Koulun aloitus on lapselle jännittävä uusi elämänvaihe. Sopeutuminen kouluympäristöön, sen käytäntöihin ja tapoihin, vaatii oman aikansa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tukee lapsen koululaiseksi kasvamista.
Tälle sivulle on koostettu keskeisiä asioita koulunkäynnin aloitukseen ja koulutyöhön liittyen. Pulmatilanteissa olkaa rohkeasti yhteydessä lapsenne opettajaan tai koulun rehtoriin.
Nurmijärvellä myös alkuluokkatoiminnan yhtenä tavoitteena on madaltaa oppilaan kynnystä siirtyä esiopetukseta perusopetukseen. Tutustu alkuluokkatoimintaan sivulla Nurmijärven alkuluokka.
Tsemppiä koulupolulle!
Koulun aloittaminen ja ensimmäiset kouluvuodet
Jokaiselle Nurmijärven kunnan perusopetuksen oppilaalle määritetään kotiosoitteen mukainen lähikoulu. Lähikoulun määrittämisen periaatteet ja käytännöt on kuvattu sivulla Uusi oppilas.
Lähikoulu määritetään siinä vaiheessa kun lapsi on ilmoitettu kouluun. Kouluun ilmoittautuminen tehdään sen vuoden keväällä, jolloin lapsen oppivelvollisuus alkaa.
Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Lisätietoa oppivelvollisuudesta sekä oikeudesta aloittaa perusopetus joko vuotta säädettyä aiakisemmin tai vuotta myöhemmin, löytyy sivulta Oppivelvollisuus.
Lähikoulu määritetään siinä vaiheessa kun lapsi on ilmoitettu kouluun. Kouluun ilmoittautuminen tehdään sen vuoden keväällä, jolloin lapsen oppivelvollisuus alkaa.
Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Lisätietoa oppivelvollisuudesta sekä oikeudesta aloittaa perusopetus joko vuotta säädettyä aiakisemmin tai vuotta myöhemmin, löytyy sivulta Oppivelvollisuus.
Alakoulussa koulupäivän pituus vaihtelee vuosiluokittain. Koulupäivän pituus saa ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla olla enintään viisi oppituntia ja muilla luokilla enintään seitsemän oppituntia.
Ensimmäisellä vuosiluokalla koulupäivä alkaa yleensä klo 8–10 ja päättyy klo 12–14. Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta, jota järjestetään varsinaisten oppituntien ulkopuolella.
Suomenkielisessa perusopetuksessa vuosiluokilla 1. ja 2. opiskellaan 20 tuntia viikossa, 3. vuosiluokalla 23 tuntia, 4. vuosiluokalla 24 tuntia, 5. ja 6. vuosiluokilla 25 tuntia. Oppilaan mahdollisesti opiskelema valinnainen A2-kieli lisää viikottaista työmäärää 2 tunnilla vuosiluokilla 4-6. Ajantasainen, 1.1.2020 voimaan tullut uusi tuntijako löytyy sivulta Opetussuunnitelma.
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa 1. ja 2. vuosiluokalla opiskellaan 20 tuntia viikossa, 3. vuosiluokalla 24 tuntia, 4. vuosiluokalla 25 tuntia, 5. ja 6. vuosiluokilla 26 tuntia. Ajantasainen, 1.1.2020 voimaan tullut uusi tuntijako löytyy sivulta Opetussuunnitelma.
Lisätietoa tuntijaosta ja sen merkityksestä koulun työaikojen määrittämisessä löytyy sivulta Opetus ja opiskelu kohdasta Mikä on tuntijako?
Ensimmäisellä vuosiluokalla koulupäivä alkaa yleensä klo 8–10 ja päättyy klo 12–14. Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta, jota järjestetään varsinaisten oppituntien ulkopuolella.
Suomenkielisessa perusopetuksessa vuosiluokilla 1. ja 2. opiskellaan 20 tuntia viikossa, 3. vuosiluokalla 23 tuntia, 4. vuosiluokalla 24 tuntia, 5. ja 6. vuosiluokilla 25 tuntia. Oppilaan mahdollisesti opiskelema valinnainen A2-kieli lisää viikottaista työmäärää 2 tunnilla vuosiluokilla 4-6. Ajantasainen, 1.1.2020 voimaan tullut uusi tuntijako löytyy sivulta Opetussuunnitelma.
