myötä Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu on omissa lukemissaan”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo. Kun kaikki väestönmuutosten osatekijät summataan yhteen, löytyy Nurmijärvi samalta viivalta Sipoon, Kirkkonummen ja Mäntsälän kanssa.

Asuntotuotannon osalta lokakuussa valmistui 20 erillispientaloa, joista valtaosa Klaukkalan alueelle. Tammi-lokakuun aikana on Nurmijärvelle valmistunut kaikkiaan 287 asuntoa: 133 erillispientaloa ja 79 rivitaloasuntoa ja 75 kerrostaloasuntoa. Ahokkaan mukaan pientalotuotannon osalta ollaan kuluvana vuonna jo yli pitkän aikavälin keskiarvon. ”Viimeisen kymmenen vuoden aikana Nurmijärvellä on valmistunut keskimäärin reilu 110 erillispientaloa vuodessa”, Ahokas kertoo.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna lokakuun muutokset eivät tuo juuri muutoksia kuluvan vuoden aikana totuttuun. Pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrä on pysynyt maltillisena, vaikka kasvua on tullut potentiaalisista perheellistymisikäisten ikäluokista. Määrällisesti eniten kasvaa 70 vuotta täyttäneiden ikäluokka.

Budjetti ja tulevaisuuden suunnitelmat paljastavat Nurmijärven lapsiperhemyönteisyyden

Samalla tavalla kuin meidän jokaisen henkilökohtaisessa taloudessa, niin myös kunnan taloudessa jokaisella eurolla on oma tehtävä. Kunnan budjetti eli talousarvio kertoo sen, miten kunta resursoi kuntastrategian ja lainsäädännön mukaisen toiminnan vuodelle 2023. Samalla katsotaan myös hivenen pidemmälle ja tällöin puhutaan suunnitelmavuosien 2024–2025 budjettiarvioista.

”Vaikka budjetti laaditaan aina vuosi kerrallaan, tulee meidän pitää katse horisontissa. Vaikka Nurmijärvi on vetovoimainen kunta ja ensi vuosi näyttäytyy varsin hyvältä tulosennusteen näkökulmasta, pitkän ajan talouden trendi on yhä todella huolestuttava. Korkoympäristön muutokset, inflaatio, energiakriisi ovat todella suuria riskejä kunnalle”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä näkee.

Myös Nurmijärven talousjohtaja Erno Kontio painottaa pitkän aikavälin tarkastelun tärkeyttä. Vaikka vuosi 2023 näyttäytyy Nurmijärvellä, kuten lähes kaikissa muissakin kunnissa, ylijäämäisenä, tulee katse pitää tiukasti tulevaisuudessa.

”Ansiotulojen ennakoidaan kehittyvä positiivisesti, joka vaikuttaa kunnallisveron kertymään. Pitää kuitenkin muistaa, että merkittävin tekijä ensi vuoden budjetin ylijäämään ovat aikaisemmilta vuosilta vanhojen veroprosenttien mukaisesti tilitettävät verotulot”, Kontio selventää ja jatkaa ”Realistisemman kuvan kunnan tulevien vuosien tulorahoituksen tasosta antaa suunnitelmavuosien 2024–2025 arviot, jotka ovat huomattavasti pienemmät kuin vuonna 2023”. Erityisesti lainakannan kehitys saa talousjohtajan mietteliääksi. ”Lainakannan ennakoidaan pienentyvän hieman vuonna 2023, mutta tulevina vuosina tulorahoituksen asettuessa uudelle normaalille tasolleen lähtee myös lainakanta huomattavaan kasvuun ja kunnan tilikaudet näyttäytyvät huomattavan alijäämäisinä. Kunnan talouden tasapainotilan eteen joudutaankin tekemään hartiavoimin töitä tulevina vuosina”, Kontio toteaa.

Vaikka ensi vuodelle ennustetaan ylijäämää, onkin kunnan toimintaa tarkoin suunniteltava. Suunnitelmallisuudelle löytyy perusteita varsinkin tulevilta vuosilta. Erityisesti isot koulu- ja päiväkoti-investoinnit sekä uusien pientalovaltaisten asuinalueiden vaatima kunnallistekniikka koettelevat kunnan kukkaroa tulevina vuosina.

”Investointien osalta Nurmijärven rakentamisen volyymi jatkuu tulevina vuosina kiivaana. Kunnan investointien nettomenot vuosille 2023–2025 ovat yli 147 miljoonaa euroa”, Kontio kertoo.

Investointeja suunnitellaan kuitenkin tarkoin. Tekninen johtaja Juha Oksanen kertoo, että investointeja on pyritty jaksottamaan siten, että isot kouluhankkeet jaksottuisivat resurssien käytön näkökulmasta järkevästi. ”Isot hankkeet sitovat kunnan resursseja, eikä kaikkia ole mahdollista toteuttaa samanaikaisesti”, Oksanen muistuttaa.

Kun asiat eivät synny (tälläkään kertaa) itsestään – henkilöt barometrin takana

Kun barometrin virallisempi osuus on saatu loppuun, on aika kurkata kulisseihin.

En ole tainnutkaan vielä sen kummemmin esittäytyä. Olen Katriina Ahokas. Se erikoissuunnittelija Katriina Ahokas, joka kerran kuukaudessa kuvailee, kertoo, summaa ja pohtii Nurmijärven ja myös muun Helsingin seudun väestömuutoksia kulloinkin vaihtuvan teeman kautta.

Alkuvuonna 2020 viestintäpäällikkö Teemu Siltanen otti yhteyttä ja kysyi, että mitä jos avattaisiin kuukausittain julkaistavia väestömuutoksia laajemmin ja kerronnaltaan laajaa lukijajoukkoa puhuttelevaksi. Sen kauempaa ei Teemun tarvinnut houkutella, sillä olin itsekin pohtinut samaa asiaa. Grafiikoihin saatiin vielä suunnittelijaksi ja toteuttajaksi viestintäassistentti Kirsi Matikainen. Muutaman suunnittelupalaverin jälkeen oltiin valmiita. Syntyi Nurmijärvi-barometri. Barometri, jossa halusimme leppoisalla otteella tarjota ajanmukaista tietoa väestönkehityksestä sekä Nurmijärvellä että muissa Helsingin seudun kehyskunnissa.

Alkuun tavoiteasetanta oli, sanoisinko vaatimattomamman puoleista. Tehdään niin kauan kuin siltä tuntuu. Vähän silloin tiedettiin mitä oltiin käynnistetty.

Nyt puolitoista vuotta myöhemmin Nurmijärvi-barometri on vakiinnuttanut paikkansa Nurmijärven ja Helsingin seudun kehyskuntien väestönmuutosten ja näiden ympärillä pyörivien teemakokonaisuuksien sanoittajana. Kiinnostus on ollut laajaa niin kuntarajojen sisällä kuin myös näiden ulkopuolella. Tänä syksynä Nurmijärvi-barometri sai myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Vuoden selväsanainen 2022-kilpailussa kiitosmaininnan hyvän viranomaisviestinnän edistämisestä.

Olemme otettuja Nurmijärvi-barometrin saamasta huomiosta ja otamme kiitokset lämmöllä vastaan 😊

Rauhallista joulunaikaa toivottaa barometritiimi,
Katriina, Teemu ja Kirsi

Tutustu myös

Aikaisemmat barometrijulkaisut >>