Ajankohtaista

Nurmijärven kunnan tilinpäätösennusteen mukaan tilikausi 2024 toteutui ennakoitua parempana. Vuoden 2024 tilikauden tulos näyttää asettuvan noin 5,1 milj. euroon. Talouden ennuste vuodelle 2024 on vaihdellut vuoden aikana hurjasti. Kunnan alkuperäisessä talousarviossa tilikauden tuloksen ennakoitiin asettuvan 3,9 milj. euroon. Vuoden mittaan ennuste kuitenkin heikkeni ja tuloksen arveltiin kutistuvan vain 0,8 milj. euroon.

”Vaikuttaa siltä, että Nurmijärvellä on onnistuttu tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä toteaa.

Merkittävimmät seikat taloudellisen tilanteen parantumisen takana liittyvät Nurmijärven kestävän kasvun ohjelma NUUKAan ja verotulojen suotuisaan kehitykseen. Valtuuston NUUKAssa linjaamat säästötoimenpiteet ovat hillinneet menojen kasvua ja NUUKAn osana toteutettu veronkorotus on vahvistanut investointien omarahoitusosuutta. Nurmijärvellä kasvu ei ole talouden notkahduksesta huolimatta totaalisesti pysähtynyt, vaan tonttikauppaa on tehty – vaikkakin hitaammin. Lisäksi alueemme työttömyysluvut ovat pysyneet maltillisina.  

Tilikauden tulos olisi ollut noin 4,7 milj. euroa heikompi ilman veroprosentin korotusta. Ennakoitua vahvemmasta vuosikatteesta huolimatta kunta pystyi rahoittamaan investointimenoista vain noin 88 %:a, joka tarkoittaa sitä, että kunnan lainakanta kääntyi takaisin kasvu-uralle.

”Nurmijärvellä on käynnissä valtava investointisuma, jonka vuoksi taloutta on jatkuvasti katsottava riittävän etäälle. Yksittäinen positiivinen vuosi on toki iloinen asia, mutta koska velkaannumme valtavalla vauhdilla, on meidän pidettävä huolta, että ylijäämäiset vuodet ovat jatkossa pääsääntö, eivätkä poikkeus. Tilikauden lukujen taakse kytkeytyy valtavasti tehtyä työtä kuntalaisten eteen, niin kunnan työntekijöiden kuin päättäjienkin osalta. Heille iso kiitos siitä ja erityisen iso kiitos rohkeudesta toteuttaa myös niitä vaikeita päätöksiä”, Outi Mäkelä toteaa.

Menojen kasvuvauhti hidastui – kasvu yhä keskivertoa voimakkaampaa

Kunnan palvelutuotannon ulkoiset toimintakulut kasvoivat noin 3,0 milj. euroa (2,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna, kun muutetussa talousarviossa ulkoisten toimintakulujen ennakoitiin kasvavan reilusti enemmän eli noin 5,8 milj. euroa (4,1 %). Kuntien toimintakulut kasvoivat keskimäärin 1,5 % vuonna 2024. Toimintakulujen kasvuvauhti kuntasektorilla on maltillistunut huomattavasti, kun vuonna 2023 toimintakulujen kasvu oli vielä 11,2 %. Nurmijärven kunnan ulkoiset toimintatuotot pienentyivät 9,9 milj. euroa (-22,1 %) verrattuna vuoteen 2023, jolloin kunta sai historiallisen suuren kertaluonteisen tulon Ilvesvuori Pohjoisen maanmyynnistä.

Kuntaliiton tiedote ja materiaalit kuntien tilinpäätösarvioista 2024 >> Kuntaliiton tiedote ja tarkemmat materiaalit

Investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin kasvattavat kunnan velkaa

Vuoden 2024 keskeisimmät päätökset liittyivät kunnan palveluverkon ratkaisuihin. Valtuusto päätti lokakuussa Klaukkalan koulu- ja päiväkotiverkon ratkaisuista, joissa pelkkien kiinteistöinvestointien kokonaisuus oli noin 75 milj. euroa. Vuoden 2025 alusta päätöksentekoon tulee Nurmijärven yhteiskoulun ja lukion hankesuunnitelmien päivittäminen, ja kokonaisuuden hintalappu asettuu myös yli 40 milj. euron. Samanaikaisesti valmistellaan myös useita pienempiä koulu- ja päiväkotiverkon uudis- ja perusparannusinvestointeja tuleville vuosille, rakennetaan ja ylläpidetään olemassa olevaa kunnallistekniikan ja vesihuollon infraa. Näiden hankkeiden läpivienti kasvattaa kunnan lainakantaa merkittävästi nykyisestä kuluvan vuosikymmenen loppua kohden. Vuoden 2024 lopussa kunnan lainakanta asettuu noin 200,0 milj. euroon ja vuosikymmenen lopussa lainaa arvioidaan olevan 330-360 milj. euroa.

”Kunnan lainakannan nopea kasvu lähitulevaisuudessa on merkittävin uhka kunnan taloudelle ja peruspalvelujen järjestämiselle. Nykyisessä tilanteessa investointeja on pakko tehdä, mutta keskustelussa pitäisi nopeasti päästä myös siihen, miten investoinnit saadaan sovitettua tulorahoituksen mukaisiksi ja lainakanta takaisin lasku-uralle. Kuntien talous on entistä riippuvaisempi yleisestä talous-, työllisyys- ja verotulokehityksestä, eli olemme entistä alttiimpia suhdannevaihteluille. Tätä vasten peilaten keskustelua velkaantumisesta ja sen tahdista tulee jatkaa”, talousjohtaja Erno Kontio sanoo.

Miksi kunta on huolestunut lainakannan kasvusta? Lainakannan suuruus vaikuttaa korkomenoihin. Mikäli kunnan lainakanta kasvaa 350 milj. euroon, kunta maksaa vuosittain kahden prosentin keskikorolla noin 7,0 milj. euroa korkokuluja. Vielä toistaiseksi vuosittaiset korkokulut ovat 3,3 milj. euron luokkaa.

”Kyse ei ole pikkurahasta, sillä erotuksella järjestäisi kunnan kirjasto- ja kulttuuripalvelut tai katujen kunnossapidon vuodeksi”, Kontio toteaa.

Ennakkotiedot perustuvat 6.2. tilanteeseen ja voivat vielä muuttua tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Konsernitilinpäätös etenee päätöksentekoon 24.3.2025 kunnanhallituksen kokoukseen ja sieltä edelleen valtuuston päätettäväksi 21.5.2025.