Ajankohtaista

Kunnanhallitus päätti osaltaan ensi vuoden 2024 talousarviosta maanantaina 23.10.2023. Hallitus hyväksyi osaltaan talousarvion pienin muutoksin. Nurmijärven kunta satsaa tulevina vuosina huomattavasti tulevaisuusinvestointeihin, jotka parantavat lasten ja nuorten peruspalveluiden laatua. Investoinnit kuormittavat kunnan taloutta, mikä edellyttää pitkäjänteistä ja tarkkaa taloudenpitoa sekä kunnallisveron nostoa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnan tuloveroprosenttia nostetaan 0,39 prosenttiyksiköllä. Kunnanhallituksen jälkeen talousarviosta ja veroprosenteista vuodelle 2024 päättää kunnanvaltuusto 15.11.2023.

”Kunnanhallituksen tahtotilana on panostaa Nurmijärven tulevaisuuteen. Olemme kasvun uralla ja on tärkeää mahdollistaa tulevaisuusinvestoinnit muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Virpi Räty kertoo. ”Kunnanhallitus kävi hyvää ja kiihkeää keskustelua tuloveroprosentista ja asiaa tarkasteltiin monelta kantilta. Äänestysten jälkeen kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle tuloveroprosentin nostamista 0,39 prosenttiyksiköllä.”

Kunnanhallitus oli varannut aikaa talousarvion käsittelylle kaksi päivää, päätökset saatiin kuitenkin tehtyä neljässä tunnissa.

”Poliittinen ohjausryhmä teki erinomaista työtä NUUKA-ohjelman päivittämiseen liittyen. Kunnan poliittiset päättäjät ovat käyneet tiivistä ja laajaa keskustelua talouden tiimoilta koko vuoden. Ohjausryhmässä on haettu rakenteellisia uudistuksia talouden tasapainottamiseksi ja vuoropuhelua on käyty koko valtuuston kesken. Ohjausryhmän työn ansiosta kunnanhallituksen päätöksenteko sujui tänään jouhevasti”, Räty kiittelee.

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 23.10.2023 myös Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) ohjelmasta.

Kunnan talousarvio vuodelle 2024 kertoo, että kunnan toimintatuotot vuodelle 2024 ovat 70,3 miljoonaa euroa, toimintamenojen ollessa 185,4 miljoonaa euroa. Näin ollen toimintakate on -113,9 miljoonaa euroa. Nurmijärven verorahoitus vuonna 2024, joka kattaa sekä verotulot että valtionosuudet, on 143,4 miljoonaa euroa.

Rahoitustulot, jotka sisältävät muun muassa Nurmijärven Sähkö Oy:n osingot, ovat 2,5 miljoonaa euroa. Rahoituskulut, jotka sisältävät korkokustannukset, ovat -3,6 miljoonaa euroa. Näin ollen yhteenlaskettu summa on noin -1 miljoona euroa. Nurmijärven vuosikate asettuu ensi vuonna 28,4 miljoonaan euroon. Kunnan nettoinvestoinnit ovat kuitenkin 35,9 miljoonaa euroa, jolloin rahoitustarve on kaikkinensa 10,2 miljoonaa euroa. Tästä summasta kunta joutuu kattamaan 9,4 miljoonaa euroa lainarahalla.

Nurmijärvi investoi tulevaisuuteen ja lasten hyvinvointiin

Talousarvion yhteydessä päätetään kunnan investointiohjelmasta, eli siitä mitä rakennuksia tai infraa kunta rakentaa tulevina kolmena vuonna. Lisäksi investointiohjelmassa valotetaan näkymää viiden vuoden päähän. Kunnanhallitus hyväksyi investointiosan pohjaesityksen mukaisesti.

Nurmijärven kunta investoi tulevina vuosina merkittävästi tulevaisuuden oppimisympäristöihin. Merkittävimmät investoinnit ovat Rajamäen kampus, Nurmijärven yhteiskoulun ja lukion kampus sekä Klaukkalan palveluverkkoon liittyvät koulu- ja päiväkoti-investoinnit. Rajamäen kampuksen rakentaminen on alkanut keväällä 2023. Nurmijärven yhteiskoulun ja lukion kampus on tarkoitus aloittaa 2024 ja Klaukkalan minipalveluverkon hankesuunnitelmasta tehdään päätöksiä 2024.

