1. Toiminta-ajatus ja toimivalta
Nurmijärven kunnan hallintosäännön 30 §:n mukaan yksityislaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä vastaava toimielin (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) myöntää vuosittain yksityistieavustuksista tässä päätöksessä määriteltyjen perusteiden mukaisesti seuraaviin käyttötarkoituksiin:
- kunnossapitoon ja
- perusparantamiseen
2. Yleiset edellytykset
Kunta avustaa vain Nurmijärven kunnan alueella olevaa tieosuutta. Avustusta hakevan tiekunnan on täytettävä seuraavat edellytykset:
- Yksityistietä koskevien asioiden hoitamista varten avustusta hakevalla tiellä on oltava yksityistielain (560/2018) mukainen tiekunta.
- Tiekuntaa koskevien tietojen on oltava ajantasaiset Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä yksityistierekisterissä sekä kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä (Digiroad)
- Yksityistien on oltava vähintään 100 metriä pitkä pysyvän asutuksen pääsytie, jonka varrella on oltava vähintään yksi vakituisesti asuttu kiinteistö. Henkilön tai henkilöiden on oltava kirjoilla kyseessä olevassa asuinpaikassa.
Jos tiekunnalle myönnetään kunnan tai valtion avustusta, tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää.
Kunnan järjestämästä toiminnasta tai yhteistyötahojen kanssa tilaama liikenne yksityistiellä on sallittava ilman erillistä käyttömaksua avustettavalla tiellä. Jos tiekunta kuitenkin määrää em. käyttömaksun, niin vastaavasti ko. yksityistien tiekunnalle myönnettävästä kunnossapitoavustuksesta vähennetään käyttömaksua vastaava summa.
3. Kunnossapidon avustaminen
Avustuksen määräytyminen
Yksityisteiden kunnossapitoavustusta myönnetään kullekin yksityistielle tien pituuden ja kunnossapitoluokan perusteella.
Päätös tiekunnan kuulumisesta tiettyyn kunnossapitoluokkaan tehdään avustushakemuksen käsittelyn yhteydessä. Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, eikä kohteen osalta perusteluissa ole tapahtunut muutosta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen. Tiekunta voi avustuksen hakemisen yhteydessä anoa kunnossapitoluokan muutosta. Perustelut muutokselle jätetään avustusta haettaessa.
Hallintosäännössä määrätty toimielin (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) päättää vuosittain kunkin kunnossapitoluokan mukaisen tien enimmäisavustusmäärän tiekilometriä kohden (€/km), joka määräytyy käytettävissä olevasta avustusmäärärahasta.
Kunnossapitoluokat
Luokka 1. Vilkkaasti liikennöidyt tiet
- 1 A Läpiajotiet, tietä käyttää säännöllinen joukkoliikenne.
- 1 B Läpiajotiet, joiden läpiajoliikennettä lisää ensisijaisesti tie- ja käyttömaksuihin kuulumaton tienkäyttö. Tällaisen liikenteen aiheuttaa tien edullinen sijainti verrattuna muuhun tieverkostoon, 2 jolloin tietä käytetään vilkkaasti läpiajotienä tai oikotienä ja niille ohjautuu merkittävästi tiekunnan ulkopuolista liikennettä.
Luokka 2. Liikenteellisesti merkittävät tiet
- Uimarannalle, virkistysalueelle, vedenottamolle tai muulle merkittävässä yleisessä käytössä olevalle kiinteistölle johtavat tiet (esim. koulu, päiväkoti)
- Luokkaan kuuluvaksi katsotaan tiet, joiden kautta tai sen varrella olevat toiminnot aiheuttavat liikennettä, jonka ei voida katsoa olevan tieosakkaan liikennettä.
Luokka 3. Muut tiet
- Luokkaan kuuluvaksi katsotaan kaikki muut tiet.
Kunnossapitoluokkien avustusmäärä kilometriä kohden määräytyy seuraavasti:
1. luokan
- 1 A avustus 85 % hyväksytyistä kunnossapitokustannuksista
- 1 B avustus 75 % hyväksytyistä kunnossapitokustannuksista
2. luokan avustus 60 % hyväksytyistä kunnossapitokustannuksista
3. luokan avustus 45 % hyväksytyistä kunnossapitokustannuksista.
Mikäli tiekunnan alueella on yritystoimintaa, joka liikenteellinen rasitus on normaalia suurempaa, voidaan ko. tien kunnossapitoluokan avustusta nostaa viidellä (5) prosenttiyksiköllä.
Mikäli 1 luokan tiellä on vähemmin kuin kymmenen tieosakasta, ko. tien kunnossapitoluokan avustusta nostetaan viidellä (5) prosenttiyksiköllä.
Mikäli 1 luokan tiellä on 10–20 tieosakasta, ko. tien kunnossapitoluokan avustusta nostetaan 2,5 prosenttiyksiköllä.
Maksimiavustus on enintään 95 % hyväksytyistä kunnossapitokustannuksista.
Kunnossapitokustannuksiin hyväksytään tiekunnan kohtuulliset hallintokustannukset (esim. toimistoja postitusmenot sekä tieyksiköinnistä aiheutuneet menot ja mm. yksiköinnistä aiheutuvat kustannukset, hoitokunnan kohtuullisista palkkioista aiheutuvat kustannukset sekä tavanomaiset toimistokulut).
4. Perusparannusavustus
Perusparannusavustus on harkinnanvarainen ja sitä myönnetään hankkeiden tarpeellisuus ja toteuttamismahdollisuus huomioiden.
