Nurmijärven perusopetusta ohjaavat erilaiset valtakunnalliset normit ja suunnitelmat sekä Nurmijärven kunnan oma opetussuunnitelma ja sitä täydentävät suunnitelmat ja ohjeet. Tutustu ohjaaviin asiakirjoihin tarkemmin sivuilla Toimintaamme ohjaavat ja Opetussuunnitelma.
Opetusta ja opiskelua jäsentävät myös koulujen lukuvuosisuunnitelmat, oppilaan oppimiseen ja kasvuun kohdennetu tuki, oppilaanohjauksen järjestelyt, siirtymät perusopetuksen eri vaiheissa ja mahdollinen opetuksen painottaminen jonkun/joidenkin oppiaineiden osalta.
Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja edistymisen arviointi, periaatteet ja keskeiset käytännöt on kerrottu sivulla Oppimisen arviointi.
Kysymyksiä ja vastauksia opetuksesta ja opiskelusta
Paikallinen opetussuunnitelma on valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laadittu ohjeistus siitä, miten perusopetusta järjestetään kunnassa. Opetussuunnitelma jakautuu yleiseen ja ainekohtaiseen osaan.
Yleisessä osassa on kuvattu mm. miten opetusta eheytetään, minkälaisia laaja-alaisen osaamisen kehittämistavoitteita opetukseen sisältyy sekä miten oppilaan osaamisen kehittymistä ja edistymistä arvioidaan. Yleisessä osassa on kuvattu myös mm. oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät periaatteet sekä oppilashuollon järjestämisen periaatteet.
Ainekohtaiseen osaan on kirjattu kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain sekä ainekohtaiset arvioinnin periaatteet kuudennen vuosiluokan ja yhdeksännen vuosiluokan päättyessä.
Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tulivat voimaan 1.8.2016. Lisätietoa perusteista opetushallituksen sivuilta osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet
Yleisessä osassa on kuvattu mm. miten opetusta eheytetään, minkälaisia laaja-alaisen osaamisen kehittämistavoitteita opetukseen sisältyy sekä miten oppilaan osaamisen kehittymistä ja edistymistä arvioidaan. Yleisessä osassa on kuvattu myös mm. oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät periaatteet sekä oppilashuollon järjestämisen periaatteet.
Ainekohtaiseen osaan on kirjattu kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain sekä ainekohtaiset arvioinnin periaatteet kuudennen vuosiluokan ja yhdeksännen vuosiluokan päättyessä.
Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tulivat voimaan 1.8.2016. Lisätietoa perusteista opetushallituksen sivuilta osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet
Nurmijärven kunnan perusopetuksen tuntijaossa on kuvattu, miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston Tuntijakoasetuksen edellyttämällä tavalla. Suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle perusopetukselle on omat tuntijaot.
Nykyisen käytössä olevan opetussuunnitelman pohjana oleva tuntijakoasetus muuttuu 1.1.2020 alkaen, jolloin kaikille yhteisen (pakollisen) A1-kielen opetus alkaa jo 1. vuosiluokalla, ks. Valtioneuvoston tuntijakoasetus 793/2018.
Nykyisen käytössä olevan opetussuunnitelman pohjana oleva tuntijakoasetus muuttuu 1.1.2020 alkaen, jolloin kaikille yhteisen (pakollisen) A1-kielen opetus alkaa jo 1. vuosiluokalla, ks. Valtioneuvoston tuntijakoasetus 793/2018.
Kieliohjelmalla määritetään mitä kaikille yhteisiä (pakollisia) kieliä ja valinnaisia (vapaaehtoisia) kieliä kunnan järjestämässä perusopetuksessa opiskellaan. Tutustu kielen opiskeluun tarkemmin sivulla Kieliohjelma.
Vuonna 2016 käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa puhutaan mm. opetuksen eheyttämisestä, laaja-alaisen osaamisen kehittämisestä sekä opiskelun toiminnallisuuden lisäämisestä. Edellä mainitut asiat eivät ole uusia tavoitteita tai toimintamuotoja perusopetuksessa, mutta ensimmäistä kertaa niiden toteutumista edellytetään valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.
Koulujen toimintakulttuurissa muutos näkyy siten, että koulupäivän aikana oppilas opiskelee entistä enemmän monialaisesti eli useampaa oppiainetta yhdessä, oppimiseen sisältyy laaja-alaisempia, oppianeiden tavoitteet ylittäviä tavoitteita ja opiskelu on entistä toiminnallisempaa mahdollistaen liikkumisen, leikkimisen, pelaamisen ja erilaisten oppimista tukevien välineiden hyödyntämisen.
