Savitorppa-nimisen keramiikkapajan tuntee moni nurmijärveläinen, mutta se oli aikoinaan tunnettu myös kaukana Nurmijärven ulkopuolella.
Monipuoliset taiteilijat Nordqvist ja Granbäck
Saul Nordqvist (1911- 2003) ja Holger Granbäck (1927-1985) työskentelivät yhdessä 38 vuotta. Savitorpan historia on katkonainen. Ennen oman keramiikkapajan perustamista Nordqvist osti valmiita keramiikkaesineitä Arabiasta, maalasi ne, ja hänen sisarensa Kaarina Rinne markkinoi keramiikan eteenpäin. Holger Granbäck oli nuori laulajan urasta haaveileva taiteilija, joka tarvitsi rahaa lauluopintojaan varten. Nordqvist otti hänet yhtiötoverikseen. Keramiikkaa alkoi valmistua yhä nopeammassa tahdissa ja uusia markkinoita aukesi tuotteille. Granbäck pääsi aloittamaan lauluopintonsa ja hänestä tulikin varsin tunnettu ja arvostettu lied-laulaja, joka konsertoi Suomessa ja ulkomailla. Taiteilijat myös maalasivat taidokkaita tauluja.
Sotien jälkeen Nordqvist ja Granbäck viettivät vuoden Tukholmassa, jossa heidän keramiikkansa sekä jaavalaista alkuperää olleet värjätyt batik-kankaansa nousivat suureen suosioon. Töillä olisi ollut markkinat avoinna Ruotsissakin, mutta kotimaa kutsui ja miehet palasivat Suomeen. Batik-tuotteiden valmistus oli aikaavievää, vaivalloista ja tuli kalliiksi, joten Nordqvist ja Granbäck keskittyivät keramiikkaan.
Taiteilijakoti Valkjärvellä
Norqvist ja Granbäck perustivat Ateljee Nordqvistin Klaukkalaan vuonna 1951 ja vuodesta 1967 lähtien se tunnettiin Savitorpan nimellä. Nordqvistin sisar hoiti edelleen tuotteiden markkinoinnin ja hiljalleen pajaan palkattiin lisää työvoimaa huolehtimaan keramiikan dreijauksesta. Nordqvist ja Granbäck itse keskittyivät koristeluun. Savitorpasta tuli taiteilijakoti, jossa omistajakaksikon lisäksi asui myös muut keramiikkapajan työntekijät sekä paljon lemmikkieläimiä kauneudestaan kuuluisaksi tulleessa ja puutarhan ympäröimässä vanhassa hirsirakennuksessa.
Ensimmäisistä keramiikkaeristä monet tuhoutuivat tekijöiden kokemattomuuden seurauksena ja tappiot olivat suuret. Vähitellen kokemus ja taito lisääntyivät ja paja sai mainetta kauniilla keramiikkataideteoksillaan ympäri maailman. Savitorpan erikoisuutena olivat Granbäckin mustakeramiikkatyöt sekä hänen vahingossa keksimänsä kullanhohtoinen lasitus. Koboltinsiniset talonpoikaistyyliset ja hedelmäkuvioin koristellut keramiikka-astiat tuntee myös helposti Savitorpan tuotteiksi. Paja tuotti myös taidokkaita keraamisia lampunjalkoja ja kurki-aiheisia koriste-esineitä. Tuotteita levisi ulkomailta tulleiden arvovaltaisten vieraiden mukana edustustiloihin eri puolille maailmaa. Mustakeramiikkatöiden valmistustapa oli Savitorpan oma keksintö ja siitä olisivat olleet muutkin keraamikot kiinnostuneita, mutta valmistusmenetelmää ei kerrottu ulkopuolisille.
Savitorpan toinen alku
Liikevaihtovero koitui välillä tehtaan kuolemaksi ja tehdas jouduttiin sulkemaan. Nordqvist ja Granbäck itse muuttivat Portugaliin tarkoituksenaan jäädä sinne pysyvästi. Vuoden kuluttua he kuitenkin palasivat ja aloittivat toiminnan uudelleen, mutta tällä kertaa he tekivät molemmat omia, toistensa töistä poikkeavia keramiikkatöitä. Granbäckin työt olivat tummaa ja karkeapintaista keramiikkaa, jonka koristelut olivat hyvin niukkoja. Nordqvist puolestaan maalasi siroja ja vanhoja kiinalaisia maljakoita muistuttavia töitä, joissa oli usein mustalla kiiltävällä pinnalla kullanvärisiä koristeluja, sinisiä lemmikkejä, punaisia ruusuja tai geometrisiä kuvioita.
Savitorpan tuotantoon vaikuttivat omalta osaltaan taitavat dreijaajat Kauko Forsvik, tanskalaissyntyinen Garizim Hansen, Erkki Stenius sekä Eira Savolainen, joka puolestaan maalasi tuotteet. Savitorpan kukoistus loppui Holger Granbäckin kuolemaan vuonna 1985 ja seuraavana vuonna toiminta loppui kokonaan, koska Nordqvist kaipasi jo eläkepäiviä ja omaa rauhaa. Rakennus oli ollut Granbäckin omistuksessa ja perintöveron vuoksi Nordqvist joutui myymään sekä rakennuksen, että suuren osan irtaimistosta. Nordqvistilla säilyi kuitenkin elinikäinen hallintaoikeus kiinteistöön. Nordqvistille ja Garizim Hansenille myönnettiin elinikäinen taiteilijaeläke pitkästä työstä Suomen taideteollisuuden eteen. Nordqvist oli kolmas keraamikko Suomessa, joka sai taiteilijaeläkkeen vuonna 1974.
Savitorpan viimeiset vaiheet
Vuonna 1996 Savitorppa avattiin uudelleen kymmenen vuoden tauon jälkeen Saul Nordqvistin ollessa 85-vuotias. Taustatukena olivat Kauko Forsvik ja Erkki Stenius, jotka tekivät tuotteita alihankintana Savitorpalle. Toiminta ei kuitenkaan päässyt entiseen kukoistukseensa, ja vaikka toiminimi on yhä olemassa ei Savitorpan tuotteita sellaisena kuin ne aikoinaan tunnettiin enää valmisteta.
Savitorppa oli kukoistuksensa vuosina yksi Nurmijärven tunnetuimmista nähtävyyksistä.