Ajankohtaista

Kasvihuonepäästöistä noin kaksi kolmasosaa muodostuu kotitalouksien kulutuksesta. Yksittäisten ihmisten toimilla on siis mahdollista vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Mitä useampi ihminen tekee arjessaan ilmastoystävällisiä tekoja ja valintoja, sitä suuremmat ovat vaikutukset. Kunta kartoitti maaliskuussa tehdyssä kyselyssä asukkailta muun muassa sitä, millaisia ilmastotekoja kuntalaiset tekevät omassa arjessaan ja mitä he haluaisivat tehdä, jos se olisi mahdollista. Mikä estää ilmastotekojen tekemisen?

Kyselyyn vastasi 156 henkilöä, ja aktiivisimpia vastaajia olivat omakotiasujat ja 36–45-vuotiaat. Suurin osa vastaajista koki ilmastotyön tärkeäksi asiaksi ja oman roolinsa siinä merkitykselliseksi. Muutamia mainintoja oli myös siitä, että suomalaisten tekemillä ilmastoteoilla ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kyselyssä ilmastoteot oli jaettu viiteen eri teemaan: sähkön- ja vedenkulutus, asuminen, liikkuminen ja matkustaminen, kierrätys ja kestävä kulutus. Kussakin teemassa oli asiaan liittyviä ilmastotekoja, joista vastaaja pystyi valitsemaan yhden tai useamman asian, joita toteuttaa omassa arjessaan. Teemojen yhteydessä oli mahdollisuus myös vapaasti kirjoittaa, mitä teemaan liittyviä ilmastotekoja tekisi, jos se olisi mahdollista ja mikä estää sen toteuttamisen.

Mitä arjen ilmastotekoja tehdään?

Eniten ilmastotekoja vastaajat olivat tehneet sähkön- ja vedenkulutukseen liittyen. Vastaajista yli 80 % kertoi sammuttavansa tarpeettomat valot ja sulkevansa sähkölaitteet, kun ne eivät ole käytössä. Seuraavaksi eniten säästettiin sähköä, ja myös vettä, pesemällä täysiä koneellisia tiskejä ja pyykkejä. Energiatehokkaita lamppuja ja sähkölaitteita kertoi käyttävänsä yli 60 % vastaajista.

Toiseksi eniten tehtiin kierrätykseen liittyviä ilmastotekoja. Vastaajista 90 % lajittelee ja kierrättää paperin ja kartongin, ja 85 % kertoi kierrättävänsä lasin ja pienmetallin. Tarpeettomien vaatteiden kierrätystä, ruokahävikin vähentämistä ja muovipakkausten kierrätystä kertoi tekevänsä yli 70 % vastaajista.

Asumiseen liittyviä ilmastotekoja tehtiin eniten säätämällä kodin huoneiden lämpötilaa energiataloudelliseksi. Näin teki vastaajista 61,4 %. Lähes puolet vastaajista kertoi lämmittävänsä kotiaan varaavalla takalla ja kolmannes ilmoitti hankkineensa ilmalämpöpumpun.

Liikkumisen ja matkailuun liittyvistä ilmastoteoista eniten vähennettiin autoilua hoitamalla samalla matkalla monta asiaa sekä esilämmittämällä auton moottoria pakkaslukemien mukaan. Kolmasosa vastaajista kertoi vähentäneensä lentomatkailua ja suosivansa lähimatkailukohteita.

Kestävään kulutukseen liittyvistä ilmastoteoista tehtiin eniten tuotteisiin liittyviä ilmastotekoja. Vastaajat kertoivat ostavansa laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Jos tuote rikkoutuu, niin kaksi kolmasosaa vastaajista pyrkii selvittämään tuotteen korjausmahdollisuuden ennen kuin ostaa uuden. Ruokavalintoihin liittyviä tekoja vastaajista oli tehnyt noin puolet. Monella vastaajalla oli kuitenkin suunnitelmissa, että he voisivat syödä enemmän kasvis- ja lähiruokaa sekä vähentää punaisen lihan syöntiä.

Ilmastotekojen tekemättömyyden suurimpana syynä on hintalappu

Suurimpana syynä siihen, että vastaajat eivät voi tehdä haluamiaan ilmastotekoja ovat taloudelliset syyt. Ympäristöystävälliset asiat koettiin hintaviksi. Moni vastaajista haluaisi vaihtaa nykyisen lämmitysjärjestelmän maalämpöön, asentaa aurinkopaneelit tai hankkia ilmalämpöpumpun, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Myös ympäristöystävällisemmän auton hankinta koettiin liian kalliina vaihtoehtona toteuttaa.

Kierrätystä tehtäisiin enemmän, jos kierrätyspisteitä olisi enemmän ja helpommin saavutettavissa. Kierrätystä lisäisi myös se, että kierrätyspisteissä ja taloyhtiöissä olisi nykyistä useammille jätelajeille omat astiat.

Vastaajat käyttäisivät enemmän julkista liikennettä, jos se olisi toimivampi. Nykyiset reitit ja vuorot eivät ole riittäviä. Yksityisautoilua voitaisiin vähentää, jos Nurmijärvellä olisi oma kimppakyytisovellus.

Mihin ilmastotyön toimenpiteisiin kunnan tulisi keskittyä?

Kyselyssä asukkailta kysyttiin myös, mihin suuntaan Nurmijärvellä ilmastotyötä pitäisi viedä ja millaisia toimenpiteitä kunta voisi tehdä, jotta kuntalaiset pystyisivät lisäämään omia ilmastotekojaan. Näistä tuloksista kerromme erikseen, lähiviikkoina.

Olethan jo tutustunut verkkosivujemme ilmastotyö-sivustoon? Sieltä löytyy tietoa ja vinkkejä, millaisia ilmastotekoja kotitaloudet voivat tehdä, ja miten.