Oppilaan oppimista ja edistymistä arvioidaan koko perusopetuksen ajan ja sen päättyessä. Lukuvuoden aikana arvioinnilla kannustetaan ja ohjataan oppimista. Lukuvuoden päättyessä arvioidaan, miten oppilas on saavuttanut oppimiselle asetetut tavoitteet. Perusopetuksen päättyessä arvioidaan oppilaan osaamista suhteessa oppiainekohtaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
Lisätietoa oppilaan oppimisen, osaamisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnista löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2014), Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmasta (2016) ja sen muuttuneesta arviointia koskevasta luvusta 4 (2020) sekä Opetushalllituksen sivuilta. Arvioinnin käytännöistä voi keskustella oppilaan opettajien sekä koulun rehtorin kanssa.
Arvioinnin periaatteet ja toteuttaminen
Lukuvuoden aikana, oppimisitilanteissa, opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa ohjaavaa palautetta, jolla hän tukee ja kannustaa oppimista. Tällaista oppimisprosessin aikana tapahtuvaa arviointia kutsutaan formatiiviseksi arvioinniksi.
Oppimisprosessin päättyessä opettaja arvioi oppilaan edistymisen koko prosessin osalta, kokoavasti. Tällaista oppimisprosessin päätteeksi tehtävää arviointia kutsutaan summatiiviseksi arvioinniksi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävästä summatiivisesta arvioinnista, eli lukuvuosiarvioinnista, annetaan oppilaalle lukuvuositodistus.
Esimerkki:
Matematiikassa opiskellaan kertotauluja. Tavoitteena on oppia lukujen 1-10 kertotaulut. Tavoite kerrotaan oppilaille ennen opiskelun aloittamista.
Opiskelun aikana opettaja ohjaa oppilaiden opiskelua: hän antaa palautetta edistymisestä ja tukee oppilaiden opiskelua (formatiivinen arviointi). Ohjaus ja tuki on yksilöllistä eli opettaja antaa palautetta yksittäisen oppilaan edistymisen ja tarpeiden mukaan (formatiivinen arviointi).
Lopuksi opettaja arvioi, miten kukin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi). Arviointi voidaan toteuttaa esim. kokeena.
Myös oppilaat voivat osallistua arviointiin itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kautta.
Oppimisprosessin päättyessä opettaja arvioi oppilaan edistymisen koko prosessin osalta, kokoavasti. Tällaista oppimisprosessin päätteeksi tehtävää arviointia kutsutaan summatiiviseksi arvioinniksi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävästä summatiivisesta arvioinnista, eli lukuvuosiarvioinnista, annetaan oppilaalle lukuvuositodistus.
Esimerkki:
Matematiikassa opiskellaan kertotauluja. Tavoitteena on oppia lukujen 1-10 kertotaulut. Tavoite kerrotaan oppilaille ennen opiskelun aloittamista.
Opiskelun aikana opettaja ohjaa oppilaiden opiskelua: hän antaa palautetta edistymisestä ja tukee oppilaiden opiskelua (formatiivinen arviointi). Ohjaus ja tuki on yksilöllistä eli opettaja antaa palautetta yksittäisen oppilaan edistymisen ja tarpeiden mukaan (formatiivinen arviointi).
Lopuksi opettaja arvioi, miten kukin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi). Arviointi voidaan toteuttaa esim. kokeena.
Myös oppilaat voivat osallistua arviointiin itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kautta.
Perusopetuksessa oppilaan arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Arvioinnin kriteerit sekä oppiainekohtaiset tavoitteet on kirjattu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) ja Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman (2016) arviointia koskevaan lukuun 4 (muutos 11.6.2020) sekä oppiainekohtaiseen osaan.
Kun arviointi kohdistuu oppimiseen ja osaamiseen, oppilaalle annetaan palautetta oppimisen ja osaamisen kehittymisestä sekä edistymisestä suhteessa oppiainekohtaisiin tavoitteisiin.