Entistä enemmän painotetaan myös oppilaiden osallisuutta oman oppimisen suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistämistä. Koska oppimista tapahtuu yhtä lailla vapaa-ajalla kuin koulussakin, kodin merkitys oppilaan oppimisen tukena ja mahdollistajana on keskeinen.
Koulujen toimintakulttuurissa muutos näkyy siten, että koulupäivän aikana oppilas opiskelee entistä enemmän monialaisesti eli useampaa oppiainetta yhdessä, oppimiseen sisältyy laaja-alaisempia, oppianeiden tavoitteet ylittäviä tavoitteita ja opiskelu on entistä toiminnallisempaa mahdollistaen liikkumisen, leikkimisen, pelaamisen ja erilaisten oppimista tukevien välineiden hyödyntämisen.
Entistä enemmän painotetaan myös oppilaiden osallisuutta oman oppimisen suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistämistä. Koska oppimista tapahtuu yhtä lailla vapaa-ajalla kuin koulussakin, kodin merkitys oppilaan oppimisen tukena ja mahdollistajana on keskeinen.
Nurmijärvellä yhteisten taide- ja taitoaineiden opiskelu päättyy 7. vuosiluokan lopussa. Tällaisia aineita ovat kotitalous, kuvataide, käsityö ja musiikki. Liikuntaa opiskellaan yhteisenä aineena perusopetuksen loppuun saakka. Vaikka yhteisten taide- ja taitoaineiden opiskelu päättyykin, niitä voi edelleen opiskella niin kutsuttuina valinnaisina tunteina. Tällaisia valinnaisia tunteja opiskellaan kaksi tuntia viikossa sekä 8. että 9. luokalla. Kukin koulu päättää itsenäisesti, mistä taide- ja taitoaineista se tarjoaa tunteja valittavaksi. Valinnat tehdään 7. luokan aikana.
Opetuksen näkökulmasta valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit tulee mieltää osaksi yhteisiä taide- ja taitoaineita, niiden laajennuksina. Tämä tarkoittaa sitä, että opetus toteutetaan taide- ja taitoaineiden opetussuunnitelmaan kirjattujen yhteisten tavoitteiden mukaisesti, mutta opetukseen käytettäviä tunteja on enemmän (= valinnaiset tunnit).
Valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit arvioidaan osana yhteisiä taide- ja taitoaineita. Oppilas saa siis 8. vuosiluokan lukuvuositodistukseen liikunnan lisäksi arvosanan niistä taide- ja taitoaineista, joista hän on suorittanut valinnaisia tunteja. Liikunnan valinnaisten tuntien arviointi sisältyy liikunnan yhteisen oppiaineen arvosanaan.
Ne taide- ja taitoaineet, joista oppilas suorittaa valinnaisia tunteja päättöarvioidaan vasta kun valinnaiset tunnit on suoritettu. Osa oppilaan taide- ja taitoaineista päättöarvioidaan siis jo yhteisen oppimäärän päättyessä 7. luokan lopussa, osa vasta 8. ja/tai 9. luokan lopussa. Päättöarviointi tehdään uudelleen, jos oppilas suorittaa valinnaisia tunteja päättöarvioinnin jälkeen.
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit eivät ole vain ”suoritus”. Ne lisäävät oppiaineen laajuutta ja tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ennen päättöarviointia. Vasta kun oppilas on suorittanut oppiaineen koko oppimäärä eli laajuuden, sisältäen valinnaiset tunnit, opettaja arvioi oppilaan osaamisen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta. Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien opiskeluun kannattaa siis panostaa myös päättöarvioinnin ja -arvosanan näkökulmasta.
Esimerkki: Oppilas opiskelee perusopetuksen aikana kotitaloutta yhteisenä oppiaineena 3 tuntia viikossa (7. vuosiluokalla). Lisäksi oppilas valitsee taide- ja taitoaineen valinnaisiksi tunneiksi 2 tuntia viikossa kotitaloutta sekä 8. että 9. vuosiluokalla. Oppilaan perusopetuksen aikana suorittaman kotitalouden oppimäärän laajuus on yhteensä 7 tuntia viikossa. Kotitalouden päättöarviointi tehdään oppilaan osalta vasta 9. vuosiluokalla kun hän on suorittanut koko oppimäärän, sisältäen myös valinnaiset tunnit.
Esimerkin oppilas on edistynyt kotitalouden opiskelussa yläkoulun aikana hyvin ja valinnaisten tuntien avulla saavuttanut 9. luokan loppuun mennessä oppiaineen tavoitteet paremmin kuin olisi 7. luokan loppuun mennessä. Opettajan arvioidessa 9. luokan päätteeksi oppilaan päättövaiheen osaamista suhteessa kotitalouden päättöarvioinnin kriteereihin hän toteaa oppilaan osaamisen kiitettäväksi. Oppilaan siis kannatti panostaa kotitalouden opiskeluun 8. ja 9. luokalla valinnaisten tuntien puitteissa.
