Ajankohtaista

Toimittaja Maria Pettersson on kirjoittanut kirjan nimeltään: ”Historian jännät naiset”. Kirja on kokoelma yli sadan naisen tarinasta. Kirjaan päässeiden henkilöiden tarinat kertovat sisusta, intohimosta ja palosta tehdä asioita. Ne eivät välttämättä ole tarinoita puhtaista ja esikuvallisista henkilöistä, vaan persoonista, jotka ovat uskaltaneet mennä vastavirtaan ja raivata tietä tuleville sukupolville.

Pettersson on halunnut kirjoittaa naisista täysinä ihmisinä. Nostamatta jalustalle ihmistä vain hyveineen, vaan tuoden esiin erilaiset sävyt. Joukkoon mahtuu persoonia, joissa on paitsi sankarillisia puolia, myös hurjuutta ja rohkeutta koetella rajoja.

He ovat menneet vastavirtaan tilanteissa, joissa heidän ei olisi pitänyt ryhtyä ajan normien tai sääntöjen mukaan toimimaan. Ja näin he ovat raivanneet tietä tuleville sukupolville.

Mielestäni Nurmijärven kunnan historiassa yksi tällainen jännä nainen, joka ansaitsee huomiota, on Merja Winha-Järvinen.

Merja on persoona, joka näkyy ja kuuluu. Mutta ennen kaikkea – Merja saa aikaan. Hänen yleisimmät sanansa ovat: ”Ei kai se nyt ole mikään ongelma?”

Hänen tavaramerkkejään ovat jo pienestä asti olleet aktiivisuus ja sisu – ja uupumaton työ ja taistelu nuorten hyvinvoinnin eteen. Jo kansakouluaikana hän mm. ideoi kouluun paperinkeräyksen, jonka tuotoilla hankittiin kouluun televisio. Hän oli kouluneuvoston, teinikunnan ja teatterikerhon jäsen. Osallistui mielenosoituksiin nuorisotilojen puolesta ja kirjoitti mielipidekirjoituksia Nurkkariin. Hän oli myös mukana perustamassa moottoripyöräkerhoa, sekä nuortenkerho Ultran, joka oli Nurmijärven ensimmäinen avoin nuorisotila, jossa järjestettiin discoja, konsertteja ja bileitä.

Taistelusta nuorten puolesta, Nurmijärven taantumuksellisuutta vastaan tuli Merjan intohimo ja elämäntehtävä. Vuonna 1981 Merja aloitti nuorisosihteerinä Nurmijärvellä ja takapajulassa alkoivat puhaltaa uudet tuulet. Nuorisotyöntekijöiden joukko alkoi kasvaa ja innostus tarttui. Nurmijärvestä tuli edelläkävijä esimerkiksi leiritoiminnassa, nuorisovaltuustotoiminnassa, työpajatoiminnassa sekä kesätyöllistämisessä.

Merjan maamerkkinä kuntaan nousi Monikko. Sen perusta valettiin vuosien taistelun jälkeen. Ja vaikka maa oli routainen, ovat vuosien aikana kylvöä odottaneet siemenet itäneet ja saaneet ihastusta ja rakkautta niin, että emme enää edes muista, miten selvisimme kaikesta ennen Monikkoa.

Maailma tai Nurmijärvikään ei ehkä tullut 40 vuodessa ihan valmiiksi, mutta kuten historiaa tekevät naiset, Merja on tehnyt rohkeasti osansa, uinut tarvittaessa vastavirtaan ja raivannut tien seuraajalleen.

Kiitos Merja!

Seuraava vaihe elämässäsi on alkamassa ja olen varma, että kuulemme sinusta vielä. Anna tulen palaa sydämessäsi!

Haluan myös toivottaa lämpimästi tervetulleeksi kuntaamme Katja Güntherin, joka on maaliskuussa aloittanut nuorisopäällikön tehtävässä. Tervetuloa ilmiöntekijäksi!

Outi