Ajankohtaista

Tammi-syyskuun aikana Nurmijärven asukasluku on kasvanut 210 uuden asukkaan verran. Tämä tarkoittaa 0,5 prosentin kasvua vuoden vaihteeseen nähden. Samansuuruisessa kasvuvauhdissa Nurmijärven kanssa ovat Sipoo, Kirkkonummi, Kerava ja Mäntsälä. Asuntotuotannon osalta tammi-syyskuussa on Nurmijärvelle valmistunut 267 asuntoa: 113 erillispientaloa ja 79 rivitaloasuntoa ja 75 kerrostaloasuntoa. Vallitseva geopoliittinen maailmantilanne ja talousympäristön epävarmuus kiihtyvän inflaation muodossa tuovat kuitenkin haasteita väestökehityksen ennakoimiseen.

Syntyvyys palautunut koronaa edeltäneelle tasolle

Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan Nurmijärven asukasluku on kasvanut tammi-syyskuun aikana 210 uuden asukkaan verran, joka tarkoittaa 0,5 prosentin väestönkasvua. ”Myös syyskuu on Nurmijärven kaltaiselle kasvattajakunnalle tyypillistä kunnasta muuton aikaa, kun toisen asteen päättäneet suuntaavat jatko-opintoihin. Elokuun tavoin myös syyskuun nettomuutto olikin pakkasella kaikissa muissa Helsingin seudun kehyskunnissa paitsi Tuusulassa, jossa nettomuutto oli positiivinen seitsemän asukkaan verran”, kertoo Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna kesälomien jälkeinen aika on kääntänyt Nurmijärven pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrän pieneen laskuun. Vuodenvaihteeseen nähden määrä on vähentynyt koko kunnan tasolla yhdeksällä henkilöllä. ”Nurmijärven lisäksi vastaavanlainen tilanne on Vihdissä, Pornaisissa sekä Mäntsälässä”, Ahokas kuvailee Helsingin seudun kehyskuntien tilannetta.

Määrällisesti eniten kasvaa 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön luonnollisen ikääntymisen myötä. ”Myös 30–34-vuotiaiden ikäryhmä on ollut kasvussa sitä huolimatta, että alle kolmevuotiaiden määrä notkahti elokuun aikana”, Ahokas lisää.

Myös syntyvyys on kuluvan vuoden aikana palautunut lähemmäs korona-aikaa edeltänyttä tasoa. Syntyvyyteen vahvasti kytköksissä olevassa luonnollisessa väestönkasvussa (syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus) on myös kuluvan vuoden aikana varsin poikkeuksellista kehitystä. Tammi-syyskuun aikana peräti puolessa Helsingin seudun kehyskunnissa luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen. ”Mikäli tilastovuosi päättyisi nykyisenlaisena, olisi se tilastohistorian ensimmäinen”, Ahokas konkretisoi asiaa.

Uusia asuntoja 267 kappaletta – 63 % uusista asunnoista pientaloissa

Asuntotuotannon osalta tammi-syyskuussa on valmistunut 267 asuntoa: 113 erillispientaloa, 79 rivitaloasuntoa ja 75 kerrostaloasuntoa.

“Valmistuneiden pientalojen osalta Rajamäki korostuu edelleen. Merkittävä osa, liki 40 prosenttia, tammi-syyskuun aikana valmistuneista omakoti- ja paritaloista sijaistee Rajamäellä, jossa uusi Kylänpään alue korostuu”, Ahokas kertoo.

Kuluvan vuoden aikana ei ole tapahtunut juurikaan muutosta kyseisen alueen asukkaiden muuttotaustoissa.

”Edelleen valtaosa tämän vuoden aikana Rajamäelle valmistuneiden talojen asukkaista on kunnan sisäistä muuttoa ja tämän vaikutuksia väestömuutoksiin on haastava ennakoida. Tämän lisäksi osa Kylänpäähän kotinsa rakentaneista uudisasukkaista on muuttanut kuntaan jo ennen talon valmistumista. Tällöin heidän muuttonsa ei näy väestönkasvuseurannassa samaan aikaan asuntojen valmistumisajankohdan kanssa. Lisäksi jokunen talo on rakennettu suoraan myytäväksi ja myös tämä tuo oman mausteensa väestömuutosten ennakoimiseen”, Ahokas kuvailee.

Markkinoiden turbulenssit tuovat ailahtelevia syyssateita väestömuutosten kehityksen ennakoimiseen

Vallitseva maailmantilanne ja talousympäristön epävarmuus värittävät harmaan sävyillä vuoden 2022 loppua ja myös alkavaa vuotta 2023. Väestömuutosten kehityksen ennakoimisessa riittää vastatuulia korkeampien korkojen ja ohenevan ostovoiman myötä. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vuoden kolmas asuntomarkkinakatsaus tuo esille asuntomarkkinoiden alakuloa, kun oman kodin ostajat ovat ottaneet aikalisää.

”Omaa taloutta pitää pohtia uudelleen korkeampien korkojen, kiihtyvän inflaation ja alati nousevien energialaskujen myötä. Esimerkiksi asuntolainojen myöntämisen osalta on usein tarkastettu, riittävätkö teoreettiset rahkeet, jos lainasta joutuu maksamaan kuuden prosentin korkoa. Testeissä ei kuitenkaan ole huomioitu sitä, että tällä hetkellä samaan aikaan asuntolainojen korkojen kanssa nousevat myös kaikki elämisen kustannukset ruuasta, liikkumiseen ja lämmitykseen. Useasta eri suunnasta puskeva hintojen nousu saattaa jo nyt siirtää monia asuntolainaa ottaneita kotitalouksia lainojen stressitestikattojen yli. Tiukempien aikojen myötä asumisesta voidaan joutua tinkimään. Tämä näkyy asuntojen myyntiaikojen pitenemisenä, kauppamäärien vähenemisenä ja edelleen väestömuutosten ennakoimisen haastavuutena”, Ahokas summaa.

Vallitseva maailmantilanne laittaa meitä myös ajattelemaan omia kulutustottumuksiamme uusiksi. Monelle asuntovelalliselle korkojen nousu on uusi asia, sillä vuosia kestänyt nollakorkomaailma ehti vakiintua mielissä normaaliksi taloustilanteeksi.

”Sanoisin, että nollakorkomaailman edut näkyivät siinä, miten kotitaloudet pystyivät satsaamaan muuhun kulutukseen. Kun rahalla on jälleen hinta, on muuta kulutusta lähtökohtaisesti tasapainotettava. Samalla rahalla saa siis vähemmän”, Ahokas kuvailee ja jatkaa: ”Voi olla, että ostovoiman oheneminen nostaa jälleen kotoilun suosiota. Asumiskustannukset ovat suurennuslasin alla ja vaihtoehtoja mietitään tarkoin. Markkinatilanteiden turbulenssit korostavatkin entisestään monipuolisen asuntotuotannon sekä laadukkaiden ja mielekkäiden lähiympäristöjen tarvetta nyt ja tulevaisuudessa”.

Vallitsevassa tilanteessa näkyy myös valonpilkahduksia. ”Asuntojen hintojen aleneminen avittaa varsinkin ensiasunnon ostajia pääsemään omaan unelmaan eli omistusasumiseen paremmin käsiksi. Korkotason kehitys voi vähentää ennen kaikkea sijoittajakysyntää, jolloin varsinkin pienemmissä asunnoissa tilanne voi ensiasunnon ostajalle olla helpompi”, Ahokas pohtii.

Aiempiin barometri-julkaisuihin voit tutustua kunnan kotisivuilla.