Ajankohtaista

Kunnan toiminnoista kaavoitus ja siihen osallistuminen on oleellisen tärkeää, mutta usein myös vaikeasti hahmotettavaa ja ymmärrettävää. Minut laitettiin koekaniiniksi kirjoittamaan blogia aiheesta, samalla selventäen asiaa itselleni ja toivottavasti myös teille lukijoille – edes hieman.

Kaavoittaminen tarkoittaa siis maa-alueiden käytön suunnittelua, jonka tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle elinympäristölle ja eri toiminnoille. Maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksymisestä vastaa Maakunnan liitto, jonka jäsenenä on myös alueen kunta. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Kunta vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta alueellaan.

Yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Yleiskaava on kunnan laatima maankäyttösuunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin, kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon tarpeisiin. Kaavoituksella pyritään myös turvaamaan ympäristön luontoarvojen säilyminen ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esimerkiksi taajamittain, kylittäin tai ranta-alueille. Yleiskaavat käsitellään elinvoimalautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa.

Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä ja millä tavalla alueelle rakennetaan ja miten aluetta käytetään. Sillä ohjataan asumisen, viheralueiden, työpaikkojen ja liikenteen sijoittumista taajamissa. Kaavahanke voidaan käynnistää kunnan tai yksityisen tahon aloitteesta. Tarvittaessa voidaan uudistaa vanhentuneita asemakaavoja. Asemakaavat käsitellään asumis- ja rakennuslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa.

Tähän asti selvää, olen vielä ”kartalla”. Entä sinä?

Mutta mennäänpä tarkastelemaan, miten ne kaavat oikein etenevät ja missä kohtaa kuntalaisten on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä.

Kaavoitusprosessi – miten se etenee?

Kaavan laatiminen perustuu aina selvityksiin, ja kaavan vaikutukset arvioidaan ennen kuin kaava voidaan hyväksyä. Kaikilla, joiden elinoloihin tai ympäristöön kaavalla voi olla vaikutuksia, voivat osallistua kaavoitukseen sen eri vaiheissa.

Kaavoituksen vaiheet:

1. Vireilletulo: Kaavan vireilletulo tarkoittaa kaavoituksen aloittamista eli määritellään kaavan lähtökohdat ja tavoitteet.
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS: Vireilletulon yhteydessä julkaistavassa suunnitelmassa kerrotaan mm., miten osalliset saavat tietoa kaavan lähtökohdista, vaikutuksista, alustavasta aikataulusta sekä miten he voivat osallistua kaavan valmisteluun ja kertoa mielipiteensä.
3. Valmistelu- eli luonnosvaihe: Kaavan valmisteluaineisto koostuu yleensä kaavaluonnoskartasta, kaavamerkinnöistä ja – määräyksistä, selostuksesta sekä erilaisista kaavaa varten laadituista selvityksistä. Kaavaluonnoksesta voi antaa mielipiteitä sen nähtävillä oloaikana eli kaava on silloin julkistettu, yleensä noin 30 vrk ajan. Tänä aikana saatetaan järjestää myös yleisötilaisuus.
4. Ehdotusvaihe: Kaavaluonnoksesta annettujen mielipiteiden ja muiden viranomaisten antamien lausuntojen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotus asetetaan luonnoksen tapaan noin kuukauden ajaksi nähtäville, jolloin siitä voi tehdä muistutuksia. Tänä aikana voidaan järjestää myös yleisötilaisuus.
5. Hyväksyminen ja lainvoimaisuus: Kaavaehdotuksen nähtävillä oloajan jälkeen arvioidaan saadun palautteen perusteella, onko kaavaratkaisuun tarpeen tehdä muutoksia. Mikäli on tarvetta isommille muutoksille, on kaavaehdotus asetettava uudelleen nähtäville. Valtuusto hyväksyy vaikutukseltaan merkittävät kaavat, lautakunta vähemmän merkittävät. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava 30 vuorokauden kuluessa päätöspöytäkirjan julkistamisesta.

6. Lainvoimaisuus ja voimaantulo: Kaava saa lainvoiman kuulutuksella, mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta. Jos kaavasta on valitettu päätöksen jälkeen, niin Helsingin hallinto-oikeus päättää joko hylätä valituksen tai kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Noh, eihän tämä nyt ihan ”hepreaa” ollutkaan, kun sitä hetken pähkäilee – termit vain vaikeita, prosessihan puksuttaa eteenpäin varsin loogisesti. Ensin viritellään, sitten luonnostellaan, jonka jälkeen ehdotellaan ja lopuksi hyväksytään. Ja lähes joka välissä julkaistaan kaava uudestaan näytille, palautteiden myötä kehittyneempänä versiona itsestään.

Seuraa kaavoitusviestintää ja osallistu

Kaavan vireilletulosta, OAS:sta, kaavaluonnoksesta, yleisötilaisuudesta, kaavaehdotuksesta ja kaavan hyväksymisestä viestitään kunnan eri viestintäkanavissa: kuulutuksin, tiedotteilla, kotisivulla, sosiaalisessa mediassa sekä mahdollisuuksien mukaan joka kotiin jaettavassa Tiedotuslehdessämme, jossa muuten keväisin on ihan oma osionsa kaavoitukselle. Lisäksi Nurmijärven Uutisissa julkaistaan mm. kuulutukset.

Kiteyttäen kuntalaisten mielipiteitä kuullaan kaavoitusprosessissa pääsääntöisesti noin kolmen kuukauden ajan, vireille 30 vrk + ehdotus 30 vrk + valitus 30 vrk. Ja mahdollisiin yleisötilaisuuksiin kannattaa aina osallistua aktiivisesti – kysellä ja saada vastauksia asiantuntijoilta.

Seuraa siis kunnan viestintäkanavia! Yleisestikin se kannattaa – pysyt kartalla myös muista asioista, eikä kangistuta pelkkiin kaavoihin niin kuin tässä blogissa!

Bloggaajana

Jaana Solin, viestinnän asiantuntija

>> Näin Nurmijärvi rakentuu blogi