Ajankohtaista

Nurmijärven asukasluku on kasvanut tammi-lokakuun aikana liki 200 asukkaalla luonnollisen väestönkasvun sekä nettomaahanmuuton vaikutuksesta. Vaikka syntyneiden määrä 346 on Helsingin seudun suurinta, alle kolmevuotiaiden lasten määrä on vähentynyt myös Nurmijärvellä. Osaltaan Nurmijärven alkuvuoden maltillista asukasluvun kehitystä selittää valmistuneiden asuntojen määrä.

Korona-ajan aloittama poikkeusvuosien sarja saa jatkoa vuodesta 2024. Asuntomarkkinat viettävät erikoisvuotta, korkojen odotettu laskusuunta on väljentänyt asuntovelallisten kuukausibudjettia, mutta samalla viimevuosien voimakkaasti nousseet kuluttajahinnat ovat kuitenkin syöneet hintahyötyä.

Myös vuoden 2024 väestönmuutoksissa on Nurmijärvellä nähty totutusta poikkeavaa kehitystä. Kuntien välinen nettomuutto on ollut pakkasella. Kyseessä ei ole niinkään Nurmijärveltä poismuuton lisääntyminen, vaan totuttua verkkaisempi kuntaan muutto asuntorakentamisen talviunien myötä. Nurmijärven asukasluku on kuitenkin kasvanut tammi-lokakuun aikana liki 200 asukkaalla luonnollisen väestönkasvun sekä nettomaahanmuuton vaikutuksesta. Nurmijärven kunnan asukasluku vakiintumista yli 45 000 asukkaaseen joudutaan vielä hetki odottamaan.

Poikkeusvuosien sarjassa voi myös vauhtisokeus iskeä. Milloin koronapandemian alussa syntyneet lapset ehtivät leikki-ikään?

Väestönkasvua syntyneiden enemmyydestä sekä nettomaahanmuutosta – kuntien välinen nettomuutto pakkasella

Nurmijärven asukasluvun kasvu on vuoden 2024 aikana ollut maltillista. Tammi-lokakuun aikana Nurmijärven asukasluku on kasvanut 197 henkilöllä, joka tarkoittaa 0,5 % väestönkasvua.

”Väestönkasvusta ovat vastanneet syntyneiden enemmyys sekä nettomaahanmuutto”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo. Syntyneiden määrä (tammi-lokakuu: 346 lasta) on myös siitä merkittävä, että Nurmijärvellä on kuluvan vuoden aikana syntynyt eniten lapsia Helsingin seudun kehyskunnista. ”Luku jää kuitenkin kauas viiden ja puolensadan syntyneen lapsen vuosista 2000-luvun puolivälissä”, Ahokas muistuttaa.

Toinen asukasluvun kasvusta vastannut tekijä on maahanmuutto.

“Nurmijärvelle suuntautuva maahanmuutto ei ole uusi ilmiö, vaan kunnan nettomaahanmuutto on ollut plussalla viimeiset vuosikymmenet”, Ahokas kertoo. Maahanmuuttotilastot eivät myöskään kerro koko totuutta asiasta.

”Maahanmuuttaneiksi tilastoidaan Nurmijärvelle suoraan ulkomailta tai vastaanottojärjestelmästä muuttavat, kun taas esimerkiksi pääkaupunkiseudun kautta muuttavat tilastoidaan kuntien välisenä muuttoliikkeenä. Tällöin tarkastelua pitää laajentaa kielisyyksiin”, Ahokas valottaa tilastojen haastetta ja jatkaa aiheesta ”lisäksi ulkomaita koskeva tilastointi on monen kirjavaa. Tilastokeskus tilastoi niin vieraskielisyyttä, ulkomaankansalaisia, ulkomailla syntyneitä kuin ulkomaalaistaustaisia. Tarkastelutavasta riippuen tulokset lukumäärissä ja osuuksissa hieman vaihtelevat.”