Vuosina 2014–2022 Nurmijärven kunnan keskiarvo vuosittaisille nettoinvestoinnille on ollut 27 miljoonaa euroa. Kunnan nettoinvestoinnit ovat ensi vuodelle 35,9 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 50,8 miljoonaa ja vuodelle 2026 60,2 miljoonaa euroa, eli yhteensä 146,9 miljoonaa euroa. Vuosien 2027–2028 yhteenlaskettu investointimäärä on arviolta 102,7 miljoonaa euroa.

Nurmijärvellä on pyritty taittamaan kunnan velkaantumista pitkäjänteisesti, ja vuoden 2023 kunnanvaltuusto on sitoutunut Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmassa 9 miljoonan euron sopeutustoimiin. Nämä sopeutustoimet eivät ole kuitenkaan riittäviä hillitsemään suunniteltujen investointien aiheuttamaa velkaantumista, jolloin tulorahoituksen lisääminen kunnallisveron kautta on perusteltua. Ilman suunniteltua veronkorotusta investointien tulorahoitusprosentti on 40 %. Tämä tarkoittaisi sitä, että 60 % investoinneista tulisi kattaa velkarahalla, jolloin kunnan korkomenot kasvaisivat pienentäen entisestään investointeihin käytettävää tulorahoitusta.

Kunnanhallitus esittää, että sivistys- ja hyvinvointitoimialalle vakinaistetaan kolmen kouluvalmentajaa. Kouluvalmentajien tehtävänä on vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, ehkäistä nuorten poissaoloja ja kiinnittää heidät henkisesti säännölliseen koulunkäyntiin. Lisäksi varhaiskasvatukseen esitetään kolmen päiväkodin apulaisjohtajan määräaikaista vakanssia 31.7.2025 saakka. Johtamisen kehittämisen myötä on tarkoitus lisätä työhyvinvointia kunnan varhaiskasvatusyksiköissä.

Talousarvion henkilöstöohjelmassa pohjaesityksessä oli, että yksi liikunnanohjaajan vakanssi lakkautettaisiin. Riikka Raekannas (kesk.) esitti, että kunnanhallitukselle tuodaan selvitys liikunnanohjaajan toimenkuvan uudelleenorganisoimisesta kevään 2024 aikana. Miten toiminta organisoidaan siten, että sivistys- ja hyvinvointitoimialan esitettyihin toimintaympäristön muutoksiin hyvinvoinnin ja terveyden kehittämisestä ja ennaltaehkäisemisestä pystytään edelleen vastaamaan. Kunnanhallitus hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Ympäristötoimialalle esitetään määräaikaista asemakaavasuunnittelijaa kahdeksi vuodeksi vahvistamaan kaavamuutosten ja -hankkeiden resursseja maankäytössä ja kaavoituksessa. Lisäksi paikkatietoasiantuntijan tehtävä täytetään osana mittaustiimin työjärjestelyjä. Konsernipalveluihin esitetään määräaikaista projektikoordinaattoria vuodeksi 2024 kunnan talous- sekä henkilöstöjärjestelmien uudistusprojektiin liittyen.

Hallitus esittää tuloveroprosentiksi 7,5 %

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä esitettiin, että kunnallisveroa olisi nostettu ensi vuodelle
0,49 prosenttiyksikköä, jolloin tuloveroprosentti olisi asettunut 7,6 prosenttiin, jotta kunnan tulorahoitus riittäisi maksamaan puolet kunnan tulevista investoinneista. Kunnanhallitus päätti äänestysten jälkeen esittää valtuustolle, että tuloveroprosenttia nostetaan 0,39 prosenttiyksikköä, jolloin tuloveroprosentti asettuu 7,5 prosenttiin. Muita veroja ei esitetä nostettavaksi. Valtuusto päättää veroprosenteista 15.11.2023.