Kun arviointi kohdistuu työskentelyyn, oppilaalle annetaan palautetta siitä, miten oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja muiden kanssa.
Kun arviointi kohdistuu käyttäytymiseen, oppilaalle annetaan palautetta opetussuunnitelmaan kirjattujen käyttäytymisen tavoitteiden ja kriteereiden pohjalta.
Kun arviointi kohdistuu oppimiseen ja osaamiseen, oppilaalle annetaan palautetta oppimisen ja osaamisen kehittymisestä sekä edistymisestä suhteessa oppiainekohtaisiin tavoitteisiin.
Kun arviointi kohdistuu työskentelyyn, oppilaalle annetaan palautetta siitä, miten oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja muiden kanssa.
Kun arviointi kohdistuu käyttäytymiseen, oppilaalle annetaan palautetta opetussuunnitelmaan kirjattujen käyttäytymisen tavoitteiden ja kriteereiden pohjalta.
Oppimista ja osaamista arvioidaan aina suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin tulee siis olla linjassa tavoitteiden kanssa; oppilaan tulee tietää, mitä opiskelulla tavoitellaan ja hänen edistymistään arvioidaan sen mukaan, miten hän on saavuttanut nämä tavoitteet.
Formatiivisella arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimista, kerrotaan editymisestä ja suunnataan oppimista kohti tavoitteita. Summatiivisella arvioinnilla kerrotaan oppimisprosessin lopuksi, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimiselle asetetut tavoitteet.
Formatiivisella arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimista, kerrotaan editymisestä ja suunnataan oppimista kohti tavoitteita. Summatiivisella arvioinnilla kerrotaan oppimisprosessin lopuksi, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimiselle asetetut tavoitteet.
Lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan sanallinen arviointi kaikista hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvista oppiaineista (oppimisen ja osaamisen arviointi). Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti ja arviointi annetaan oppilaalle lukuvuositodistuksen erillisellä liitteellä.
Lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan numeroarviointi kaikista hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvista yhteisistä oppiaineista ja niistä valinnaisista aineista, joiden laajuus on vähintään 2 vuosiviikkotuntia (oppimisen ja osaamisen arviointi). Sanallisesti arvioidaan alle 2 vuosiviikkotunnin laajuiset valinnaiset aineet (oppimisen ja osaamisen arviointi). Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin.
Sanallisesti voidaan arvioida myös erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksilöllistetyt oppiaineet sekä toiminta-alueittain järjestetty opiskelu.
Käyttäytyminen arvioidaan numerolla, joka kirjataan todistukseen. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka annetaan oppilaalle todistuksen liitteenä.
Sanallisesti voidaan arvioida myös erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksilöllistetyt oppiaineet sekä toiminta-alueittain järjestetty opiskelu.
Käyttäytyminen arvioidaan numerolla, joka kirjataan todistukseen. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka annetaan oppilaalle todistuksen liitteenä.
Perusopetuksessa, vuosiluokilla 7-9 valinnaisuus toteutetaan valinnaisena aineena (a) tai taide- ja taitoaineiden valinnaisena tuntina (b). Valinnaista ainetta opiskellaan 8. vuosiluokalla 3 tuntia viikossa ja 9. vuosiluokalla 3 tuntia viikossa. A2-kielen 2 tuntia sisältyvät valinnaisen aineen tunteihin. Taide- ja taitoaineen valinnaisia tunteja opiskellaan 8. vuosiluokalla 2 tuntia ja 9. vuosiluokalla 2 tuntia viikossa.
Lukuvuosi- ja päättöarvioinnin osalta nämä kaksi erilaista valinnaisuutta eroavat merkittävästi toisistaan:
Valinnainen aine (a) arvioidaan aina erikseen, omana oppimääränä. Jos valinnaisen aineen laajuus on vähintään 2 vuosiviikkotuntia, se arvioidaan numerolla. Jos valinnaisen aineen laajuus on alle 2 vuosiviikkotuntia, se arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Poikkeuksen muodostaa 2 vuosiviikkotunnin laajuinen valinnainen A2-kieli, joka voidaan oppilaan huoltajan pyynnöstä arvioida myös sanallisena ellei kyseessä ole toinen kotimainen kieli ruotsi, joka arvioidaan aina numerolla.