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa 1. ja 2. vuosiluokalla opiskellaan 20 tuntia viikossa, 3. vuosiluokalla 24 tuntia, 4. vuosiluokalla 25 tuntia, 5. ja 6. vuosiluokilla 26 tuntia. Ajantasainen, 1.1.2020 voimaan tullut uusi tuntijako löytyy sivulta Opetussuunnitelma.
Lisätietoa tuntijaosta ja sen merkityksestä koulun työaikojen määrittämisessä löytyy sivulta Opetus ja opiskelu kohdasta Mikä on tuntijako?
Alakoulussa opiskellaan nk. lukuaineita, taide- ja taitoaineita sekä valinnaisia aineita. Oppiaineet ja niiden määrä vaihtelevat vuosiluokittain. Oppilaan valitsemat kielet ja valinnaisaineet vaikuttavat koulutyön sisältöön ja tuntimäärään.
Koulussa opiskellaan myös monialaisesti useampaa eri oppiainetta yhtenä kokonaisuutena, esim. projektina. Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksia, kuten ajattelun ja oppimisen taitoja, itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa, opiskellaan eri oppiaineissa sekä osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on jokaiselle oppiaineelle asetettu oppimistavoitteet ja sisällöt, joiden pohjalta opettaja toteuttaa opetusta ja ohjaa oppimista tukevaa toimintaa koulussa.
Alakoulussa jokasella oppilasryhmällä on oma luokanopettaja, joka on vastuussa ryhmän opetuksesta ja toiminnasta. Ryhmässä voi oman opettajan rinnalla työskennellä myös muita opettajia, erityisopettaja sekä koulunkäynnin ohjaaja. Lisäksi joitain oppiaineita voi opettaa myös koulun muut opettajat.
Lisätietoa oppiaineista ja valinnaisuuksista löytyy sivulta Opetussuunnitelma, Nurmijäven kunnan perusopetuksen opetussuunitelmasta (2016).
Koulussa opiskellaan myös monialaisesti useampaa eri oppiainetta yhtenä kokonaisuutena, esim. projektina. Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksia, kuten ajattelun ja oppimisen taitoja, itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa, opiskellaan eri oppiaineissa sekä osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on jokaiselle oppiaineelle asetettu oppimistavoitteet ja sisällöt, joiden pohjalta opettaja toteuttaa opetusta ja ohjaa oppimista tukevaa toimintaa koulussa.
Alakoulussa jokasella oppilasryhmällä on oma luokanopettaja, joka on vastuussa ryhmän opetuksesta ja toiminnasta. Ryhmässä voi oman opettajan rinnalla työskennellä myös muita opettajia, erityisopettaja sekä koulunkäynnin ohjaaja. Lisäksi joitain oppiaineita voi opettaa myös koulun muut opettajat.
Lisätietoa oppiaineista ja valinnaisuuksista löytyy sivulta Opetussuunnitelma, Nurmijäven kunnan perusopetuksen opetussuunitelmasta (2016).
Kaikki oppilaat opiskelevat jotain katsomusainetta. Katsomusaineita ovat eri uskontojen opetus sekä elämänkatsomustiedon opetus.
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva oppilas opiskelee evankelisluterilaista uskontoa. Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluva oppilas opiskelee ortodoksiuskontoa tai huoltajien pyynnöstä evankelisluterilaista uskontoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas opiskelee elämänkatsomustietoa tai huoltajien pyynnöstä evankelisluterilaista uskontoa. Katsomusaineen valinta on sitova ja voimassa koko perusopetuksen ajan.
Jos oppilas kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka opetusta ei järjestetä, huoltajat voivat pyytää oman uskonnon opetuksen järjestämistä. Opetus järjestetään, kun kunnan alueella on kolme samaan rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvaa oppilasta, joiden huoltajat pyytävät opetusta. Mikäli omaa opetusta ei järjestetä, oppilas voi osallistua evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen, elämänkatsomustiedon opetukseen tai koulun järjestämään muuhun opetukseen tai korvaavaan toimintaan. Oppilas voi myös osallistua oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen, mistä on esitettävä hyväksyttävä todistus.
Muun kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetusta ei välttämättä järjestetä oppilaan omalla koululla. Tällöin kunta järjestää oppilaalle tarvittaessa maksuttoman kuljetuksen kouluun, jossa opetusta järjestetään. Koulujen yhteisiin katsomusaineiden opetusryhmiin voi kuulua oppilaita useammalta eri vuosiluokalta.
