R. Raalan eli oikealta nimeltään Berndt Sarlin oli omana aikanaan tunnettu säveltäjä. Hän sävelsi satoja, etupäässä lapsille tarkoitettuja, lauluja. Raalan sävellyksistä tunnetuin lienee Joulukirkkoon, jonka lähes jokainen suomalaislapsi varmasti tuntee: Kello löi jo viisi, lapset herätkää, Juhani ja Liisi – muuten matka jää! Raalan tuotantoa on julkaistu 1910-luvulla noin 340 sävellyksen verran ja niiden lisäksi julkaisematta on säilynyt n. 200 sävellystä.
Nurmijärven Raalasta Kansallisteatterin näyttelijäksi
Berndt Sarlinin äiti, Hanna Weckström, oli Nurmijärvellä sijaitsevan Raalan kartanon silloisten haltijoiden kasvattitytär. Isä puolestaan oli Raalan kartanoon töihin tullut John Sarlin, joka myöhemmin valmistui maanmittausinsinööriksi. Berndt Sarlin syntyi perheen asuessa Nurmijärvellä Raalan kartanossa. Kun kartanon oma poika otti tilan hallintaansa, Berndtin isä jatkoi opintojaan ja valmistuttuaan muutti perheineen Mikkeliin. Berndt Sarlin oli matemaattisesti ja taiteellisesti lahjakas lapsi. Koulunsa hän kävi kieliriitojen aikaan Mikkelissä ja kansakouluikäisenä hän sai myös ensimmäistä kertaa pianonsoiton opetusta. Ylioppilaaksi Berndt pääsi vuonna 1906 Mikkelin Lyseosta, jossa oli opiskellut myös musiikin teoriaa. Berndt Sarlin olisi itse halunnut opiskelemaan musiikkia ja näyttämötaiteita, mutta vanhempien vastustuksen seurauksena hän lähti Helsinkiin Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan taidehistoriaa, fonetiikkaa ja estetiikkaa. Hän pääsi kuitenkin myös Suomen Kansallisteatterin oppilaskouluun, josta valmistui vuonna 1909. Tämän jälkeen hän näytteli kaksi vuotta Kansallisteatterissa, kunnes hänet erotettiin teatterin rahanpuutteessa vuonna 1911.
Uusi ura musiikin parissa
Berndtin täti Anna Sarlin oli musiikinopettaja. Hän kannusti Berndt Sarlinin säveltämään erityisesti lastenlauluja koululaisten käyttöön. Taiteilijanimekseen Berndt otti R. Raalan syntymäpaikkansa mukaan. Anna Sarlinin toimittama Lasten laulukirja ilmestyi vuonna 1911 ja siinä oli suureksi osaksi vain R. Raalan sävellyksiä. Vuonna 1912 ilmestyi kirja Uusia laululeikkejä reippaille tytöille ja pojille ja se oli ensimmäinen R. Raalan laululeikkejä sisältävä kirja. Tämän jälkeen R. Raalan sävellyksiä esiintyi monessa lauluvihossa. R. Raalan säveltäjän ura kesti vain muutaman vuoden, sillä hän lopetti säveltämisen jo 1910-luvun puolivälin jälkeen. 1940-luvulla hän kokosi tiedot julkaistuista teoksistaan ja julkaisematta jääneistä sävellyksistään sekä kokosi leikekirjan itseään koskevista lehtiartikkeleista. Teosluettelo, nuottivihko ja leikekirja on lahjoitettu Helsingin yliopiston kirjastolle.
Liikealalla Suomessa ja kaukana Afrikassa
Näyttelijän- ja säveltäjän uran jälkeen Berndt Sarlin opiskeli konekirjoitusta, kieliä ja kävi autokoulun. Hän siirtyi liikealalle työskennelleen ensin Metsätoimistossa ja perusti vuonna 1914 Kustannustoimisto Tieto -nimisen yrityksen julkaisemaan erityisesti laulukokoelmia ja nuotteja. Hän lakkautti yrityksen viisi vuotta myöhemmin ja muutti Helsingistä Hämeenlinnaan, jossa työskenteli muutaman vuoden kirjansitomon kaupallisena ja teknisenä johtajana. Hämeenlinnassa Berndt rakastui naiseen, jonka taustaa ei pidetty sopivana ja osaksi tästä syystä pariskunta muutti Etelä-Afrikkaan, jossa he avioituivat ja saivat kaksi lasta. Berndt toimi hedelmäfarmarina kymmenen vuoden ajan.
Palattuaan Suomeen perhe asui lyhyitä aikoja eri paikkakunnilla, kunnes muutti Helsinkiin Viipurista vuonna 1935. Vaikeassa taloustilanteessa elävässä Suomessa pysyvän työn löytäminen oli hankalaa ja perhe elikin niukasti ja osin sukulaisten avustamina. Vuonna 1937 Berndt sai työpaikan veljensä radio- ja sähkötavaraliikkeessä ja vuonna 1946 hän siirtyi poikansa saman alan yrityksen palvelukseen.
Vanhuus Suomessa
Täällä hän työskenteli 1950-luvun puoliväliin asti, kunnes sairastui vakavasti. Hän sai aivoveritulpan ja halvaantui. Hän makasi lähes täysin halvaantuneena seitsemän vuotta. Vuonna 1961 Berndt kuitenkin ihmeellisesti parantui saaden takaisin puhekykynsä ja osin liikuntakykynsäkin. Hän vietti viimeiset vuotensa sairaskodissa, mutta oli vireä ja aktiivinen. Bengt Sarlin luki paljon eri kielillä kirjoitettuja kirjoja ja lehtiä sekä teki taidokkaita puu- ja metallitöitä. Hän osallistui innolla sairaalan tilaisuuksiin, sanoitti lauluja ja kirjoitti runonpätkiä potilaiden juhliin. Berndt Sarlin kuoli vuonna 1971 ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.
Kirjallisuutta
Saraste, Maija. Kello löi jo viisi!: R. Raalan elämäntarina, 2003.
Similä, Markus. Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät: Arkihuolesi kaikki heitä, 2002.