Valinnainen aine (a) voi liittyä mihin tahansa yhteisesti opiskeltavaan aineeseen, myös taide- ja taitoaineeseen. Tällöin valinnainen aine syventää yhteisen aineen opintoja.
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (b) arvioidaan osana yhteisiä oppiaineita. Vaikka taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat oppilaalle samalla tavalla valinnaisia kuin valinnaiset aineet, niiden opiskelu sisältyy yhteisten taide- ja taitoaineiden oppimääriin ja siten arvioidaan osana näitä yhteisiä oppimääriä.
Ne yhteiset taide- ja taitoaineet, joista oppilas on suorittanut 8. ja 9. luokalla valinnaisia tunteja (b), päättöarvioidaan vasta, kun valinnaiset tunnit on suoritettu. Tästä seuraa, että osa taide- ja taitoaineista päättyy ja ne päättöarvioidaan 7. vuosiluokan lopussa ja osa päättyy ja ne päättöarvioidaan vasta 8. tai 9. vuosiluokan lopussa.
Lukuvuosi- ja päättöarvioinnin osalta nämä kaksi erilaista valinnaisuutta eroavat merkittävästi toisistaan:
Valinnainen aine (a) arvioidaan aina erikseen, omana oppimääränä. Jos valinnaisen aineen laajuus on vähintään 2 vuosiviikkotuntia, se arvioidaan numerolla. Jos valinnaisen aineen laajuus on alle 2 vuosiviikkotuntia, se arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Poikkeuksen muodostaa 2 vuosiviikkotunnin laajuinen valinnainen A2-kieli, joka voidaan oppilaan huoltajan pyynnöstä arvioida myös sanallisena ellei kyseessä ole toinen kotimainen kieli ruotsi, joka arvioidaan aina numerolla.
Valinnainen aine (a) voi liittyä mihin tahansa yhteisesti opiskeltavaan aineeseen, myös taide- ja taitoaineeseen. Tällöin valinnainen aine syventää yhteisen aineen opintoja.
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (b) arvioidaan osana yhteisiä oppiaineita. Vaikka taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat oppilaalle samalla tavalla valinnaisia kuin valinnaiset aineet, niiden opiskelu sisältyy yhteisten taide- ja taitoaineiden oppimääriin ja siten arvioidaan osana näitä yhteisiä oppimääriä.
Ne yhteiset taide- ja taitoaineet, joista oppilas on suorittanut 8. ja 9. luokalla valinnaisia tunteja (b), päättöarvioidaan vasta, kun valinnaiset tunnit on suoritettu. Tästä seuraa, että osa taide- ja taitoaineista päättyy ja ne päättöarvioidaan 7. vuosiluokan lopussa ja osa päättyy ja ne päättöarvioidaan vasta 8. tai 9. vuosiluokan lopussa.
Lukuvuoden koulutyön päättyessä vuosiluokkien 1 – 8 oppilaille annetaan lukuvuositodistus. Perusopetuksen päättyessä 9. vuosiluokan oppilaille annetaan päättötodistus. Lisäksi 9. luokan oppilaalle voidaan pyydettäessä antaa nk. välitodistus jatkokoulutukseen hakeutumista varten. Nurmijärven kunnasta pois muuttavalle perusopetuksen oppilaalle annetaan erotodistus. Muita todistuksia ei anneta.
Vuosiluokilla 7-9 lukuvuoden aikana tehtävät väliarvioinnit annetaan oppilaille ja huoltajille tiedoksi Wilman kautta.
Vuosiluokilla 7-9 lukuvuoden aikana tehtävät väliarvioinnit annetaan oppilaille ja huoltajille tiedoksi Wilman kautta.