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva oppilas opiskelee evankelisluterilaista uskontoa. Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluva oppilas opiskelee ortodoksiuskontoa tai huoltajien pyynnöstä evankelisluterilaista uskontoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas opiskelee elämänkatsomustietoa tai huoltajien pyynnöstä evankelisluterilaista uskontoa. Katsomusaineen valinta on sitova ja voimassa koko perusopetuksen ajan.
Jos oppilas kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka opetusta ei järjestetä, huoltajat voivat pyytää oman uskonnon opetuksen järjestämistä. Opetus järjestetään, kun kunnan alueella on kolme samaan rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvaa oppilasta, joiden huoltajat pyytävät opetusta. Mikäli omaa opetusta ei järjestetä, oppilas voi osallistua evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen, elämänkatsomustiedon opetukseen tai koulun järjestämään muuhun opetukseen tai korvaavaan toimintaan. Oppilas voi myös osallistua oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen, mistä on esitettävä hyväksyttävä todistus.
Muun kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetusta ei välttämättä järjestetä oppilaan omalla koululla. Tällöin kunta järjestää oppilaalle tarvittaessa maksuttoman kuljetuksen kouluun, jossa opetusta järjestetään. Koulujen yhteisiin katsomusaineiden opetusryhmiin voi kuulua oppilaita useammalta eri vuosiluokalta.
Alakoulussa valinnaisia aineita opiskellaan yksi tunti viikossa vuosiluokilla 3, 4 ja 5. Lisäksi oppilaalla on mahdollisuus 4. vuosiluokasta alkaen opiskella 2 tuntia viikossa vapaaehtoista A2-kieltä. Kielivalinta tehdään 3. luokalla, kevätlukukauden alussa. Lisätietoa kielivalinnasta löytyy sivulta Opetus ja opiskelu, kohdasta Mikä on kieliohjelma?
Valinnaisainetarjonta vaihtelee kouluittain, koska koulut päättävät, mitä valinnaisaineita niissä voi opiskella. Jos oppilas vaihtaa koulua kesken alakoulun tai lukuvuoden, uudessa koulussa ei välttämättä ole tarjolla samoja valinnaisaineita. Sama koskee A2-kieltä, jonka opetus toteutetaan aluerehtorialueittain, eikä kaikkia kieliä voi opiskella kaikilla alueilla.
Valinnaisaineiden arvioinnista löytyy lisätietoa sivulta Oppimisen arviointi.
Valinnaisainetarjonta vaihtelee kouluittain, koska koulut päättävät, mitä valinnaisaineita niissä voi opiskella. Jos oppilas vaihtaa koulua kesken alakoulun tai lukuvuoden, uudessa koulussa ei välttämättä ole tarjolla samoja valinnaisaineita. Sama koskee A2-kieltä, jonka opetus toteutetaan aluerehtorialueittain, eikä kaikkia kieliä voi opiskella kaikilla alueilla.
Valinnaisaineiden arvioinnista löytyy lisätietoa sivulta Oppimisen arviointi.
Koulujen lukuvuosikohtaiset työ- ja loma-ajat löytyvät sivulta Työ- ja loma-ajat. Sivulla kerrotaan lukuvuoden koulutyön alkamis- ja päättymispäivät, lomien ajankohdat, kuten syyslomaviikko, joululoma ja talvilomaviikko sekä muut lukuvuoden koulutyön ajalle osuvat vapaapäivät.
Oppilaan poissaoloon koulusta tulee aina pyytää lupa. Etukäteen tiedossa oleviin poissaoloihin anotaan lupa jo ennen poissaoloa. Sairastumisesta johtuvat poissaolot ilmoitetaan luokanvalvojalle Wilman välityksellä.
Lisätietoa poissaoloista ja niiden ilmoittamisesta löytyy sivulta Poissaolot.
Poissaolon ajalta tekemättä jääneet tehtävät on hyvä selvittää opettajalta tai luokkakaverilta. Oppilaan omat lomat eivät ole suositeltavia koulutyön aikana vaan ne tulisi ajoittaa koulujen lomakausiin.
Oppilaan poissaoloon koulusta tulee aina pyytää lupa. Etukäteen tiedossa oleviin poissaoloihin anotaan lupa jo ennen poissaoloa. Sairastumisesta johtuvat poissaolot ilmoitetaan luokanvalvojalle Wilman välityksellä.
