Ajankohtaista

Kevään korvilla Nurmijärvi-barometri herättelee tilastovuotta 2022. Uusimman Nurmijärvi-barometrin mukaan Helsingin seudun kehyskuntien hyvä vire saa jatkoa vuodenvaihteen jälkeenkin. Ikäryhmittäin tarkasteltuna väestönkasvussa erottuvat nuoret lapsiperheet, mutta määrällisesti eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön luonnollisen ikääntymisen myötä.  

Käynnistynyttä tilastovuotta seurataan myös kevätsiivouksen yhteydessä kirkastettujen lasien läpi. Kaikkien tuntemaa ilmiötä luotsataan 2020-luvulla kohti parempaa arkea hyvinvoinnin, asumisen ja elinkeinojen teemakokonaisuuksien kautta.  

2020-luvun Nurmijärven suunta linjattiin maaliskuussa – valtuusto päätti kuntastrategiasta 23.3. 

Kaikkien tuntemaa ilmiötä luotsattiin jälleen tulevaisuuden osalta, kun valtuusto sai maaliskuussa päätettäväkseen kuntastrategian.  

”Noin vuosi sitten aloitettu työ ja paremman arjen ympärille rakennettu kuntastrategia on muodostettu laajojen osallistamisten, toimintaympäristöanalyysien sekä valtuuston työskentelyn pohjalta. Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia strategiatyöhön osallistuneita”, hallintojohtaja Katja Vuorinen kertoo. 

Uudessa kuntastrategiassa korostuu paitsi selkeiden suuntien valinta myös strategian luonne katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. 

”Vaikka valtuusto vaihtuu neljän vuoden välein, on kunnan kehittämisen syytä olla pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Tämän vuoksi strategiakaudeksi on valtuustokauden sijasta valittu koko 2020-luku”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Toki strategian toteutumista ja ajantasaisuutta seurataan tiivistii ja strategiaa päivitetään tarpeen mukaan.” 

Miten parempi arki saavutetaan? 

Kunnan visio Nurmijärvi – paremman arjen ilmiö konkretisoitui kolmeksi teemakokonaisuudeksi ja näitä toteuttaviksi kuudeksi painopisteeksi. Visiota tavoitellaan hyvinvoivan, turvallisen ja monipuolisen asumisen sekä elinvoimaisten elinkeinojen Nurmijärven kautta.  

Hyvinvoinnissa painopisteinä ovat vaikuttavat ja oikea-aikaiset peruspalvelut sekä kunnan uusi rooli toimia erilaisten toiminnan mahdollistajana. 

”Painopisteissä korostuvat panostukset kunnan lapsiperhemyönteisyyteen samalla kun mahdollistamme parempaa arkea kaikenikäisille muun muassa monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden avulla. Myös nurmijärveläisten työllistymisen edellytyksistä huolehtiminen nousee esiin samoin sosiaali- ja terveyspalveluiden uusjako”, Ahokas kertoo. 

Turvallisessa ja monipuolisessa asumisessa korostuvat asuinympäristöjen kehittäminen näiden omien erityispiirteiden kautta sekä hallittu väestönkasvu. 

”Kärkiajatuksena toimii näkemys siitä, että Nurmijärven kaikissa päätaajamissa kohtaavat luonnonrauha ja elävät keskustat. Väljyyttä, rauhaa ja vehreää idylliä on myös Nurmijärven monissa omaleimaisissa kylissä. Asumisratkaisut ovat monimuotoisia, päätaajamien keskusta-alueiden kehittymiseen panostetaan ja alueiden viihtyisä yleisilme on myös tärkeä veto- ja pitovoimatekijä”, Ahokas summaa. Väestönkasvun hallittavuus puolestaan kumpuaa tarpeesta vastuullisen taloudenpitoon ja kuntalaisten verorahojen tarkkaan käyttöön. 

Elinvoimaisten elinkeinojen puolella tavoitellaan työpaikkaomavaraisuuden nousua sekä edistetään matkailun kehittymistä. 

”Nurmijärvi on perinteinen pendelöintikunta. Työpaikkaomavaraisuuden kasvu kertoo kuitenkin kunnan elinvoimaisuudesta, jonka lisäksi se tarjoaa nurmijärveläisille myös laajempia mahdollisuuksia käydä töissä omassa kotikunnassaan”, Ahokas valottaa asiaa. Matkailun osalta tulevaisuuden Nurmijärven halutaan olevan suosittu matkailukohde ja tätä tavoitellaan matkailun, kulttuurin ja tapahtumatoiminnan toimintaedellytysten mahdollistamisella. 

Nurmijärvi-barometri mukana strategian toteutumisen seurannassa 

Vaikka strategian toteuttamista seurataan virallisesti kunnan talousarviossa, osavuosikatsauksissa, tilinpäätöksessä sekä suunnitellulla erillissivustolla, seuraa myös Nurmijärvi-barometri strategian toteutumista eri aihekokonaisuuksien kautta. 

Nurmijärvi-barometri keskittyy erityisesti väestömuutosten ja tämän johdannaisten sekä asuntotuotannon seurantaan, mutta kuukausittain ilmestyvässä barometrissa seurataan myös matkailun ja työpaikkaomavaraisuuden kehittymistä sekä hyvinvoinnin aiheita. 

Strategian toteutumisen seurannan osalta Ahokas kuitenkin muistuttaa, että lyhyen aikavälin värinöillä on taipumusta tasoittua pitkän aikavälin kehityksessä. 

”Monet strategiaan kirjatut tavoitteet ovat luonteeltaan pitkälle tulevaisuuteen katsovia, eikä näitä pystytä ratkomaan tai ole edes mielekästä kuitata valmiiksi yhden valtuustokauden aikana. Pitkäjänteisyys on kunnan strategisessa kehittämisessä ja johtamisessa valttia.” 

Tutustu uuteen kuntastrategiaan Nurmijärvi – paremman arjen ilmiö 2022-2030