Ajankohtaista

Käynnistynyt vuosikymmen tuo mukanaan isoja muutoksia monipuolisen seudun väestörakenteeseen

Vuodesta 2021 on tilastollisesti koluttu hieman yli puolet. Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan muuttohalut Helsingin seudun kehyskuntiin ovat pysyneet korkealla ja mediassa olemme saaneet lukea 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiöstä. Kuluvan vuoden väestönmuutosten osalta huomion vievät kuitenkin usein tulo- ja lähtömuutot sekä syntyneiden määrä. Usein rinnalla kulkee vielä asuntotuotannon tarkastelu samalla syklillä. Harvemmin puhutaan sitä miltä muutokset näyttävät kokonaisuudessaan ikäryhmien osalta.

”Aineiston puolesta tällöin puhutaan kunnan asukasrakenteesta, joka pitää sisällään niin muuttoliikkeen vaikutuksen kuin olemassa olevassa väestössä tapahtuneet muutokset. Tämä on eräänlainen nettojen netto – mitä jää viivan alle kun tulijat ovat tulleet, menijät menneet, syntyvät syntyneet, kunnassa asuvat ovat viettäneen jälleen yhden syntymäpäivän ja kolmas muuttoliike kirkkomaalle on suoritettu.”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kuvailee väestömuutoksia. ”Tämän puolesta Helsingin seudun kehyskunnat ovat hyvinkin toistensa kaltaisia, vaikka kunnat ovatkin erilaisia.”, Ahokas jatkaa.

Monipuolinen seutu, samankaltainen väestörakenne

Helsingin seudun kehyskunnat vetävät asukkaita puoleensa kukin tavallaan. Osan veto- ja pitovoima perustuu kaupunkimaisuuteen, osan maalaismaisemiin, osan siltä väliltä. Tästä huolimatta ikäryhmittäiset muutokset ovat Helsingin seudulla varsin samansuuntaisia. Seutu vetää puoleensa nuoria aikuisia ja lapsia – lasiperheitä. Vaikka seutu profiloituukin edelleen lapsiperheiden kotipaikkana, asuu kehyskunnissa samaan aikaan kasvava nuorten (lapsettomien) aikuisten sekä ikääntyvien joukko. Kuluvan vuoden aikana kehyskuntien lasten määrän kasvu on tullut yksinomaan pieniin alle kolmevuotiaisiin lapsiin. Sen sijaan muiden varhaiskasvatusikäisten sekä alakouluikäisten lasten määrä on seudulla vähentynyt. Yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden ikäisten nuorten määrä on sen sijaan noussut. Tämä kasvu ei puolestaan selity muuttoliikkeellä, sillä muuttoalttius vähenee lasten kasvaessa.

”Kuntien tämän päivän yläkouluikäiset sekä toisen asteen opiskelijat ovat lähtökohtaisesti kunnassa syntynyttä tai pieninä lapsina kuntaan muuttanutta 2000-luvun ikäluokkaa – kehyskuntien kultavuosien ikäluokkaa.”, Ahokas kertoo.

Väestö ikääntyy – seuraavana kehyskuntien vuoro

Väestön ikääntyminen tulee olemaan isoin muutos Helsingin seudun kehyskunnissa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tästä antaa esimakua myös kuluvan vuoden väestökehitys. Kuluvan vuoden aikana ylivoimaisesti eniten on kasvanut 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmä. Kehyskuntien ikääntymisessä ei sinänsä ole mitään uutta eikä yllättävää. Monet Suomen kunnat ovat jo ikääntyneet ja kunnat ovat oppineet elämään tämän kanssa. Sen sijaan kehyskunnissa väestön ikääntymistä ollaan vasta harjoittelemassa.

Helsingin seudun kehyskuntien monipuolistunut väestörakenne ja ikääntyvä väestö haastavat myös palveluiden tuottamista. Väestö- ja ikärakenteen muutos vaikuttavat palvelujen kysynnän painotuksiin, talouden liikkumavaraan ja edelleen henkilöstötarpeiden muutoksiin. Ikärakenteen muutos haastaakin vanhat toimintatavat, sillä kehyskuntien palvelurakenne, toimintatavat ja painotukset on lähtökohtaisesti luotu toisenlaisia olosuhteita varten. Tulevien hyvinvointialueiden perustaminen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi kuntien tehtäviin, toimintaan ja talouteen. Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä, hyvinvointikoordinaattori Kaisa Laine?

”Väestörakenteessa tapahtuvat muutokset ovat hyvinvointityön keskeisiä kysymyksiä, sillä nämä tuovat mukanaan tarpeen tarkastella palvelujärjestelmäämme uudelleen”, Laine toteaa.

Esimerkiksi ikärakenteen muutoksen odotetaan tuovan kunnille helpotusta alaikäisten palveluiden kustannuksiin, mutta samalla ikäihmisten palveluiden kokonaiskulujen ennustetaan lisääntyvän lähes kuusikymmentä prosenttia. ”Kasvaville kunnille, kuten Nurmijärvelle, tilanne on kuitenkin siitä erityinen, että kasvun myötä lasten ja nuorten määrän ennustetaan pitkällä aikavälillä pysyvän suunnilleen nykytasossa. Toisin sanoen, lasten ja nuorten määrän ei ennusteta koko kunnan tasolla juuri vähenevän, mutta samaan aikaan ikäihmisten määrä ja osuus kasvavat merkittävästi”, Laine kuvailee.

Asiakkaiden ja asukkaiden elämänlaatua kehittämässä

Valtion monien vuosien valmistelun jälkeen Suomeen perustettavat hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kunnilla säilyy edelleen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, joka puolestaan korostaa enenevissä määrin asukkaiden elämänlaadun monipuolista ylläpitämistä, edistämistä ja kehittämistä.

”Keusoten myötä Nurmijärvi on jo etupainotteisesti siirtynyt palveluiden järjestämisen osalta uuteen malliin ja uusi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue tarkoittaa Keski-Uudenmaan Sotea”, Laine kuvaa historiallista muutosta.

Mullistusten keskellä sekä Laine että Ahokas painottavat kuitenkin samaa asiaa.

”Keusotelle asiakas, Nurmijärvelle asukas. Yhtä kaikki henkilöt ovat samoja. Tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa korostuvat ennen kaikkea vahva yhteistyö Keusoten ja Nurmijärven välillä.”.

Lue lisää

Tutustu Nurmijärvi-barometrin aikaisempiin julkaisuihin >>