Lisätietoa poissaoloista ja niiden ilmoittamisesta löytyy sivulta Poissaolot.
Poissaolon ajalta tekemättä jääneet tehtävät on hyvä selvittää opettajalta tai luokkakaverilta. Oppilaan omat lomat eivät ole suositeltavia koulutyön aikana vaan ne tulisi ajoittaa koulujen lomakausiin.
Kouluruokailun päätavoite on ylläpitää ja edistää oppilaan hyvinvointia ja terveyttä. Oppilaat saavat jokaisena koulupäivänä maksuttoman koululounaan, joka kattaa noin kolmasosan oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta. Koululounasta ei ole tarkoitettu oppilaan ainoaksi päivittäiseksi lämpimäksi ateriaksi.
Ruokalista on kiertävä kuuden viikon lista, joka on nähtävillä Ruokapalvelut-sivujen kautta (kohta Kouluruokailu). Lista julkaistaan myös Nurmijärven Uutisissa.
Useissa kouluissa ruokailu on järjestetty itsepalveluna. Ruokasalissa on nähtävillä malliateria, joka ohjaa oppilaita koostamaan ateriansa oikein. Oppilaan on hyvä osata käyttää haarukkaa ja veistä sekä kuoria perunansa. Ruokailun jälkeen astiat viedään sovittuun paikkaan.
Kouluissa tarjotaan oppilaiden tarvitsemat lääketieteellisiin syihin perustuvat erityisruokavaliot sekä uskonnollisista tai eettisistä syistä rajoitetut ruokavaliot. Lisätietoa eri ruokavalioista sekä ilmoituslomakkeen löydät Aleksian Ruokapalvelut-sivulta.
Ruokalista on kiertävä kuuden viikon lista, joka on nähtävillä Ruokapalvelut-sivujen kautta (kohta Kouluruokailu). Lista julkaistaan myös Nurmijärven Uutisissa.
Useissa kouluissa ruokailu on järjestetty itsepalveluna. Ruokasalissa on nähtävillä malliateria, joka ohjaa oppilaita koostamaan ateriansa oikein. Oppilaan on hyvä osata käyttää haarukkaa ja veistä sekä kuoria perunansa. Ruokailun jälkeen astiat viedään sovittuun paikkaan.
Kouluissa tarjotaan oppilaiden tarvitsemat lääketieteellisiin syihin perustuvat erityisruokavaliot sekä uskonnollisista tai eettisistä syistä rajoitetut ruokavaliot. Lisätietoa eri ruokavalioista sekä ilmoituslomakkeen löydät Aleksian Ruokapalvelut-sivulta.
Lisätietoa oppimisen tuesta ja sen järjestelyistä löydät polusta Kasvun ja oppimisen tuki > Tukea oppimiseen perusopetuksessa
Lisätietoa oppilaan yksilöllisen hyvinvoinnin tukemisesta ja opiskeluhuollosta löydät polusta Kasvun ja oppimisen tuki > Tukea kasvuun perusopetuksessa
Kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemisesta löydät lisätietoa polusta Kasvun ja oppimisen tuki > Hyvinvoiva yhteisö
Kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemisesta löydät lisätietoa polusta Kasvun ja oppimisen tuki > Hyvinvoiva yhteisö
Kunta järjestää esi- ja perusopetuksen oppilaille tietyissä tilanteissa maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista. Kuljetus järjestetään, jos 1.-3. vuosiuokan oppilaan koulumatka on yli 3 km, 4.-9. vuosiluokan oppilaan koulumatka on yli 5 km tai matka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.
Lisätietoa koulukuljetuksista löytyy sivulta Koulumatkat ja -kuljetus.
Lisätietoa koulukuljetuksista löytyy sivulta Koulumatkat ja -kuljetus.
Nurmijärven kunta on järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa itse sekä avustaa muita palvelun tuottajia. Toiminnasta ja sen järjestämisestä vastaa kunnan nuorisopalvelut.
Lisätietoa toiminnasta löydät sivulta Koululaisten iltapäiväkerhot.
Lisätietoa toiminnasta löydät sivulta Koululaisten iltapäiväkerhot.
Oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan hallituksen kautta oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulunkäyntiänsä koskeviin asioihin sekä järjestää oppilaille tarkoitettuja yhteisiä tapahtumia. Eri koulujen oppilaskunnat tekevät myös yhteistyötä. Oppilaskuntatoimintaa ohjaa joku oman koulun opettajista.
