Ajankohtaista

Nurmijärveläisillä on jo kokemus siitä, minkälaisia asioita on huomioitava, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnan järjestämisvastuulta. Nurmijärvellä perusterveydenhuollon sotepalvelut siirrettiin Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymälle, Keusotelle. Siirtymästä tulee vuoden vaihteessa jo kolme vuotta täyteen. Erikoissairaanhoidon palvelut on jo pidempään hoitanut HUS-kuntayhtymä.

Nyt on oikea hetki hyödyntää tuota saamaamme kokemusta ja miettiä, miten seuraava siirtymä, vuoden 2023 alusta, saadaan sujumaan edellistä kivuttomammin, etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien ja tukea tarvitsevien henkilöiden osalta.

Onnistuneessa siirtymässä palveluntarpeet tulevat muutoksen jälkeenkin tyydytetyiksi ja luottamus palveluiden järjestäjään säilyy ja parhaassa tapauksessa jopa syvenee muutoksen myötä. Tärkeintä on huolehtia, että asiakas ei huku muutokseen.

Yhdyspinnat tai rajapinnat – miksi niitä sitten halutaankaan sanoa, ovat yksi muutoksen kipukohta. Kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut muodostavat yhdessä verkoston ja yhteistyön sujuvuus on varmistettava. Yhtä tärkeää on kuitenkin vetää raja siihen, mikä kuuluu kenenkin tehtäviin, jo siitäkin syystä, että mikään tehtävä ei jää hoitamatta.

Hyvinvointialueiden tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluiden hoito – eli kaikki se, mitä HUSin ja Keusoten vastuulle tälläkin hetkellä kuuluu. Kunnille puolestaan kuuluvat ikäihmisten hyvinvointiin liittyvät tehtävät, kuten liikunta, kulttuuri ja muu harrastustoiminnan tukeminen, sekä elinympäristöstä huolehtiminen.

HUSin ja Keusoten kanssa elämme eräänlaisessa symbioosissa, sillä kunta maksaa HUSin ja Keusoten kulut ja kuntayhtymien päättäjät valitaan kunkin jäsenkunnan poliitikoista. Nurmijärveä HUSin valtuustossa edustavat Riikka Raekannas ja Juhani Vuorisalo. Keusoten hallituksessa Nurmijärveä edustavat Kallepekka Toivonen ja Virpi Räty. Ja Keusoten valtuustossa Nurmijärveä edustavat Jouni Maijala, Sirkka Rousu, Leni Pispala, Arto Hägg, Petri Kolmonen, Teemu Kumpulainen, Riina Mattila, Anna-Liisa Lyytinen ja Virpi Räty.

Viime päivinä on käyty paljon keskustelua mm. Keusoten palveluverkosta ja päiväkeskustoiminnan jatkumisesta. Huoli syntyy epätietoisuudesta ja siitä, jos ei tiedä kehen mistäkin asiasta tulisi olla yhteyksissä. Vuoropuhelun tulee olla avointa ja oikea-aikaista. Se vaatii paljon organisaatioiden viestinnältä, mutta sen seuraaminen vaatii toki myös omaa aktiivisuutta ja osallistumista.

Päiväkeskustoimintaan liittyvien päätösten lisäksi Keusoten ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma on parhaillaan valmistumassa ja tulossa päätöksentekoon joulukuussa. Suunnitelmassa on useita monialaisesti toteutettavia toimenpiteitä alueen ikääntyneiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi ja varmistamiseksi.

Keusoten hallituksen ja valtuuston kokousajat ja esityslistat, sekä muuta tietoa, löytyy kootusti Keusoten sivuilta.

Nurmijärven kunta on osaltaan halunnut tuoda selkeyttä ikäihmisten palveluihin koostamalla palveluoppaan. Oppaaseen on koottu eri toimijoiden palveluita, yhteystietoja, vinkkejä ja muuta hyödyllistä tietoa. Kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden yksi tärkeä tavoite on yksinäisyyden, syrjäytymisen ja ennenaikaisen toimintakyvyn alenemisen ehkäisy. Siinä työssä tarvitaan laaja joukko erilaisia toimijoita. Nurmijärven kunta koordinoi ja kokoaa yhteen verkostoon alueemme toimijoita, yhteisöjä ja vertaisryhmiä. Tarkoitus on, että verkostomaisessa muodossa palvelukokonaisuudesta tulee kattavampi ja niiden pariin on helppo löytää.

Joko olet tutustunut palveluoppaaseen? Miltä vaikuttaa? Onko jotain, missä voisimme vielä petrata? Pistä palautetta tulemaan, vaikkapa allekirjoittaneelle (outi.makela@nurmijarvi.fi) tai hyvinvointikoordinaattorillemme Kaisalle (kaisa.laine@nurmijarvi.fi)

Lue myös

Kunnanjohtajan aikaisemmat blogikirjoitukset