Ajankohtaista

Monikossa järjestettiin torstaina 24. elokuuta Kuinka selvitä teinin kanssa -tilaisuus. Tilaisuudessa haluttiin tuoda esille nuorten parissa toimivia tahoja, mutta myös käydä vuoropuhelua nuoruudesta ja nuoren kohtaamisesta. Tilaisuus kokosi yhteen vanhempia, kuntalaisia ja nuorten kanssa toimivia tahoja. Illan teemaan johdattivat juontaja Miira Arminen ja lähiyhteisövalmentaja Timo Kyllönen Aseman Lapset ry:stä.

” Jos ihmisiltä kysytään, haluaisitko he olla uudestaan 15-vuotiaita, niin 80 prosenttia sanoisi ei. Se kuvastaa sitä, miten haastavasta elämänvaiheesta on kysymys. Nuorten oma kulttuuri onkin hakemista, kokemusta ja etsimistä. Voisi sanoa, että nuoret ovat älykkäitä, mutta eivät aina osaa olla fiksuja”, Timo Kyllönen Aseman Lapset ry:stä toteaa.

Erityisen paljon aikuisia tuntuu yleensä harmittavan nuorten parveilu. Nuorten ryhmä on välttämätön, jotta nuori tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Aina ryhmä ei kuitenkaan tarjoa hyvää vertaistukea. FinnCrime-tutkimuksen mukaan nuoruus onkin myös rikosaktiivista aikaa. Rikoksia on paljon, mutta ne kasaantuvat pienelle joukolle.

” On hyvä huomata, että teko ja tekijä eivät ole sama asia. Nuorta ei pidä nähdä pelkästään rikoksen tekijänä vaan kokonaisuutena. Ymmärtää ja hyväksyä on kaksi eri asiaa. Voi ymmärtää teon, vaikkei sitä hyväksy, mutta tekijä tulee hyväksyä”, Kyllönen kertoo.

Aikuisia tarvitaan kohtaamaan nuori arvostavasti

Kuinka selvitä teinin kanssa -tilaisuudessa nousi esille myös se, että nuorten ympärille tarvitaan aikuisia niin kouluihin kuin vapaa-ajallekin.

” Nuorilla on iso tarve aikuisia kohtaan. Mitä voisimme tehdä yhdessä, jotta saataisiin yhteistyötä eri tahojen kanssa niin tiiviiksi, että voitaisiin kohdata lapsia ja nuoria juuri silloin, kun on tarve”, Tuija Hellsten Rikosuhripäivystyksestä pohtii.

Esihenkilö Hanna Hietala Keusotesta totesi, että kuraattoripalveluiden saatavuus Nurmijärvellä on hyvä. Huoli on kuitenkin psykologien rekrytoinneista.

” Tarvitaan mukaan kaikki. Jokaikinen aikuinen, koska hyvinvointi rakentuu yhteisöissä. Että osaisimme ihan kansalaisena ja aikuisena kohdata niitä nuoria arvostavasti”, Hietala jatkaa.

Yhdeksi ratkaisuksi nostettiin kouluissa toimivat kouluvalmentajat ja koulunuorisotyöntekijät, jotka rakentavat yhteisöllisyyttä. He ovat opetukseen sitomatonta henkilökuntaa ja pystyvät olemaan läsnä ja helposti saavutettavissa.

” Yleensä esimerkiksi koulukiusaamiseen puuttuminen on sinnikästä joka päivä tehtävää työtä. Yksi puuttuminen ei riitä”, kuraattori Sannamari Siiskonen toteaa.

Yhtenä isona asiana esille tuli huoli aikuista ja se, millaista esimerkkiä aikuiset näyttävät esimerkiksi paikallisessa facebook-ryhmässä, jossa nuorista keskustellaan ajoittain ikävällä tavalla. Tilaisuudessa myös ihmeteltiin vanhempien katoamista erilaisista yhdistyksistä ja toiminnoista. Aktiivisia vanhempia ei riitä enää toteuttamaan diskoja tai myyjäisiä.

Koko kylä saisi kasvattaa edelleen

Tilaisuuden loppupuolella pohdittiin, miten tästä voisi mennä eteenpäin. Yhteisesti todettiin, että tilaisuus oli tärkeä ja nuoria pitää saada jatkossa mukaan.

” Pidän siitä, että rohkeasti kysytään nuorilta, mitä he haluavat. Aikuisiahan ei aina miellytä se, mitä nuoret tuovat esille. Joskus se syyttävä sormi kun osuu meihin aikuisiin itseemme. Vuoropuhelua jatkamme vielä tämän syksyn aikana. Tarvitsemme ehdottomasti jotakin, jolla houkutella nuoria paikalle”, nuorisopäällikkö Katja Günther sanoo.

Myös nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tino Uusi-Heikkilä on samaa mieltä.

” Tällaisten tapahtumien kautta pidetään ”Koko kylä kasvattaa”- yhteisöä yllä. Ei ole millään tavalla vanhentunut toimintamalli”, Uusi-Heikkilä pohtii.

Tilaisuutta olivat toteuttamassa nuorisoasema, nuorisopalvelut, rikosuhripäivystys (RIKU), opiskeluhuolto, nuorten oikeusedustus, kirjastopalvelut, Aseman Lapset ry, Itä-Uudenmaan poliisi ja Nurmijärven seurakunta.