Onnistunut kodin ja koulun välinen yhteistyö rakentuu opettajan ja huoltajien aktiivisuudesta, sitoutumisesta ja luottamukseesta. Opettaja ja huoltajat sopivat yhdessä ne yhteistyötavat, jotka tuntuvat tarkoituksenmukaisilta ja tukevat kodin ja koulun välistä yhteistyötä.
Kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yhteistyön periaatteet ja muodot kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö luo myös mahdollisuuksia huoltajien väliseen tutustumiseen ja yhteistyöhön. Useissa kouluissa toimiikin vanhempainyhdistys, joka tukee koko koulun toimintaa.
Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen alueilla toimivat myös alueelliset vanhempainfoorumit, joiden toimintaan voivat osallistua kaikki huoltajat. Koulut tiedottavat vanhempainfoorumeiden toiminnasta ja kokouksista. Lisätietoa löytyy sivulta Vanhempainfoorumit.
Kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yhteistyön periaatteet ja muodot kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö luo myös mahdollisuuksia huoltajien väliseen tutustumiseen ja yhteistyöhön. Useissa kouluissa toimiikin vanhempainyhdistys, joka tukee koko koulun toimintaa.
Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen alueilla toimivat myös alueelliset vanhempainfoorumit, joiden toimintaan voivat osallistua kaikki huoltajat. Koulut tiedottavat vanhempainfoorumeiden toiminnasta ja kokouksista. Lisätietoa löytyy sivulta Vanhempainfoorumit.
Näillä vinkeillä voitte helpottaa lapsenne koulunkäynnin alkua:
• Keskustelkaa lapsenne kanssa koulusta myönteisesti. Lapsella voi olla koulusta vääriä tietoja tai ennakkoluuloja, joita on hyvä oikoa.
• Opettakaa lasta tulemaan itse toimeen. Antakaa lapsen tehdä itse ne asiat, jotka hän osaa, kuten pukeutuminen, ruokailu, omista tavaroista huolehtiminen ja wc:ssä käyminen.
• Opettakaa lapselle turvallisin koulumatka hyvissä ajoin.
• Lukekaa lapselle kirjoja. Mitä enemmän sanoja lapsi tuntee ja mitä paremmin hän ymmärtää puhetta, sitä helpompaa hänen on kuunnella ja seurata koulussa opetusta. Satujen ja tarinoiden kautta lapsi oppii puhumaan myös tunteistaan.
• Leikkikää ja askarrelkaa yhdessä. Näin kehittyvät käden taitavuus ja havaintokyky, joita tarvitaan esim. opeteltaessa lukemaan ja kirjoittamaan.
• Totuttakaa lapsi säännölliseen nukkumaanmenoaikaan ja rauhoittakaa aika ennen nukkumaanmenoa. Ekaluokkalainen tarvitsee ainakin kymmenen tuntia yöunta.
• Opettakaa lasta ottamaan huomioon toiset ihmiset. Koulussa on osattava toimia yhdessä toisten kanssa.
• Keskustelkaa lapsenne kanssa koulusta myönteisesti. Lapsella voi olla koulusta vääriä tietoja tai ennakkoluuloja, joita on hyvä oikoa.
• Opettakaa lasta tulemaan itse toimeen. Antakaa lapsen tehdä itse ne asiat, jotka hän osaa, kuten pukeutuminen, ruokailu, omista tavaroista huolehtiminen ja wc:ssä käyminen.
• Opettakaa lapselle turvallisin koulumatka hyvissä ajoin.
• Lukekaa lapselle kirjoja. Mitä enemmän sanoja lapsi tuntee ja mitä paremmin hän ymmärtää puhetta, sitä helpompaa hänen on kuunnella ja seurata koulussa opetusta. Satujen ja tarinoiden kautta lapsi oppii puhumaan myös tunteistaan.
• Leikkikää ja askarrelkaa yhdessä. Näin kehittyvät käden taitavuus ja havaintokyky, joita tarvitaan esim. opeteltaessa lukemaan ja kirjoittamaan.
• Totuttakaa lapsi säännölliseen nukkumaanmenoaikaan ja rauhoittakaa aika ennen nukkumaanmenoa. Ekaluokkalainen tarvitsee ainakin kymmenen tuntia yöunta.
• Opettakaa lasta ottamaan huomioon toiset ihmiset. Koulussa on osattava toimia yhdessä toisten kanssa.