Asuminen, Hyvinvointi, Ikäihmiset, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, Kuntastrategia, Lapset, Liikunta, Liikuntapaikat, Lukio, luonto, Me tehdään Nurmijärvi, Neuvola, Nuoriso, Perhe- ja sosiaalipalvelut, Pyöräily, Sosiaali ja terveys, strategia, Terveys, Varhaiskasvatus, Viestintä
Miten Nurmijärvellä voidaan -Nurmijärven hyvinvointikertomus 2020–2024
Hyvinvointi kuuluu kaikille ja Nurmijärvellä sen eteen tehdään töitä suunnitelmallisesti. Kunnan hyvinvointisuunnitelma auttaa hahmottamaan, miten kuntalaisten terveyttä ja elämänlaatua voidaan parantaa. Sen avulla seurataan, arvioidaan ja kehitetään tapoja, joilla kunta tukee asukkaidensa hyvinvointia.
Hyvinvointisuunnitelman pohjana toimii hyvinvointikertomus, joka laaditaan kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus tarjoaa tiiviin katsauksen kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta sekä toimenpiteistä, joilla hyvinvointia ylläpidetään ja parannetaan. Hyvinvointikertomus 2020–2024 on nyt valmistunut, ja sitä käsitellään ensi viikolla hyvinvointilautakunnassa. Tämän jälkeen se etenee kunnanhallituksen kautta valtuustolle tiedoksi.
Hyvinvointikertomuksen laatiminen perustuu lakiin. Sote-järjestämislain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa hyvinvointia ja elinoloja, raportoitava tehdyistä toimenpiteistä ja hyödynnettävä tietoa päätöksenteossa. Se on tärkeä osa kunnan strategista johtamista ja auttaa suuntaamaan resursseja oikeisiin kohteisiin.
Nurmijärvellä voidaan pääosin hyvin
Tutkimusten perusteella Keski-Uudellamaalla voidaan pääosin hyvin. Suurin osa ihmisistä kokee elämänlaatunsa hyväksi, ja onnellisuuden kokemukset ovat täällä yleisempiä kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Samalla on huomattu, että eri kuntien välillä on eroja esimerkiksi elintavoissa ja henkisessä jaksamisessa.
Nurmijärvellä perheiden arjessa näkyy paljon myönteistä kehitystä. Esikouluikäisten lasten perheet ovat asettuneet pysyvästi paikkakunnalle, ja yhteiset ateriat ovat osa monen perheen päivää. Monet vanhemmat saavat myös tarvittaessa tukea isovanhemmiltaan.
Varhaiskasvatuksessa tukea tarvitsevia lapsia on autettu tehostamalla pedagogista osaamista, lisäämällä henkilöstöresursseja ja pienentämällä ryhmäkokoja. Tehostettua tukea on saanut noin 9 % ja erityistä tukea noin 3 % varhaiskasvatuksen lapsista.
Kouluissa tilanne on myös kehittynyt parempaan suuntaan, ja oppilaat kokevat, että he voivat puhua aikuisille huolistaan. Koulukiusaamiseen on puututtu tehokkaasti erityisesti yläkoululaisten keskuudessa. Toisaalta kiusaamista esiintyy edelleen, ja myös oppilaiden fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen herättää huolta. Tähän pyritään vaikuttamaan muun muassa Hyvää liikkeellä –työllä, joka on käynnissä peruskouluissa. Sen tavoitteena on kehittää perusopetusyksiköiden toimintakulttuuria kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi, yhtenäistää MOVE! -testien suorittamista ja kehittää toimintakyvyltään alentuneiden oppilaiden ohjausta palveluiden piiriin.
Yksi suurimmista haasteista aikuisten hyvinvoinnissa on liikunnan puute, sillä yli puolet nurmijärveläisistä 20–64-vuotiaista liikkuu liian vähän. Myönteistä kehitystä Nurmijärvellä on se, että osallisuuden mahdollisuuksia ja matalan kynnyksen avun ja tuen saantia vahvistaa kunnan ja seurakunnan vapaaehtoistyö.
Tavoitteena parempi arki
Hyvinvointikertomus tarjoaa arvokasta tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Nurmijärvellä on nähtävissä paljon myönteistä kehitystä ja kuntalaiset voivat hyvin, vaikka toisaalta haasteita riittää erityisesti liikunnan puutteessa, fyysisessä toimintakyvyssä ja hyvinvoinnin eriarvoisuudessa eri väestöryhmien välillä. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on jatkaa näiden asioiden kehittämistä, jotta jokainen kuntalainen voisi elää terveempää ja onnellisempaa elämää.