Päättöarviointi toteutetaan siinä vaiheessa, kun oppiaineen opiskelu päättyy, ajoittuen oppiaineesta riippuen vuosiluokalle 7, 8 tai 9. Päättöarviointi tehdään käynnissä olevan lukuvuoden loppuun mennessä riippumatta siitä, missä vaiheessa oppiaineen opiskelu on lukuvuoden aikana päättynyt. Päättöarvioinnista muodostetaan päättöarvosana, joka merkitään päättötodistukseen.
Päättöarvioinnissa arvioidaan, miten oppilas on saavuttanut oppiaineen oppimäärälle asetetut tavoitteet. Päättöarviointi perustuu aina oppilaan päättövaiheessa osoittamaan osaamisen tasoon. Oppilaan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuihin oppiainekohtaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
Päättöarvioinnin lähestyessä oppilaalle ja hänen huoltajilleen annetaan tietoa siitä, miten päättöarviointi toteutetaan (käytänteet ja kriteerit). Lisäksi oppilaalle ja huoltajille annetaan tietoa oppilaan osaamisen tasosta suhteessa tulevaan päättöarviointiin.
Päättöarvioinnin apuna käytettävien arviointikäytänteiden tulee huomioida oppilaan ikä ja edellytykset osoittaa osaamistaan käytänteiden kautta. Oppilaille voidaan järjestää mahdollisuus osoittaa osaamistaan senkin jälkeen, kun oppiaineen opiskelu on lukuvuoden osalta päättynyt, koska päättöarviointi toteutetaan aina lukuvuoden loppuun mennessä, päättöarvosanan muodostamiseen asti.
Päättöarviointi annetaan numeroarvosanana kaikissa yhteisissä oppiaineissa: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Jos oppilas on suorittanut äidinkielessä kaksi oppimäärää, molemmat arvioidaan erikseen.
Sanallisesti voidaan päättöarvioida erityisen tuen oppilaan yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärät, pidennetyn oppimäärän oppilaan yksilöllistetyt oppimäärät ja toiminta-alueittain järjestetty opiskelu.
Päättöarvosanaa ei lasketa keskiarvona aiemmista kurssi-, jakso- tai lukuvuositodistuksista.
Päättöarvioinnissa arvioidaan, miten oppilas on saavuttanut oppiaineen oppimäärälle asetetut tavoitteet. Päättöarviointi perustuu aina oppilaan päättövaiheessa osoittamaan osaamisen tasoon. Oppilaan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuihin oppiainekohtaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
Päättöarvioinnin lähestyessä oppilaalle ja hänen huoltajilleen annetaan tietoa siitä, miten päättöarviointi toteutetaan (käytänteet ja kriteerit). Lisäksi oppilaalle ja huoltajille annetaan tietoa oppilaan osaamisen tasosta suhteessa tulevaan päättöarviointiin.
Päättöarvioinnin apuna käytettävien arviointikäytänteiden tulee huomioida oppilaan ikä ja edellytykset osoittaa osaamistaan käytänteiden kautta. Oppilaille voidaan järjestää mahdollisuus osoittaa osaamistaan senkin jälkeen, kun oppiaineen opiskelu on lukuvuoden osalta päättynyt, koska päättöarviointi toteutetaan aina lukuvuoden loppuun mennessä, päättöarvosanan muodostamiseen asti.
Päättöarviointi annetaan numeroarvosanana kaikissa yhteisissä oppiaineissa: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Jos oppilas on suorittanut äidinkielessä kaksi oppimäärää, molemmat arvioidaan erikseen.
Sanallisesti voidaan päättöarvioida erityisen tuen oppilaan yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärät, pidennetyn oppimäärän oppilaan yksilöllistetyt oppimäärät ja toiminta-alueittain järjestetty opiskelu.
Päättöarvosanaa ei lasketa keskiarvona aiemmista kurssi-, jakso- tai lukuvuositodistuksista.