Tien perusparannusmenoiksi hyväksytään suurehkoihin perusparannuksiin liittyvät menot kuten:
- huonokuntoisten siltojen ja tierumpujen uusimiset tai korjaukset
- tulva- ja routavaurioiden korjaukset
- liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet, kuten vaarallisen kaarteen oikaisu
- liittymäkohdan parantaminen tai tielinjan siirtäminen
- tien kuivatuksen ja kantavuuden parantaminen
Valtion avustamat perusparantamiskohteet sekä perusparantamiskohteet, jotka eivät saa valtionavustusta ja joiden kustannusarvio on yli 10 000 euroa
Valtion perusparannusavustukseen oikeutettujen yksityisteiden tulee hakea ELY-keskuksen avustuspäätös, joka on liitettävä avustushakemukseen.
Kunta osallistuu niiden tiekuntien perusparannushankkeisiin, joihin valtio on myöntänyt perusparannusavustusta. Kunnan avustuksen suuruus on enintään 15 % hankkeen hyväksytystä 3 kokonaiskustannuksesta. Siltojen osalta avustusta maksetaan kuitenkin enintään 10 % hankkeen hyväksytystä kokonaiskustannuksesta.
Kunta voi avustaa määrärahojen puitteissa harkinnanvaraisesti sellaisten yksityisteiden perusparantamista, jotka eivät saa valtionavustusta hankkeen pienuudesta johtuen. Kunta avustaa näitä parantamishankkeita ensisijaisesti liikenteellisen merkityksen perusteella.
Kunnan myöntämä perusparannusavustus maksetaan tiekunnalle ennen hankkeen toteuttamista. Perusparannushankkeen valmistuttua, tiekunnan pitää ilmoittaa siitä kunnalle. Tiekunta ja kunnan edustaja suorittavat loppukatselmuksen kohteessa. Lisäksi tiekunnan on lähetettävä tositteet toteutuneista kustannuksista ja valtion perusparannusavustuksen osalta ELY-keskuksen loppukatselmuspöytäkirja kunnalle.
Muut yksityisteiden perusparantamiskohteet, joiden kustannusarvio on alle 10 000 euroa
Kunta voi avustaa määrärahojen puitteissa harkinnanvaraisesti sellaisten yksityisteiden perusparantamista, jotka eivät saa valtionavustusta hankkeen pienuudesta johtuen. Kunta avustaa näitä parantamishankkeita ensisijaisesti liikenteellisen merkityksen perusteella.
Kunnan myöntämä perusparannusavustus maksetaan tiekunnalle perusparannushankkeen valmistuttua. Perusparannushankkeen valmistuttua, tiekunnan pitää ilmoittaa siitä kunnalle. Tiekunta ja kunnan edustaja suorittavat loppukatselmuksen kohteessa. Lisäksi tiekunnan on lähetettävä tositteet toteutuneista kustannuksista kunnalle.
Äkilliset ja välttämättömät perusparantamiskohteet
Kunta voi avustaa määrärahojen puitteissa harkinnanvaraisesti sellaisten yksityisteiden perusparantamista jälkikäteen, jotka on toteutettu tien vaurioitumisen korjaamiseksi. Ennen hankkeen aloittamista, tiekunnan pitää ilmoittaa siitä kunnalle. Tiekunta ja kunnan edustaja suorittavat katselmuksen kohteessa. Tositteet toteutuneista kustannuksista on liitettävä avustushakemukseen.
Muut ehdot
Perusparannusavustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista ja se on toteutettava kahden (2) vuoden sisällä avustuspäätöksestä.
Perusparannusavustusta saava tiekunta sitoutuu hankkeen toteuttamiseen kustannusarvion mukaisesti ja vastaa sille jäävän osuuden rahoittamisesta, jotta hanke saadaan asianmukaisesti loppuun suoritettua. Kunnalla on mahdollisuus periä myönnetty avustus takaisin osittain tai kokonaan, jos tiekunta ei toteuta hanketta kustannusarvion mukaisesti.
5. Avustusten hakuaika ja pakolliset liitteet
Tiekunnan tulee hakea yksityistieavustusta vuosittain 31.5. mennessä kunnalle jätettävällä hakemuksella.
Kunnossapitoavustusta haettaessa hakemuksen pakolliset liitteet ovat:
- tilityksen tarkastuskertomus tai pöytäkirjan ote, jossa hoitokunnalle tai toimitsijamiehelle on myönnetty tili- ja vastuuvapaus
Perusparannusta haettaessa hakemuksen pakolliset liitteet ovat:
- perusparannussuunnitelma
- hankkeen kustannusarvio
- rahoitussuunnitelma
- kartta
- kopio tiekunnan vuosikokouksen päätöksestä, jossa hankkeeseen on päätetty ryhtyä
6. Muut määräykset
Nurmijärven kunnalla on oikeus valvoa myönnetyn avustuksen käyttöä. Avustuksen hakijan on pyydettäessä velvollinen toimittamaan asiaan liittyvät lisätiedot ja selvitykset.
Tarkastusoikeus käsittää oikeuden avustusta saavan tiekunnan tilien ja hallinnon tarkastamiseen.
Mikäli tiekunta avustusta hakiessaan antaa tahallisesti vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, kunnalla on oikeus periä yksityistieavustus takaisin.
Määräajan jälkeen tulleita hakemuksia ei huomioida.
Hallintosäännössä määrätty toimielin (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) tekee tarvittaessa täsmentäviä määräyksiä avustusten myöntämisehtoihin.
Avustuksia myönnetään vuosittain talousarvioon hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa.
Hallintosäännössä määrätty toimielin (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) myöntää yksityistieavustukset päätöksentekohetkellä kulloinkin voimassa olevan avustusjärjestelmän ja myöntämisehtojen mukaisesti.