Ajankohtaista

Kunnanhallitus hyväksyi talousarvion 2022 ja taloussuunnitelman 2022-2024 eilen 25.10. Hallitus esittää valtuustolle, että kunnallisveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyisivät ennallaan. Kunnan talouden arvioidaan olevan ylijäämäinen vuosina 2022-2024, mitä selittävät kertaluonteiset mm. maanmyynnistä saatavat tulot. Samaan aikaan velkaantuminen jatkuu suurista investoinneista johtuen. Valtuuston on tarkoitus päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta kokouksessaan 17.11.2021.

Kunnanhallitus aloitti talousarvion käsittelyn eilen iltapäivällä 25.10. Iltaan mennessä hallitus oli saanut päätöksensä tehtyä. Käsittelylle oli varattu aikaa kolme päivää. Kyseessä on kunnanhallituksen lähihistorian nopein talousarviokokous.

”Kokous sujui todella hyvässä hengessä, vaikka kehys onkin tiukka. Kunnanhallitus oli kuitenkin yksimielisesti pohjaesityksen takana. Valmistelussa oli pidetty kiinni tiukasta talouskehyksestä. Emmekä kunnanhallituksessa halunneet tuoda pöytään taloutta kuormittavia lisäyksiä käyttötalouteen tai investointeihin”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Petri Vaulamo (kok.) kertoo. ”Sanoisin, että onnistuimme joukkueena hyvin.”

Vaulamo on ensimmäistä kautta kunnanhallituksen puheenjohtajana ja pyrkinyt kehittää hallituksen työskentelyä. Hän jakaa kiitosta myös talousarvion valmistelulle.

”Saimme viranhaltijoilta perusteellisen infon pohjaesityksestä. Valtuustoryhmille jäi aikaa myöskin keskustella asioista ennen hallituksen kokousta. Myös mahdolliset muutosesitykset kerättiin ennakkoon. Näin kokouksen aikaa ei kulunut turhien epäselvyyksien läpikäyntiin”, Vaulamo kertoo.

Seuraavaksi talousarviosta päättää kunnanvaltuusto 17.11.2021.

Lähiaikojen tärkeät investoinnit lisäävät kunnan velkaantumista

Kunta investoi tulevina vuosina muun muassa Rajamäen koulukampukseen, Kirkonkylän lukioon, Klaukkalan Urheilupuiston kouluun ja uusien asemakaava-alueiden rakentamiseen sekä pääkirjaston peruskorjaukseen. Lisäksi hallitus keskusteli kokouksessaan muun muassa Klaukkalan yleisilmeen kohentamisesta. Rakennushankkeet näkyvät tulevina vuosina suurina investointimenoina. Talousarvion mukaan Nurmijärven bruttoinvestoinnit ovat vuonna 2022 49,4 miljoonaa, vuonna 2023 35 miljoonaa, 2024 54 miljoonaa ja 2025 64 miljoonaa euroa. Merkittävä osa katetaan lainarahalla: Lainakantaennuste vuodelle 2024 on 246,6 miljoonaa euroa, kun vuoden 2020 tilinpäätöksessä lainakanta oli 206,7 miljoonaa euroa.

”Nyt suunnitellut investoinnit ovat todella tärkeitä, ja ne on vain tehtävä. Kunnanhallituksessa olemme kuitenkin erittäin huolissamme kunnan lainakannan kasvusta. Siihen on kiinnitettävä lähivuosina huomiota. Meidän pitää saada investointitasomme kestävälle 20-30 miljoonan vuositasolle”, Vaulamo sanoo.

”Lisäksi meidän pitää löytää lisää tulonhankkimiskeinoja. Meillä on tähän hyvät mahdollisuudet, sillä olemme erittäin vetovoimainen kunta niin muuttajille ja yrityksille”, Vaulamo sanoo.

Kunnanhallitus ei esitä veronkorotuksia vuodelle 2022

Nurmijärven verotulojen kasvu on voimakasta vuosina 2022-2024. Syynä on työmarkkinoiden palautuminen koronasta ja ennakoitu ansiotulojen kasvukehitys. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että kunnallisveroprosentti pysyisi ennallaan 19,75 prosentissa vuonna 2022. Lisäksi kiinteistöveroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan (yleinen kiinteistöveroprosentti 1,18, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,48, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,18 sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,30).

”Olen tyytyväinen kunnanhallituksen veropäätökseen. On järkevää katsoa, kuinka soteuudistus vaikuttaa kunnan verotuloihin ennen kuin teemme suuria muutoksia”, Vaulamo näkee.

Tulevan soteuudistuksen vuoksi kunnallisveroprosentti pysyisivät vuoden 2022 tasolla myös vuonna 2023.
Mikäli valtuusto tekee päätöksen kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaisesti, verotusta tarkasteltaisiin seuraavan kerran vuodelle 2024. Nykytiedon valossa kunnan viranhaltijat arvioivat, että veronkorotukset nousevat parin vuoden päästä todennäköisiksi.

Nurmijärven kunnan taloussuunnitelmassa on myös myönteistä, sillä vuodet 2022-2024 siintävät ylijäämäisinä. Vuoden 2022 tuloksen arvioidaan olevan 6,5 miljoonaa ja vuoden 2023 tuloksen 8,3 miljoonaa euroa positiivinen.

”Käytännössä hyvät maanmyyntierät vievät lähivuodet positiiviseksi. Meillä on ollut hyviä kertaluonteisia maan myynnistä saatuja tuloja. Ylijäämäisten vuosien ei kuitenkaan pidä antaa sokaista, vaan meidän tulee katsoa isoa kuvaa ja velkaantumisen kehitystä. Jo kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen tilanne näyttäisi muuttuvan radikaalisti”, Petri Vaulamo näkee.

Tutustu kunnanhallituksen päätöksiin 25.10.2021 kunnan kotisivuilla.

Kuvassa kunnanhallitus syksyltä 2021. Puheenjohtaja Petri Vaulamo alarivissä keskellä. Ylärivi vasemmalta: Taneli Kalliokoski (kesk.), Arto Hägg (kok.), Riina Mattila (kok.), valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen (kesk.), Harri Lepolahti (sdp), valtuuston 1. varapuheenjohtaja Virpi Räty (kok.), valtuuston 2. varapuheenjohtaja Hannu Lakee (ps), Jouni Maijala (ps), Leni Pispala (vihr.), Kalle Mustonen (kesk.), Ritva Örling (ps), kunnanjohtaja Outi Mäkelä. Alarivi vasemmalta: hallituksen 1. varapuheenjohtaja Riikka Raekannas (kesk.), hallituksen puheenjohtaja Petri Vaulamo (kok.), hallituksen 2. varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna (ps).