Pähkinänkuoressa:
Oppilaan suorittamat taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit vaikuttavat taide- ja taitoaineiden yhteisten oppiaineiden arviointiin, koska valinnaiset tunnit sisältyvät yhteisten oppiaineiden oppimäärään (oppimäärän tuntimäärän laajennus, samat tavoitteet). Päättöarviointi tehdään vasta kun koko oppimäärä, myös valinnaiset tunnit, on suoritettu. Päättöarviointi tehdään vertaamalla oppilaan päättövaiheen osaamista oppiaineen päättöarvioinnin kriteereihin (löytyvät opetussuunnitelmasta).
Opetuksen näkökulmasta valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit tulee mieltää osaksi yhteisiä taide- ja taitoaineita, niiden laajennuksina. Tämä tarkoittaa sitä, että opetus toteutetaan taide- ja taitoaineiden opetussuunnitelmaan kirjattujen yhteisten tavoitteiden mukaisesti, mutta opetukseen käytettäviä tunteja on enemmän (= valinnaiset tunnit).
Valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit arvioidaan osana yhteisiä taide- ja taitoaineita. Oppilas saa siis 8. vuosiluokan lukuvuositodistukseen liikunnan lisäksi arvosanan niistä taide- ja taitoaineista, joista hän on suorittanut valinnaisia tunteja. Liikunnan valinnaisten tuntien arviointi sisältyy liikunnan yhteisen oppiaineen arvosanaan.
Ne taide- ja taitoaineet, joista oppilas suorittaa valinnaisia tunteja päättöarvioidaan vasta kun valinnaiset tunnit on suoritettu. Osa oppilaan taide- ja taitoaineista päättöarvioidaan siis jo yhteisen oppimäärän päättyessä 7. luokan lopussa, osa vasta 8. ja/tai 9. luokan lopussa. Päättöarviointi tehdään uudelleen, jos oppilas suorittaa valinnaisia tunteja päättöarvioinnin jälkeen.
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit eivät ole vain ”suoritus”. Ne lisäävät oppiaineen laajuutta ja tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ennen päättöarviointia. Vasta kun oppilas on suorittanut oppiaineen koko oppimäärä eli laajuuden, sisältäen valinnaiset tunnit, opettaja arvioi oppilaan osaamisen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta. Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien opiskeluun kannattaa siis panostaa myös päättöarvioinnin ja -arvosanan näkökulmasta.
Esimerkki: Oppilas opiskelee perusopetuksen aikana kotitaloutta yhteisenä oppiaineena 3 tuntia viikossa (7. vuosiluokalla). Lisäksi oppilas valitsee taide- ja taitoaineen valinnaisiksi tunneiksi 2 tuntia viikossa kotitaloutta sekä 8. että 9. vuosiluokalla. Oppilaan perusopetuksen aikana suorittaman kotitalouden oppimäärän laajuus on yhteensä 7 tuntia viikossa. Kotitalouden päättöarviointi tehdään oppilaan osalta vasta 9. vuosiluokalla kun hän on suorittanut koko oppimäärän, sisältäen myös valinnaiset tunnit.
Esimerkin oppilas on edistynyt kotitalouden opiskelussa yläkoulun aikana hyvin ja valinnaisten tuntien avulla saavuttanut 9. luokan loppuun mennessä oppiaineen tavoitteet paremmin kuin olisi 7. luokan loppuun mennessä. Opettajan arvioidessa 9. luokan päätteeksi oppilaan päättövaiheen osaamista suhteessa kotitalouden päättöarvioinnin kriteereihin hän toteaa oppilaan osaamisen kiitettäväksi. Oppilaan siis kannatti panostaa kotitalouden opiskeluun 8. ja 9. luokalla valinnaisten tuntien puitteissa.
Pähkinänkuoressa:
Oppilaan suorittamat taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit vaikuttavat taide- ja taitoaineiden yhteisten oppiaineiden arviointiin, koska valinnaiset tunnit sisältyvät yhteisten oppiaineiden oppimäärään (oppimäärän tuntimäärän laajennus, samat tavoitteet). Päättöarviointi tehdään vasta kun koko oppimäärä, myös valinnaiset tunnit, on suoritettu. Päättöarviointi tehdään vertaamalla oppilaan päättövaiheen osaamista oppiaineen päättöarvioinnin kriteereihin (löytyvät opetussuunnitelmasta).