Kunnanhallitus kävi veropäätöksestä perusteellisen keskustelun.

Maiju Tapiolinna (ps) teki Jouni Maijalan (ps) ja Kimmo Pirkkalan (ps) kannattamana muutosesityksen, ettei kunnan tuloveroprosenttia nostettaisi. Tapiolinna perusteli muutosesitystään sillä, että tulevana vuonna pelkästään valtionhallinnosta tulevat kiristykset vaikuttavat kuntalaisten tulotasoon. Vaikka veronkorotusesitys on maltillinen, sen yhteisvaikutus muiden leikkausten ohessa aiheuttaa kuntalaisille elintason heikennystä ja ostovoiman vähentymistä. Muutosesityksessä Tapiolinna esitti, että kunnanjohtajan on yhdessä viranhaltijoiden kanssa etsittävä muita keinoja veronkorotustarpeen kattamiseksi ja esitettävä ne valtuustolle. Kuntaorganisaation tehostamiseksi ja säästöjen löytymiseksi tulisi kunnassa käynnistää muutosneuvottelumenettely, kuten toimitaan yksityisomisteisissa yrityksissä.

Petri Vaulamo (kok.) teki kokouksessa Virpi Rädyn (kok.) kannattamana muutosesityksen, että kunta ei nosta tuloveroprosenttia. Vaulamo veti käsittelyn yhteydessä esityksensä pois ja teki kokouksessa Rädyn kannattamana toisen muutosesityksen, että kunnanjohtaja valmistelee kunnan johtoryhmän kanssa esityksen siitä, miten veronkorotus voidaan välttää tai kohtuullistaa tasolle 0,19 prosenttiyksikköä (veroprosentti asettuisi 7,3 %). Esimerkiksi mistä investoinneista kunnan tulisi karsia tai missä kunta voi parantaa tuottojaan. Mitä maksuja (ei veroja) tulisi korottaa, kun täsmennetty verotuloennuste 2024 on valtuuston käytössä, lomapalkkojen purun vaikutukset, mahdollinen lisälaina arvio, omakoti – ja tai yritystonttienmyynti.

Arto Hägg (kok.) teki kokouksessa Tapio Sivulan (kesk) kannattamana esityksen, että tuloveroprosenttia nostettaisiin 0,39 prosenttiyksikköä (veroprosentti asettuisi 7,5 %).

Ensimmäisessä äänestyksessä kunnanhallitus äänesti Tapiolinnan (jaa) ja Vaulamon (ei) välillä. Kunnanhallitus päätti (äänin 3 jaa – 8 ei) hylätä Tapiolinnnan muutosesityksen.

Toisessa äänestyksessä kunnanhallitus äänesti Häggin (jaa) ja Vaulamon (ei) muutosesitysten välillä. Kunnanhallitus päätti (äänin 6 jaa – 5 ei hylätä) Vaulamon muutosesityksen.

Viimeiseksi kunnanhallitus äänesti pohjaesityksen (tuloveroprosentti asettuisi 7,6 %) ja Häggin (7,5 %) muutosesityksen välillä. Kunnanhallitus päätti (äänin 4 jaa – 5 ei – 2 tyhjää) hyväksyä Häggin muutosesityksen.

Päätöksenteko

Kunnanhallitus päätti osaltaan ensi vuoden 2024 talousarviosta maanantaina 23.10.2023. Seuraavaksi talousarviosta päättää kunnanvaltuusto keskiviikkona 15.11.2023.

Talousarvioon vaikuttavat valtuustoaloitteet

Kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 23.10.2023 valtuustoaloitteita, jotka vaikuttavat talousarvioon.

Edullisemmin Rajamäen uimahallille -joukkoliikenteen lipputuote

Sami Virtanen (vihr.) ja 32 kannattajaa esittävät valtuustoaloitteessaan, että Nurmijärven kunta selvittää ja kehittää sisäisen liikenteen lipputuotteen, jolla Rajamäen uimahalliin pääsee matkustamaan edullisemmin. Kunnanhallitus käsitteli valtuustoaloitetta 23.10.2023.