Vuonna 2023 vieraskielisiä (muut kuin kotimaan kielet) oli Nurmijärvellä 3 434 henkilöä, joka on 7,7 % väestöstä. Osuus on Helsingin seudun kehyskuntien keskikastia. Pornaisissa, Mäntsälässä, Vihdissä ja Sipoossa osuus on pienempi (3,8 % – 7,1 %) ja vastaavasti Hyvinkäällä, Tuusulassa, Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Keravalla suurempi (7,8 % – 16,2 %).

Nurmijärven vieraskielisten suurimman ryhmän muodostavat vironkieliset, joita on lähes 40 prosenttia kaikista Nurmijärven vieraskielisistä. Toiseksi suurin kielisyysryhmä on venäjänkieliset, joita on 17 prosenttia vieraskielisistä.  Venäjänkielisiin lukeutuu myös kuntaan muuttaneita ukrainalaisia, joiden äidinkieleksi on merkitty venäjä.

10 puhutuinta: Nurmijärven vieraskielinen väestö äidinkielen mukaan 2023

Viimeisen kahden vuoden aikana on kasvanut erityisesti ukrainaa tai venäjää puhuvien määrä käynnissä olevan hyökkäyssodan johdosta. ”Ukrainasta tulleiden määrä on enemmän kuin mitä ukrainaa puhuvien määrän kehitys antaa ymmärtää. Ukrainan kielistä ainoa virallinen on ukraina, mutta maassa puhutaan kuitenkin useilla alueilla venäjää”, maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara muistuttaa.

Väestönkasvua potentiaalisten perheellistyvien ikäluokassa sekä ikääntyneissä, pienten lasten määrä vähentynyt kaikissa Helsingin seudun kehyskunnissa

Potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka (25–44-vuotiaat) on Nurmijärvellä kasvanut vuodenvaihteen tilanteesta (+ 52 henkilöä). Kasvu on kertynyt 30–39-vuotiaisiin (+110 henkilöä) kun taas 25–29-vuotiaiden ikäluokka on pienentynyt (- 43 henkilöä). 40–44-vuotiaiden ikäluokka on pysytellyt likimain vuodenvaihteen tilanteessa (- 9 henkilö).

Sen sijaan pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrä on vähentynyt niin Nurmijärvellä kuin muissakin Helsingin seudun kehyskunnissa.

”Vaikka syntyneiden määrä on Nurmijärvellä ollut seudun suurinta, ei se ole onnistunut kääntämään ikäluokan kehityksen suuntaa”, Ahokas tiivistää. Sen sijaan 3–6-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut lähes jokaisessa seudun kunnassa.

”Tämä puolestaan johtaa juurensa korona-ajan syntyvyyden pieneen elpymiseen sekä seudulle suuntautuneeseen muuttoon”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Korona-ajan alusta alkaa olla jo neljä vuotta. Vauvana tai taaperona seudulle muuttaneet hätyyttelevät jo esikoulu- ja kouluikää. Korona-aikana syntyneetkin siirtyvät jo ikäluokasta seuraavaan.”

Asuntotuotannon välivuosi

Osaltaan Nurmijärven alkuvuoden maltillista asukasluvun kehitystä selittää valmistuneiden asuntojen määrä. Uusia asuntoja on tammi-lokakuun aikana valmistunut 133 kappaletta. Kokonaislukumäärään sisältyy kuitenkin yksi niin sanottu purkavan uudisrakentamisen hanke.

”Klaukkalassa Isoseppälän tiellä sijaitseva Y-säätiön M2 kotien omistama huonokuntoinen kerrostalo purettiin ja tilalle rakennetiin uusi. Uudella 48 asunnon kohteella saadaan enemmänkin purettua aiempaa tyhjäkäyntiä”, Ahokas kertoo.

Muuten vuoden 2024 asuntotuotannosta on vastannut pientalotuotanto.

Tutustu aikaisempiin barometri-julkaisuihin >>