NUUKA-ohjausryhmän työskentelyn yhteydessä syksyllä 2023 on keskusteltu siitä, että kunnassa tulisi pidättäytyä uusista, pysyvistä menolisäyksistä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Joukkoliikenteen ja uimahallin yhdistelmälipussa on kyse harkinnanvaraisesta menolisäyksestä, josta on syytä pidättäytyä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Edellä mainitulla perusteella joukkoliikenteen ja uimahallin yhdistelmälippua ei ole sisällytetty kunnanjohtajan talousarvioesitykseen vuodelle 2024.

Leni Niinimäki (vihr) esitti Jenni Sandbergin (sd) kannattamana, että joukkoliikenteen ja uimahallin yhdistelmälippu otetaan kunnassa käyttöön.

Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen (8 jaa – 3 ei) esittää valtuustolle, että Nurmijärven kunnassa ei oteta käyttöön joukkoliikenteen ja uimahallin yhdistelmälippua. Valtuusto päättää aloitteesta 15.11.2023.

Vastaus valtuustoaloitteeseen varhaiskasvatuksen työntekijöiden työvaatetuksesta

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei Nurmijärven kunnassa oteta käyttöön varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa.

Valtuustoaloitetta varhaiskasvatuksen henkilöstön vaaterahan maksamisesta on käsitelty NUUKA-ohjausryhmän työskentelyn yhteydessä syksyllä 2023. Ohjausryhmän työskentelyn yhteydessä on keskusteltu siitä, että kunnassa tulisi pidättäytyä uusista, pysyvistä menolisäyksistä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Edellä mainitulla perusteella ohjausryhmän esitykseen sisältyy yhtenä säästökeinona se, että varhaiskasvatuksen vaaterahaa ei oteta Nurmijärven kunnassa käyttöön. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan talousarviokehyksessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahan maksamiseen oli varattu 47 000 euroa. Vaateraha on poistettu kunnanjohtajan talousarvioesityksestä NUUKA-ohjausryhmän esityksen mukaisesti.

Työantajalla ei ole velvoitetta hankkia työ- ja suojavaatteita varhaiskasvatuksen henkilöstölle, vaan kyse on harkinnanvaraisesta edusta, jonka myöntäminen perustuu täysin paikalliseen sopimukseen tai päätökseen. Myös KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat on ohjeistanut kuntia, että ennen kuin työnantaja harkitsee vaaterahan maksamista, on syytä tarkoin arvioida, minkä vuoksi tietylle ammattiryhmälle maksettaisiin vaateraha ja miten vaaterahan maksamisessa huolehditaan eri henkilöstöryhmien tasapuolisesta kohtelusta.

Käsittelyn yhteydessä Otto Suhonen (kesk.) esitti Jenni Sandbergin (sd) ja Leni Niinimäen (vihr) kannattamana asian palauttamista valmisteluun. Valmistelussa kartoitetaan laajemmin toimenpiteitä, joilla kunta voisi työnantajana vastata lähikunnissa kasvavaan kilpailuun varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Tarkastelussa huomioidaan esimerkiksi työn joustoihin, palkkaan, työsuhde-etuihin ja työoloihin liittyvät mahdolliset muutokset. Äänestyksen jälkeen (7 jaa – 4 ei) kunnanhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä.

Otto Suhonen esitti päätökseen seuraavaa lisäystä: ”Tehdään kartoitus, jolla selvitetään laajemmin toimenpiteitä, joilla kunta voisi työnantajana vastata lähikunnissa kasvavaan kilpailuun varhaiskasvatuksen henkilöstöstä.” Suhosen esitys raukesi kannattamattomana.

NUUKA-ohjausryhmän linjauksen mukaisesti kunnanhallitus esittää vastauksena valtuustoaloitteeseen, että Nurmijärven kunnassa ei oteta käyttöön varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa. Valtuusto päättää aloitteesta 15.11.2023.